Tiistai 25.3.2025 klo 18.42
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 18.3.2025 klo 12.49
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 13.3.2025 klo 13.55
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Torstai 13.3.2025 klo 13.44 - Ville
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 5.3.2025 klo 9.48
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 5.3.2025 klo 9.42
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 18.2.2025 klo 13.28
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 14.2.2025 klo 9.29 - Helsinki
Pidin eilen valtuuston varapuheenjohtajana puheen Helsingin valtuuston 150-vuotisjuhlaillallisella:
150-vuotta sitten helmikuussa 1875 Helsingin kuukautta aiemmin perustettu kaupunginvaltuusto kokoontui tässä rakennuksessa hotelli Seurahuoneen Salonkiin juhlapäivällisille. Ensimmäisenä vuotena valtuusto kokoontui kerran viikossa, mikä kertoo innosta, jolla uuteen tehtävään oli tartuttu.
Suomi oli silloin suuriruhtinaskuntana osa Venäjän keisarikuntaa ja juhlaa kunnioitti läsnäolollaan kenraalikuvernööri Fredrik Vilhelm Berg. Helsingin kaupunginvaltuuston perustamisen taustalla oli vuoden 1873 kunnallishallintoasetus. Kaupunkien johtamiselle haluttiin leveämmät hartiat. Vaikka äänioikeus oli sidottu varallisuuteen, uudistus oli merkittävä askel kohti demokratiaa. Valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja Leo Mechelin oli yleisen ja yhtenäisen äänioikeuden kannattaja. Tuolla helmikuussa 1875 järjestetyllä juhlapäivällisellä käytettiin puheenvuorot Helsingille ja isänmaalle.
1873 kommunallag var en del av en lång process som ledde fram till demokrati och Finlands självständighet. För att uppnå viktiga samhälleliga mål krävs ofta en långvarig insats under flera generationer. Det arbete som vi utför i stadsfullmäktige i dag bygger på det arbete som alla tidigare beslutsfattare i Helsingfors har utfört. Vi är en del av Helsingfors och Finlands historia.
Leo Mechelin kuoli 74-vuotiaana tammikuussa 1914. Hän ei ehtinyt nähdä Suomen itsenäistymistä, eikä ensimmäisiä demokraattisia kuntavaaleja, vaikka hänellä oli tärkeä rooli niihin johtaneessa kehityksessä.
Historiaa kunnioittaen pääkaupungin valtuustona meillä on yhä tänä päivänä Suomen kuntien joukossa erityinen vastuu koko itsenäisen Suomen myönteisestä kehityksestä.
Kuva: Helsingin kaupunki, Sakari Röyskö 
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 12.2.2025 klo 9.29
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 10.2.2025 klo 11.43 - Ville
Kuntavaalien 13.4. tukiryhmäni pitää seuraavan kokoontumisen lauantaina 22.2 kello 10 Vuotalon kirjaston kokoushuone Mosaiikissa.
Ryhmään on jo ilmoittautunut mukava joukko ihmisiä. Kevään vaalit on valtavan tärkeät Helsingille, joten toivotan mielelläni uudet jäsenet tervetulleiksi.
Avuksi voi olla monella tavalla. Varsinainen kampanja alkaa noin kuukautta ennen vaaleja. Voit tulla mukaan metroasemille jakamaan mainoksia, voit jakaa niitä omalla ajalla naapuruston postilaatikoihin tai vaikka taloudellisesti tukea pienellä summalla vaalityötä.
Jos Sinua kiinnostaa olla mukana tule paikalle Vuotaloon LA 22.2. kello 10 tai laita viestiä ville.jalovaara@gmail.com
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 7.2.2025 klo 15.06 - Ville
 Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 5.2.2025 seuraavan aloitteen: Vuosaaren vuonna 1998 valmistuneella metroasemalla olevat linja-auton odotuskatokset ovat riittämättömät suojaamaan lähtöä odottavia matkustajia sateelta. Katokset ovat liian pieniä suojaamaan isompaa lähtöä odottavaa joukkoa. Kaikki eivät mahdu katoksen alle. Tuuli kastelee helposti kapean katoksen alla odottavat. Talvella lumisateella matkustajat tarvitsevat suojaa lumituiskulta ja viimalta. Aseman katolta tippuva lumi voi myös muodostaa riskin odottaville matkustajille. Tämä on syytä huomioida korjauksissa. Erityisesti kapeiden katosten ongelma koskee runkolinjojen pysäkkejä, mutta se on syytä huomioida muillakin lähtölaitureilla.
