Ville Jalovaara - helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu

Olen 41-vuotias helsinkiläinen kahden lapsen isä, historiantutkija ja Helsingin yliopiston dosentti, joka valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa 1093 äänellä toiselle kaudelle Helsingin valtuustoon. Nykyisin toimin myös Helsingin kasvatus ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän ykkösvarapuheenjohtajana.

Tältä kotisivultani voit seurata työtäni valtuustossa ja tutustua ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviin blogikirjoituksiini, joita olen julkaissut Uuden Suomen puheenvuoro -sivustolla helmikuusta 2010.

Hyvä tapa seurata viikoittaista menoani on liittyä seurajakseni Twitterissä. Voit olla yhteydessä minuun joko sähköpostilla ville.jalovaara@gmail.com tai kotisivun yhteydenottolomakkeella.

Hallituksen vallinnanvapausesitys ja kansanterveys

Keskiviikko 13.12.2017 klo 18:26 - Ville

Helsingin valtuuston käsiteltävänä on tänään esitys lausunnoksi hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskustelun pohjana ollut kaupunginhallituksen äänestystuloksen pohjalta syntynyt Helsingin lausunto oli hallituksen esitykseen hyvin kriittinen.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiivisti Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina oleelliseen nyt kaavaillusta sote uudistuksesta. Suomeen on vaarassa tulla hallituksen esityksen myötä nykyistä huonompi terveydenhoito. Näin suuri asia olisi ehdottomasti pitänyt eduskunnassa kaikista vaikeuksista huolimatta valmistella parlamentaarisesti.

Niin sanottu valinnanvapaus vaarantaa sen myönteisen terveyskehityksen pohjan mitä vuoden 1972 kansanterveyslailla on aikaansaatu. Julkista terveysasemaverkkoa, joka kritiikistä huolimatta toimii Helsingissäkin edelleen kohtuullisesti, on vuosien ajan rapautettu, jotta se voidaan tämän niin sanotun valinnanvapauden avulla asettaa kilpailutilanteeseen mistä se ei tule selviämään. Lopputuloksena julkinen perusterveydenhuolto Suomessa vaarantuu. Tarve uudistamiseen on ilmeinen, mutta julkisen sektorin tulee jatkossakin muodostaa meidän terveydenhuoltomme kivijalka. 

Hallituksen esitysluonnoksesta kannattajia on syytä ottaa historiankirjat käteen ja katsoa, miksi Suomeen aikaan säädettiin vuoden 1972 kansanterveyslaki. Se oli, jotta kaikki pääsivät hoitoon. Haluttiin muuttaa tilanne, jossa hoidonsaaminen oli varallisuudesta kiinni.  Suomen terveydenhuollon toimivuus on Attendojen ja Mehiläisten seikkailutielle lähdettäessä jo vaarannettu, näimme mitä tapahtuu Meri-Lapissa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä kääntyä isommassa kuvassa takaisin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, valinnanvapaus, kansanterveys,

Puheenvuoro Helsingin vuoden 2018 talousarviosta kaupunginvaltuustossa 15.11.17.

Keskiviikko 15.11.2017 klo 17:33 - Ville

Osallistun nyt viidettä kertaa tämän valtuuston jäsenenä Helsingin kaupungin talousarvion käsittelyyn. Helsingin ja Suomen talouden näkymät ovat tämän uuden valtuustokauden alussa huomattavasti kirkkaammat kuin olin näissä hommissa ensimmäistä kertaa mukana 2013. 

Nyt kun meillä menee paremmin, on tärkeätä, että kasvun hedelmiä jaetaan tasapuolisesti ja pidetään huolta myös muita heikommassa asemassa olevista kaupunkilaisista. Ensin kehut. Kasvatus ja koulutuslautakunnan jäsenenä pidän merkittävän sitä, että lasten ja nuorten harrastustakuu toteutuu ja sekä varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen ohjataan lisää varoja. Tärkeätä on myös se, että Helsinki kohdentaa enemmän resursseja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Pieni tärkeä asia on myös se, että koululaisryhmien maksutonta liikkumista joukkoliikenteessä edistetään.  Sote puolella iloitsen keskustan terveyskeskus hankkeesta. Tämä kaiken sote yksityistämishulinan keskellä Helsingin panostaa julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Hieno asia!

