Eduskuntavaalit - Day After

Vaalien jälkeinen aamu ei valjennut niin kirkkaana, kun moni meistä SDP:n ehdokkaista ja aktiivisesti vaalityöhön osallistuneista olisi toivonut.   Ehdokkaana on itse vilpittömän kiitollinen jokaiselle joka on käynyt kirjoittamassa oman numeron äänestyslippuun. Kyse on aina suuresta luottamuksen osoituksesta, josta en voi teitä kyllikksi kiittää. Eduskuntaan ei ovi nyt auennut, mutta työni kaupunginvaltuustossa Helsingin hyväksi jatkuu. Seuraavat vaalit 2017 kevään kunnallisvaalit ja näillä näkymin olen jälleen mukana niiissä.

Kokonaisuutena, SDP:n tulos oli historiallisen heikko, eikä sitä voi vaalien jälkeisenä päivänä juuri voi selittelemällä paremmaksi muuttaa.  Toisaalta näyttää olevan sekä historiallinen että yleiseurooppalainen trendi, että taloudellisesti vaikeana aikana hallitusvastuun kantaminen kuluttaa siellä mukana olevien puolueiden kannatusta puoluekantaan katsomatta.

Hallitusneuvotteluihin tietenkin demareissa lähdetään, mutta oman näkemykseni mukaan, ja olen myös SDP:n hallitukseen osallistumisesta viime kädessä päättävän puoluevaltuuston jäsen, kynnys lähteä oppositioon näillä luvuilla ei tarvitse olla kovin korkea, jos hallitusneuvotteluissa ei saada mukaan hallitusohjelmaan puolueen keskeisiä tavoitteita. Vaaleissa saatu kannatus myös osaltaan velvoittaa paremmin menestyneitä tarttumaan vastuuseen ja lunastamaan niitä lupauksia, jolla kannatusta on saatu.  

Vaaliehdokkaan näkökulmasta takana on toisaalta mielenkiintoinen, mutta toisaalta hyvin intensiivinen puolivuotinen ajanjakso. Varsinkin vaalityön viimeisten vauhtiviikkojen aikana ehti pohtimaan myös nykyisen vaalijärjestelmämme hyviä ja huonoja puolia. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi pohti pari viikkoa sitten Suomeen Ruotsin mallin mukaista listavaalia. Niemen ehdotus on mielestäni vähintäänkin harkinnan arvoinen.

Nykyinen vaalijärjestelmämme on varsin henkilökeskeinen, vaikka taas poliittisessa vallankäytössä puolueilla on keskeinen osa. Se, kuinka paljon ehdokkaalla on politiikan ulkopuolista mediatunnettavuutta ja varoja vaalikampanjaan saattaa vaikuttaa siihen kenellä on mahdollista tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin varsinkin, kun vaalirahoituslaissa ei ole määritelty kampanjalle kohtuullista kulukattoa. Listavaali voisi tuoda myös tarpeellista piristystä jäsenkadosta kärsivien poliittisten puolueidemme toimintaan, joissa ainakin meillä Helsingissä demareissa ehdokkaat jo nyt valitaan jäsenäänestyksen kautta. Listavaalin heikkoutena on pidetty sitä, että se lisäisi politikkaan puoluekeskeisyyttä. Useat näkökohdat kuitenkin tukevat sitä, että listavaalien sopivuudesta Suomeen perusteellisesti keskusteltaisiin nyt käytyjen eduskuntavaalien jälkeen.