Ehdotan valtuustoaloitteella, että Vuosaaren metroaseman linja-autoasemalle asennetaan asianmukaiset riittävän leveät sadekatokset, jotka tarjoavat kunnollisen suojan lähtöä odottaville matkustajille.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Vuosaari,
Helsinki
|
Keskiviikko 5.2.2025 klo 17.48 - Ville
Nimimerkki Helena harmitteli viime Vuosaari-lehdessä (29.1.2025, numero 4) Vuosaaressa tyhjentämättä jääneitä roska-astioita. Ongelmat tässä on ollut kaikille Vuosaaressa liikkuville omin silmin nähtävissä.
Kyse ei ole aivan tavallisesta unohtamisesta, vaan isommasta muutoksesta. Vuosaaren roska-astioiden tyhjennysvastuu siirtyi lokakuun 2024 alussa kaupungin liikelaitos Staralta Terranor-nimiselle yritykselle. Kyse oli isommasta muutoksesta, jossa vastuuta siirrettiin useilla alueilla yksityisille urakoitsijoille.
Joistain kaupunginosista on kuulunut hyvääkin palautetta, ongelmia on taas ollut ainakin Vuosaaressa. En tunne tarkkaan muiden alueiden tilannetta.
Taustalla on kaupunginhallituksen linjaus syksyllä 2020, jota oma ryhmäni kylläkin vastusti, vähentää Staran roolia kunnossapidossa. Terranorilla on ollut ongelmia myös talvikunnossapidossa, jota ei ole leudon talven takia juuri edes vielä tarvittu. Starassakin oli puutteensa, mutta sinne yleensä sai sentään palautteen perille ja siitä seurasi toimia.
Heti Vuosaaren tyhjennysongelmien ilmettyä lokakuussa olin yhteydessä kaupunkiympäristön toimialaan. Tämän jälkeen suurin osa Vuosaaren roskiksista ”löytyi”, mutta yhä on astioita, joita ei ole lokakuun alun jälkeen tyhjennetty.
Tämä on varsin turhauttavaa ja olen edelleen pyrkinyt vaikuttamaan asiaan. Tietysti myös voi toivoa, että tätä muutosta syksyllä 2020 kaupunginhallituksessa ajaneet tahot ovat nyt aktiivisia, että tilanne saadaan normalisoitua.
Jos roska-astioiden tyhjennys ei ala Vuosaaressa sujua, kaupungin tulisi nopeasti käyttää sopimussakkoja tai muita järeämpiä toimia. Rohkaisen kaikkia vuosaarelaisia laittamaan tyhjennyksen ja talvikunnossapidon ongelmista matalalla kynnyksellä palautetta kaupungille https://palautteet.hel.fi -verkkosivuston kautta, jotta ongelmien laajuus on siellä tiedossa.
Mielipidekirjoitus Vuosaari-lehdesssä 5.2.2025
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 31.1.2025 klo 12.42 - Ville
Katariina Kaarlelan kolumni Kon O'Starin joulukuun numerossa käsitteli tärkeää teemaa pohtiessaan täydennysrakentamisen roolia lähiöiden elinvoiman lisäämisessä. Uusia asuntoja toki tarvitaan Helsinkiin, mutta aivan, kuten kolumnissa todettiin niiden lisääminen ei ole taikasana, jos muut alueen kehittämiselle tärkeät asiat unohdetaan.