Lopuksi kritiikki. Todella suuresti ihmettelen yhden viime valtuustokaudella päätetyn kaavoitukseen liittyvän kysymyksen liittämistä eräiden valtuustoryhmien vaatimuksesta osaksi tätä tämän syksyn budjettisopimusta. Olipa Vartiosaaren rakentamisesta mitä mieltä tahansa, en ota siihen nyt kantaa, se ei millään juridisella tavalla liity Helsingin vuoden 2018 budjettiin. Missään tällaisissa epämääräisissä, haetaan poliittisia pisteitä, en minä ainakaan halua olla kaupunginvaltuutettuna mukana. Avoimuus, selkeys ja kaikenlaisten koplausten välttäminen, on se millä toivon, että asioita jatkossa tässä kaupungissa hoidetaan.    

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite juoksuportaista Vuosaaren huipulle

Torstai 9.11.2017 klo 12:23 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 8.11 aloitteen, jossa pyydetään selvittämään mahdollisuutta rakentaa juoksuportaat Vuosaaren huipulle. Aloiteteen allekirjoitti toistakymmentä valtuutettua viidestä eri puolueesta. Parhaimmat kiitokset heille tuesta! Aloite lähtee nyt käsiteltäväksi kaupungin lautakuntiin, kaupunginhallitukseen ja tulee todennäköisesti lopullisesti päätettäväksi valtuuston loppukeväästä 2018. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

"Malminkartanon ja Paloheinän täyttömäille Helsingissä rakennetut juoksuportaat ovat saaneet viimeaikoina suuren suosion. Vuosaaressa on herännyt keskustelu juoksuportaiden saamisesta Vuosaaren sataman vieressä sijaitsevalle Vuosaaren täyttömäelle. Vuosaarenhuippu on 65 metrin korkeudeltaan samaa luokkaa kuin Malminkartanon (58m) ja Paloheinän (68m) mainitut täyttömäet, joten se soveltuisi hyvin uusien juoksuportaiden sijoituspaikaksi.   Vuosaarenhuipun pohjoiskautta kulkee tällä hetkellä polku mäen korkeimmalle kohdalle asti. Samaan kohtaisiin voitaisiin harkita portaiden sijoittamista. Alue on kävelymatkan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä Vuosaaren keskustasta. 

Juoksuportaiden sijoittaminen sataman läheisyyteen voisi tuoda lisää asiakkaita alueella sijaitseville ravintoloille ja kahviloille ja olisi näin ollen myös Vuosaaren liikeyrityksen elinvoimaisuuden lisäämisen kannalta selvittämisen arvoinen hanke.

Ehdotan valtuusto-aloitteella, että Helsingin kaupunki tekee selvityksen mahdollisuudesta rakentaa juoksuportaat Vuosaaren täyttömäelle ja ryhtyy toimenpiteisiin portaiden rakentamiseksi, jos hanke todetaan kohtuullisin kustannuksin ympäristönäkökulmat huomioiden mahdolliseksi toteuttaa."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari

Lukioissa kaivataan nyt työrauhaa jatkuvan muutosvimman sijaan

Torstai 26.10.2017 klo 12:20 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) hankkeesta laittaa lukiokoulutus pikavauhdilla uuteen uskoon. Suunnitelmat ovat herättäneet hämmennystä monissa lukioita lähellä olevissa piireissä. Vasta edellisellä hallituskaudella toteutettiin lukiouudistus, jota on alettu käytännössä toteuttaa viime vuonna. Uuden mallin mukainen tuntijakokeilu on aloitettu kolmessakymmenessä koulussa tänä syksynä. Kokeilun tukoksista ei ole vielä mitään tietoa. Nyt hallituksen toimesta ollaan valtavalla kiireellä ajamassa läpi taas lukiouudistusta. Samaan aikaan on tekeillä vielä ristiriitaista palautetta keräävä lukiolaisten jatko-opiskelumahdollisuuksiin vaikuttava yliopistojen pääsykoeuudistus.
 
Näitä opetusministerin kiireellä koulutussektoriin kohdistamia muutossuunnitelmia seuratessa ei voi välttää ajatusta, että opetusministeri ja hallitus pyrkivät jatkuvilla milloin yliopistoon ja milloin lukioon suunnatuilla hätäisillä uudisideoilla viemään huomion pois hallituskauden alun jättimäisiä koulutusleikkauksista. Niiden vaikutukset eivät ole korkeakoulujen ja yliopistojen arjessa mitenkään unohtuneet vaan vaikeuttavat edelleen päivittäistä toimintaa esimerkiksi Helsingin yliopistolla.

Nyt käsillä olevan talouden elpymisen silmin voidaan myös kyseenalaistaa oliko satojen miljoonien leikkaukset tutkimuksesta ja koulutuksesta millään tavoin tarpeellisia ja perusteltuja? Ne voitaisiin ottaa uudelleen harkintaan ja jättää samalla pois tulenpalava kiire pois lukioreformista.  Koulutuksensektorin kehittäminen on pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä ja nyt lukioissa kaivattaisiin vaihteeksi työrauhaa sopeutua edellisiin muutoksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukiot, koulutus, opetusministeri

Kaupunkiministeri seuraavaan hallitukseen?

Torstai 19.10.2017 klo 9:03 - Ville

Kiitokset Eero Lassilalle hyvästä mielipidekirjoituksesta Helsingin Uutisissa (HU 14.10) koskien Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntahallintosuunnitelmia. Kirjoittajan tavoin näen, että uuden hallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata.

Nykyisellään meillä on jo maakuntaliitot ja maakuntovaltuustot, joiden toimintaa voitaisiin kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet. Kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.  

Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 18.10.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntahallinto, Juha Sipilä hallitus

Järjestääkö Helsinki syksyn influessarokotukset järkevästi?

Keskiviikko 11.10.2017 klo 19:35 - Ville

Helsingin valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin tänään minun esittämäni kysymys influenssarokotusten järjestämisestä Helsingissä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on tänä vuonna päättänyt keskittää influenssarokotukset neljään paikkaan Kustaankartanoon Oulunkylässä, Liikuntamyllyyn Myllypurossa, Hopeatien palvelutaloon Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskukseen. Ilmaiset rokotukset on tarkoitettu riskiryhmille.  Monet heistä ovat iäkkäitä ja osalle heistä liikkuminen on vaikeaa.

Vuosaareen eläkkeensaajat järjestöltä tuli eilen minulle palautetta, että tämä uudistus koetaan Vuosaaren ikäihmisten parissa erityisen vaikeana, sillä monille siirtyminen julkisilla kulkuneuvoilla Myllypuroon ei ole yksikertaista. Samoja ongelmia liikkumisen kanssa on muuallakin kaupungissa. Moni saattaakin jäädä kotiin sen sijaan, että lähtisi sen tutun lähimmän terveysaseman sijaan näihin rokotuskeskuksiin.  Se taas voi johtaa siihen, että rokotuskattavuus jää aiempia vuosia matalammaksi.
Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) vastasi kysymykseeni. Keskustelun tallanteen voi katsoa HelsinkiKanavalta. Yleistä järjestelmää ei oltu valmiita muuttamaan enää, vaan kokeilu aiotaan viedä suunnitellusti läpi. Vesikansa sanoi, että kaupunki toivoo, että kaikki jotka pystyvät sujuvasti liikkumaan menisivät näihin neljään rokotuskeskukseen, mutta jos se ei onnistu, he voivat kampanjaviikon jälkeen varata omalle asemalle ajan ja hakea sieltä rokotuksen. Tiedottamista myös luvattiin tehostaa. Se, että miten tämä käytännössä onnistuu, jää mielestäni nähtäväksi. Parempi mielestäni olisi, että rokotuksia olisi järjestetty laajemmin useammalla terveysasemalla eri puolilla kaupunkia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, influessarokotukset

Unohtuiko hallitukselta yliopistojen autonomia?