Lähiössä tulee voida taata asukkaille samat kaupungin palvelut kuin muuallakin. Mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin. Lääkäriin pitää päästä ilman kohtuutonta odottelua ja kodin läheltä löytyä hyvä päiväkoti ja koulu. Jos lähiöiden väestöpohjaa aiotaan kasvattaa, kaupungin on voitava kaavoituksen yhteydessä antaa palvelutakuu, että terveys- ja muut palvelut myös järjestyvät samaan aikaan asuntojen kanssa. Ei niin, että ne tulevat sitten joskus myöhemmin.
Lähiluonto on myös idän lähiöiden ehdoton vetovoimatekijä, jota ei pitäisi kohtuuttomasti nakertaa. On mielestäni myös syytä aloittaa Helsingissä keskustelu siitä mikä on kestävän täydennysrakentamisen raja. Östersundomin kaavoituskin on vihdoin käynnistymässä, joten kaavoituspaineen pitäisi olla sitäkin kautta helpottumassa.
Kontulassa varmasti on tärkeää, että yhteistyössä asukkaiden ja yrittäjien kanssa saadaan ostarin remontti käyntiin lähitulevaisuudessa. Viereisestä Myllypurosta meillä on reilun kymmenen vuoden takaa hyvä esimerkki siitä, että ostarin kasvojenkohotus voi olla merkittävä myönteinen askel lähiölle, jos se tehdään alueen toimijoita kuunnellen.
Ville Jalovaara, Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (sd.)
Kirjoitus Kon O'Star-lehdessä 1/2025.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Kontula,
Helsinki,
palvelut
|
Maanantai 27.1.2025 klo 17.20 - Ville
 Tältä näyttää lokakuusta asti tyhjäämäättä ollut roskis Vuosaaressa. Kaupunki ulkoisti silloin työn Staralta Terranor nimiselle yritykselle, joka ei ole vieläkään löytänyt kaikkia astioita.
Olen laittanut palautetta ja aion nostaa lokakuussa tehdyt isot ulkoistamiset esille ensi viikolla valtuuston kyselytunnilla, kun sinne voi lähettää etukäteen kysymyksiä, joihin pormestarikunta vastaa. Koitan käyttää myös muita väyliä vaikuttaa asiaan.
Ongelmia on ollut myös talvikunnossapidossa, jota ei ole leudon talven takia juuri edes vielä tarvittu. Starasakin oli puutteensa, mutta sinne yleensä sai palautteen perille. Nyt kaupunki välittää viestin urakoitsijalle ja mitään ei välttämättä tapahdu.
Roihuvuoren kirsikkapuistonkin tuho liittyy näihin ulkoistuksiin Jos ei nämä keinot auta, eikä tilanne korjaannu, niin täytyy tehdä aloite, että hommat hoidetaan tai puretaan sopimuksia.
SDP:n ryhmä ei näitä ulkoistamista kannattanut, mutta se ei tässä paljon nyt auta, kun asiat pitää hoitaa ja paikat saada siitiksi.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Lauantai 25.1.2025 klo 10.20 - Ville
Hämeenlinnanväylälle on kaivattu Kaivokselan ja Hakuninmaan & Kaarelan välille kunnollisia meluvalleja siitä asti, kun tie muutettiin kaksikaistaiseksi 1970-luvun alussa. Edelleen 50-vuotta myöhemmin odotetaan, mikä on täysin käsittämätöntä. Viimevuosina meluvalli on kytketty Kuninkaantammen eritasoliittymän rakentamiseen. Kaupungin osalta suunnitelmat ovat pitkällä. Hämeenlinnanväylä ei ole kaupungin, vaan valtiontie. Ongelma on siis valtionrahoituksen puuttuminen.
Hyvin lähellä meluvallin toteuttamista käytiin jo 2008–2009, kun rakennussuunnitelma oli jo olemassa. Eduskunta ei rahaa kuitenkaan lopulta myöntänyt ja suunnitelma pääsi vanhentumaan. Hanketta on saamani tiedon mukaan jatkuvasti yritetty saada investointiohjelmaan, mutta mitään varmuutta aikataulusta ei vieläkään ole. Rahoitusta ei ole viime keväänä valmistuneessa valtion väyläverkon investointiohjelmassa eikä Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmissa.