Tiistai 19.9.2017 klo 12:54 - Ville

Professori Jaakko Hämeen-Anttila käsitteli kolumnissaan (HS.fi 18.9.) viisaasti opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) suunnitelmia poistaa maamme yliopistoista pääsykokeet.

On kohtuutonta jättää opiskelupaikan valinta – yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä – yhden kortin, ylioppilaskokeessa menestymisen, varaan.

Toisin kuin ylioppilastutkinto, pääsykoe edes jossain määrin arvioi hakijan soveltuvuutta kullekin yliopistokoulutuksen erityisalalle ja antaa hakijalle pääsykoekirjallisuuden kautta mahdollisuuden tutustua oppialaan.

Toivottavaa olisi, että vielä tuoreessa muistissa olevat ­suuret koulutusleikkaukset toteuttanut Suomen hallitus kunnioittaisi yliopistojen paljon ­puhuttua autonomiaa ja antaisi opinahjojen itse harkita, miten ne opiskelijavalintansa järjestävät.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 19.9.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yliopisto, korkeakoulu, pääsykokeet,

Helsingin uusi strategia satsaa kasvatukseen ja koulutukseen

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:28 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli tänään kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana käsittelin lyhyessä puheenvuorossani kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Pidin myönteisenä, että strategiassa oli linjattu todella selkeästi, että Helsinki panostaa tulevina vuosina entistä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on linjassa tavoitteiden kanssa, joita SDP:llä oli strategianeuvotteluihin lähdettäessä.

Helsingin SDP:lle keskeisiä tavoitteita strategiassa olivat kirjaukset maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamisesta tämän kauden aikana. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi jo kesällä 2008, että maksuton päivähoito on puolueemme tavoite. Silloin Urpilaisen tavoitteelle moni hymähti, mutta nyt sen puolesta liputtaa monet.

Varhaiskasvatuksen puolelta on merkittävää, ettei päiväkotien ryhmäkokoa haluta strategiankauden aikana.  Pidän hyvin merkittävänä sitä, että Helsinki lähtee hakemaan uudella tavalla ratkaisuja koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin.

Kannan Helsingissä jatkuvaa huolta perheiden taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä strategian lasten yhdenvertaisuutta lisäävää tavoitetta taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi arvokas tavoite on myös se, että Helsinki pyrkii tarjoamaan jatkossakin jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeen jonkin opiskelupaikan.  

Helsingin alueellisesta eriarvoistumisesta on viime aikoina kannettu perustellusti huolta. Näekin, että investoinnit koulutukseen ovat yksi tärkeimmistä keinoista torjua kaupunginosien jakautumista hyviin ja huonoihin alueisiin. Uusi kaupunkistrategia on hieno paperi. Meidän tänä iltana kaupunginvaltuuston salissa paikalla olevien tehtävä on nyt neljän vuoden aikana varmistaa se, että nämä hyvät yhdessä laaditut tavoitteet myös toteutuvat niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin muidenkin toimialojen osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatus, koulutus, Helsinki, strategia

Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioille

Perjantai 7.7.2017 klo 10:18 - Ville

Eija Loukoila Vuosaaresta kirjoitti (HS Mielipide 5.7.) asiaa tart­tuessaan palvelujen epätasaiseen jakautumiseen Helsingissä ilmansuunnan mukaan. Se, mitä Loukoila kirjoitti Vuosaaren terveyspalvelujen riittävyydestä, pitää oman, pian viiden vuoden kau­punginvaltuustokokemukseni pohjalta hyvin paikkansa: Vuosaaren sote-palvelujen määrä ei vastaa jatkuvasti kasvavaa asukaslukua.

Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, ­mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 7.7.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, lukiot, Vuosaari, sote,

Vuosaaressa on muutakin kuin ongelmia

Perjantai 30.6.2017 klo 9:30 - Ville

Helsingin Sanomien kaupunkimme alueellista eriytymistä käsittelevässä artikkelissa (HS 27.6) annettiin Itä-Helsingistä ja erityisesti Vuosaaresta varsin yksipuolinen kuva, jossa korostettiin ainoastaan sosiaalisia ongelmia. On hyvä, että nuorten ääni kuuluu, mutta ehkä jotain myönteisiäkin asioita olisi voinut nostaa esille? Segrekaatio on ilmiö mihin pitää suhtautua vakavasti ja siitä on havaittavissa merkkejä myös Vuosaaressa, mutta samaan aikaan ilmiöitä ei pitäisi edistää jutuilla joista puuttuu kokonaan positiivinen näkökulma. Pari vuotta sitten kesällä Hesari esitteli Reetta Rätyn toimittamassa jutussa Vuosaaren Helsingin unelmakaupunginosana. Totuus tästäkin asiassa ei ole mustavalkoinen. Olen asunut 20 vuotta Vuosaaressa eripuolilla kaupunginosaamme ja kokemukseni on pääasiassa myönteisiä.

Mielipidekirjoitus lähetetty Helsingin Sanomiin 27.6.17.

1 kommentti . Avainsanat: Vuosaari, Helsingin Sanomat, segrekaatio, lähiöt, nuoret

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17:51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8:59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumis­kehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tule­vaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on glo­baali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli

Kiitos Helsinki!

Torstai 13.4.2017 klo 12:03 - Ville

Parhaimmat kiitokset kaikille 1093 äänestäjälleni luottamuksesta kuntavaaleissa 9.4! Tarkastuslaskennassa väheni kaksi ääntä, mutta tulos on edelleen loistava. Työt Helsingin valtuustossa jatkuvat vahvalla mandaatilla. Olen todella iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. Jokainen ääni on hyvin arvokas. Äänistäni 863 tuli kotiseudultani Vuosaaresta. Olen kuitenkin koko kaupungin edustaja ja yhtälailla kiinnostunut muiden kaupunginosien asioista.  Pidetään yhteyttä Helsingin asioissa jatkossakin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitulos, Vuosaari, Helsinki

400 kertaa kiitos!

Lauantai 8.4.2017 klo 18:22 - Ville

Nyt vaalityöt tehty tällä kertaa sen myötä, että viimeiset flyerit jaettu. Tänään olen ollut seitsemän tuntia liikkeellä eripuolilla Helsinkiä.  Parasta tänään ja koko viimeisen kuukauden aikana on ollut ne monet keskustelut mitä olen saanut käydä ihmisten kanssa eripuolilla kaupunkia. Helsingissä asuu todella hienoja ihmisiä. Huomenna minulla vapaapäivä ja on muiden vuoro päättää jatkostani Helsingin valtuustossa.

Tänään illalla mielessä kiitollisuus kaikkia kohtaan, jotka ovat eri tavoin auttaneet viime viikkojen aikana vaalityössä jakamalla mainoksia ja monilla muilla tavoilla. Neljäsataa kertaa kiitos! Huomenna illalla jännitetään tuloksia.On ollut suuri etuoikeus toimia Helsingin valtuuston jäsenenä neljä ja vuotta ja jos kaupunkilaiset niin toivovat, olen valmis jatkamaan antaumuksella tätä tärkeää työtä. 

Kommentoi kirjoitusta.

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14:51 - Ville

15272006_10154730454747560_1254064156940741804_o1.jpgEnsimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi. Edellisellä kaudella olin ollut tasa-arvotoimikunnan jäsenenä, joten kaupungin asioiden hoitamisesta minulla oli ennestään jo kokemusta. Tästä huolimatta alkuun uutta opeteltavaa oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suurin työnantaja. Valtuustyö vaatii tämän takia laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta ne asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä olennaisen löytämisessä valtavasta tietomäärästä koen, että yliopistolta saamani tutkijakoulutus on ollut apuna.   

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olisin itsekin tehnyt melko aktiivisesti. Yhteensä kolmetoista aloitetta, joiden aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Aiheena muun muassa  uuden matkailun markkinointipisteen perustaminen lentoasemalle, kulkuyhteys Vuosaaren metroasemalta Columbukseen, Meluaita Hämeenlinnan väylän varteen Hakuninmaan kohdalle ja useita liikenne turvallisuuden parantamiseen eripuolilla kaupunkia tähdänneitä aloitteita. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Kaupunginvaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia olisi hyvä pienten kaupunkia koskevien asioiden edistämisessä lisätä myös muuten kuin aloitteiden kautta.