Kaupungin virkamiehille ja alueen asukkaille meluvallin tarve on ollut jo vuosikymmenet täysin selvä. Voidaan kysyä, että millä tasolla Helsingin ylimmän johdon ja helsinkiläisten kansanedustajien edunvalvonta on, ettei näin keskeisellä paikalla olevaa tiehanketta ole saatu eteenpäin. Onko edes kunnolla yritetty?
Maakuntien kansanedustajat kyllä pitävät omien tiehankkeiden puolta hallituksessa ollessaan. Samaa aktiivisuutta, toivoisi myös pääkaupungin edunvalvojilta. Jos näyttää siltä, ettei meluvalli etene valtion rahoituksella, on syytä aloittaa sen selvittäminen päästäänkö kaupungin omilla toimilla eteenpäin. Investointirahaa on viime vuosina käytetty vähemmänkin tärkeisiin hankkeisiin.
Mielipidekirjoitus Tanotorvi-lehdessä 22.1.2025
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Hakuninmaa,
Kaarela,
Kannelmäki,
väylävirasto,
Helsinki
|
Keskiviikko 22.1.2025 klo 13.00 - Ville
"Roihuvuoren kirsikkapuisto on aiemmin ollut kaupungin oman rakentamispalveluliikelaitoksen Staran hoivissa. Se siirtyi YIT Roadille kilpailutuksen jälkeen viime vuonna." Kerrotaan Helsingin Sanomissa.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010979347.html
Tässäpä on se syy, miksi suhtaudun laajoihin ulkoistuksiin usein kriittisesti. Vuosaaressa jäi syksyllä roskikset tyhjäämättä ja nyt ei tahdota saada talvikunnossapitoa pelaamaan jne.
Staran toiminnassa oli kyllä omat haasteensa, mutta ainakin tiesi kuka on vastuussa ja kenelle antaa palautetta ongelmatilanteissa. Nyt se pitää välittää kaupungin kautta ja miettii, milloin se päätyy oikealle taholle. Osaaminen ei myöskään ole aina riittävä niin tehtäviin, joita on kilpailutuksessa luvattu hoitaa. Näiden kaikkien muutosten takana on kaupunginhallituksessa marraskuussa 2020 tehty päätös, jota kylläkin oma ryhmäni vastusti.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 20.1.2025 klo 14.24 - Ville
Jätin viime keskiviikkona valtuuston kokouksessa aloitteen Vuosaaren pohjoisen ostarin lähiöaseman toiminnan jatkamisesta.
Kuten aiemmin kerroin uudella ostarilla ei lainkaan varattu tilaa asemalle. Aloitteessani todetaan seuraavaa:
Loppuvuodesta kantautuneiden tietojen mukaan Vuosaaren Pohjoisella ostoskeskuksella olevanVuosaaren yhteisötalon tai paremmin vanhalta nimeltään tunnetun lähiöaseman tulevaisuus on uhattuna. Nyt yksikön toiminnan on ilmoitettu päättyvän sen myötä, kun vanha ostoskeskus puretaan. Uuteen ostoskeskukseen ei ole nyt suunniteltu tilaa lähiöasemalle. Ajatuksena on, että toiminta jatkuisi Vuosaaren keskustassa hyödyntäen Vuotalon tiloja. Viimemainitussa paikassa ei ole kuitenkaan vapaita tiloja kyseiseen tarkoitukseen. Toisen tai vaikka mielellään kolmannenkin uuden asukastilan avaaminen Vuosaareen kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, mutta ei toiminnan lopettaminen pohjoisessa ostoskeskuksessa. Sen seudulla asuu monia, jolle matka bussilla Vuosaaren keskustaan ei ole iän tai jonkun muun syyn takia helppoa.
Erilaiset seurat ja yhdistykset tarvitsevat myös tiloja kokoontua eripuolilla Vuosaarta. Vuosaari on 40000 ihmisen kaupunginosa. On tärkeää, että Helsingin ostoskeskuksissa on muitakin tiloja kuin kauppoja asukkaille kokoontua. Vuosaaren tasapainoinen kehittäminen, joka on kaupungin tavoite, ei ole ainoastaan uusia asuntoja ja kauppoja. Niitä enemmän alueella tarvitaan kattavia kaupungin palveluita. Tämä koskee niin terveyspalveluita kuin asukastiloja.