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, valtuustoryhmä, vaalit

Hallituksen kannattaa kuunnella "kaiken maailman dosentteja" sotessa

Keskiviikko 22.3.2017 klo 15:53 - Ville

Helsingin valtuuston käsiteltävänä on tänään valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausunto. Ensinnäkin on toivottavaa, että maan hallitus ottaisi vakavasti sen mitä kaupungit ja kunnat asiasta lausuvat. 17311222_10155150546012560_4707717441453151190_o.jpg
Huoleni hallituksen suhtautumisesta palautteeseen heräsi jälleen eilen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi eilen illalla Ylen Puoluepäivän haastattelussa, että hän aikoo lukea tiivistelmän kuntien palautteesta. Välittyykö tätä kautta valtioneuovostolle aito huoli sen voimalla ajaman muutoksen vaaroista?
Näkemykseni mukaan pääministerin ja hallituksen olisi kyllä syytä kerrankin kunnolla kuunnella kuntia ja ”kaiken maailman dosetteja” asiassa. Asiantuntijat ovat lähes yhteen ääneen varoittaneet siitä, että tämä valinnanvapaus ehdotetussa muodossa tulee ajamaa terveyspalvelut kaaokseen.   
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse elämästä kuolemasta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Tämän lain keskeisen perinnön hallitus on nyt valmis romuttamaan bisneksen nimissä. Sen sijaan, että romutetaan julkinen perusterveydenhuolto verkosto, se voidaan päivittää. Kenelläkään ei ole epäselvyyttä siitä, että nykytilanne ei kaikilta osin toimi. Väärin toteutettu uudistus vain ajaa ojasta allikkoon.   
Uudistustyötä on tehtävä ihmisten tarpeiden mukaan, ei markkinoiden. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa. Päätösvallan hyvinvointipalveluista on kuuluttava jatkosssakin kuntien asukkaille. Tämän vuoksi palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa jatkossakin julkinen sektori, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Tätä perusastelemaa ei ole tarvetta muuttaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, hallitus, Juha Sipilä, vallinnanvapaus

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11:43 - Ville

Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä.  Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9:52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut

Parempaa Helsinkiä

Maanantai 6.3.2017 klo 11:51

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingin kaupungin koulujen rahoitusmallin uudistuksesta

Tiistai 21.2.2017 klo 12:12 - Ville

Helsingin opetuslautakunnassa palautimme kokouksessamme 14.2. valmisteluun kaupungin peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistamisen periaatteet.  Helsingin kaupungin koulujen opettajien ja avustajien resurssimäärärahat on uudessa mallissa tarkoitus jakaa nykyisen tuntikehyskaavan sijaan koulujen oppilasmäärän mukaan.  Opetusviraston esityksessä opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaan käytettävän rahoituksen on ilmoitettu säilyvän ennallaan, mutta varat jaetaan kouluille eri perusteilla kuin aiemmin.

Uudistuksen tarve on minusta ymmärrettävä, mutta lisäselvityksiä ja avointa keskustelua tarvitaan ennen kuin asiasta voidaan lopullisesti päättää. Näkemykseni mukaan on hyvä kattavasti selvittää rahoitusperiaatteiden uudistuksen vaikutukset yksittäisiin kouluihin ja Helsingin suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kouluverkkoon, ettei muutos tuo osalle kouluista mukanaan suuria ennakoimattomia yllätyksiä.  

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Ville Silakkamarkkinoilla 1.10 (23.09.2017)
Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara mukana Helsingin kauppatorilla SDP:n teltalla Stadin silakkamarkkinoilla sunnuntaina 1.10 kello 12-13. Tervetuloa keskustelemaan..

23.08.2017  Ville Vuosaaressa 26.8.
14.08.2017  Vuosaaren juhlapäivä 19.8
16.05.2017  Ville Maailma kylässä -tapahtumassa 27.5