Alueelle luvatun seniorikeskuksen viivästyminen tekee entistä tärkeämmäksi ylläpitää useita asukastiloja, joissa voidaan järjestää myös päivätoimintaa ikäihmisille.
Ehdotan valtuustoaloitteella, että uudesta Vuosaaren pohjoisesta ostoskeskuksesta hankitaan tila jatkaa yhteisötalon nykyistä toimintaa. Lopettamisen sijaan toimintaa vahvistetaan ja kehitetään.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Vuosaari,
lähiöasema,
ostoskeskus
|
Sunnuntai 19.1.2025 klo 16.53 - Ville
Tämä vaikeuttaa pienituloisten asumista Helsingissä. Tämä voi johtaa tulevina vuosina pahenevaan työvoimapulaan esimerkiksi terveysalalla. Tasapainoisella asuntorakentamisella on tärkeä rooli alueellisen eriytymisen torjunnassa Helsingissä.
Myös erityisryhmien asuntorakentaminen on pysähtynyt Orpon hallituksen linjausten takia. Itse Vuosaaressa asuvana valtuutettuna olen alueen vanhusväestön puolesta erityisen harmissani siitä, ettei kauan odotettu Vuosaaren seniorikeskushanke tämän takia käynnisty ensi vuonna, vaan ehkä neljän vuoden päästä.
Tämä on kestämätön tilanne ja siihen on löydettävä ratkaisu.
Jos hallitus ei halua mahdollistaa seniorikeskuksen rakentamista, hanke on aloitettava ensi vuonna kaupungin rahoituksella.
Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 19.1.2025
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Perjantai 17.1.2025 klo 13.03 - Ville
 Vuosaaren aseman edusta eilen jäinen liukurata. Se oli hiekoittamatta jo keskiviikko iltana. Vastuu Vuosaaren kunnossapidosta siirtyi lokakuussa Terranor nimiselle yritykselle, jolle kaupunki on ulkoistanut työn. Meidän ryhmämme ei aikanaan kannattanut muutosta, mutta sen kanssa nyt eletään. Terranor ei saanut syksyllä roskiksia sujuvasti tyhjäksi ja nyt on haasteita talvikunnossapidossa.
Keli, jossa lämpö sahaa nollan ympärillä on toki haastava, muttei selitä sitä, että osa alueista on hoidettu ja osaa ei. Olin eilen kaupunkiympäristön toimialaan ja he puolestaan ovat käyneet pyynnöstäni metroaseman kunnossapitoa läpi yrityksen kanssa ja paikalla on käyty.
Jatkan keskusteluja ja tilanteen seurantaa. Tiedän, että ongelmia on ollut monessa paikassa. Rohkaisen laittamaan niistä viestiä ja vaikka kuvia kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aina voi myös soittaa kaupunkiympäristön asiakaspalveluun.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 15.1.2025 klo 19.44 - Ville Jalovaara
Kaupunginvaltuuston juhlakokous on erinomainen tilaisuus pohtia demokratian tilaa. Siinä missä ensimmäisestä valtuuston kokouksesta on tullut kuluneeksi 150 vuotta, ensimmäisestä vaaleilla valitusta valtuustosta on vasta 105 vuotta. Tuolloin keväällä 1919 kunnallisella demokratialla oli ensiarvoisen tärkeä tehtävä sisällissodasta eheytymisessä.
Demokratian tilasta maailmassa on tällä hetkellä syytä olla huolissaan. Historiantutkijana löytää yhtymäkohtia ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen ajan ja nykypäivän välillä. Tuolloin nuori demokratia oli monessa maassa voimaton ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Valtioiden väliset suhteet kiristyivät. Moni valtio päätyi auktoritaariseen järjestelmään. Suomessakin nähtiin demokratian ”vaaran vuodet”. Meillä kansanvaltainen järjestelmä kuitenkin kesti ja vahvistui ennen talvisotaa.
Merkkejä demokratian kriisistä eripuolilla maailmaa on nähtävissä meidän aikanamme. On taas alettu ihailla autoritaarisia johtajia ja uskoa heidän tarjoamia helppoja ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Me täällä Suomessa emme voi ajatella, että yleiset kehityskulut eivät koske meitä. Hyvät ja huonot asiat tulevat tänne usein viiveellä. Onkin syytä valppauteen, vaikka meillä on yli sadan vuoden jatkumo parlamentarismia. Huoli turvallisuudesta Venäjän naapurissa ja heikko yleinen taloustilanne voivat aiheuttaa vielä monenlaista levottomuutta maassamme. Demokratiaan kuuluu erimieltä oleminen ja vapaus ilmaista mielipiteitään. Siihen kuuluu myös erimieltä olevien kunnioittaminen.
Suomalaisen demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, ettei meillä ole kunnissa hallitus - oppositio asetelmaa. Se voi ehkä hidastaa päätöksentekoa, mutta on omiaan lieventämään yhteiskunnan polarisaatiota silloin kuin poliittinen tilanne muutoin on kireä.
Maailmantilanne on nyt monella tapaa vaativa ja tulevaisuuden näköalat aiheuttavat huolta. Kaupunkien globaali vastuu korostuu. Helsinki on tehnyt paljon, mutta voimme vielä pohtia onko jotain mitä voimme tehdä vielä enemmän vakauden lisäämiseksi maailmassa ja erityisesti Itämeren ympäristössä.
Sosiaalidemokraattinen ryhmä on ollut Helsingin valtuustossa edustettuna aina vaaleilla valitun valtuuston ensimmäisestä kokouksesta 16.1.1919 asti. SDP oli tuolloin suurin ryhmä 26 valtuutetulla. Valtuuston koko oli silloin 60. Ensimmäiseen ryhmään kuului sellaisia tunnettuja nimiä kuten Väinö Tanner, Matti Paasivuori ja Miina Sillanpää.
Jos jätän nykyiseen ryhmäämme legendat mainitsematta, ne te varmasti tiedätte, SDP:n ryhmässä on ollut vuosien varrella jäsenenä sellaisia poliittisesta historiasta tuttuja nimiä kuten K. A. Fagerholm, Tarja Halonen, Väinö Leskinen ja Paavo Lipponen.
On tärkeää, että valtuusto juhlii näyttävästi historiaansa. Valtuuston ja vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden roolia ei voi liiaksi korostaa. Nykyisen pormestarimallin ja suurten lautakuntien aikana pitää välillä muistuttaa, että valtuusto on Helsingin kaupungin yli päättävä elin. Kaikki kaupungin luottamuselimet ovat vastuussa toiminnastaan tälle salille ja päätökset tehdään viimekädessä täällä.
Demokratiaan keskeisesti kuuluva asia on äänioikeus. Ensimmäisen valtuuston puheenjohtaja Leo Mechelinillä oli iso merkitys yleisen ja yhtenäisen äänioikeuden puolestapuhujana. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus ja varsinkin sen merkittävät alueelliset erot Helsingissä sisällä on asia mihin kaikkien on syytä vaalivuotena kiinnittää huomiota.
Kuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä oli viimeksi 61,6. Äänestysaleuiden välillä sisällä oli kymmenien prosenttien eroja. Tämä on myös kysymys, jonka äärelle kannattaa pysähtyä ja pohtia mitä yhdessä sen korjaamiseksi voisimme tehdä. Jokaisen äänioikeutetun helsinkiläisten tulee voida kokea, että kuntavaaleissa kannattaa lähteä äänestämään. Äänellä on merkitystä.
On tärkeää, että tänä juhlavuotena alkavalla valtuustokaudella kiinnitetään eritystä huomiota, vaaleilla valitun valtuuston rooliin päätöksenteossa. Näin vahvistetaan demokratiaa Helsingissä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
|
Vanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
