Ville Jalovaara - helsinkiläinen valtuutettu vuodesta 2013 - ehdolla eduskuntaan 2023

Maali häämöttää Suomen Nato-prosessissa

Perjantai 17.3.2023 klo 19:11 - Ville

Kiitos tuestasi Tytti!

Torstai 16.3.2023 klo 19:52

Putinin järjettömän sodan vuosipäivänä

Perjantai 24.2.2023 klo 11:04 - Ville

Vuosi sitten maailma muuttui. Heräsin 24.2.2022 monen muun tavoin epäuskoisena uutisiin, että Venäjä on aloittanut massiivisen hyökkäyksen Ukrainan valtaamiseksi. Vaikka olen muutama vuosi sitten käynyt tutustumismatkalla Kiovassa, jolloin konflikti itä-Ukrainassa oli käynnissä ja hyökkäysuhasta oli varoitettu, en uskonut, että Putin yrittäisi koko maan valtaamista. Päättelin, että Ukraina on pinta-alaltaan valtava, eikä sen miehittäminen Venäjän resurssein onnistuisi, jos vastarintaa tehtäisiin. Toivoin myös, että Venäjällä muistettaisiin Afganistanin ja Tšetšenian opetukset, kuinka vaikea niitä oli valloittaa, vaikka pääkaupungin saisi haltuun. Mitään ei kuitenkaan ollut opittu. Hyökkäys alkoi. Sota on kestänyt vuoden eikä loppua näy.

Sota on aina suurta hulluutta. Myös siviileitä saa aina surmansa, vaikka heitä ei tähdättäisi. Ukrainassa venäläiset joukot ovat kohdistaneet miehittämillään alueille siviileihin tarkoituksellista julmuutta. Katsoin eilen Yle Areenasta tuoreen dokumentin ”Putinin sotarikokset”. Se kertoo, kuinka tavallista arkea ennen sotaa eläneiden ihmisten elämä on nyt täysin säpäleinä, kun heidän rakkaansa on viety ja brutaalisti surmattu. Suomessa sodan aikana Neuvostoliiton partisaani-iskuissa läheisensä menettäneet ovat kokeneet jotain samaa.  Ukrainaa ”natseista” vapauttamassa olleet sotilaat ovat ottaneet natsien keinot käyttöön kiduttaessaan siviileitä. Buchasta on tullut historiassa synonyymi Srebrenicalle ja Babi Yarille.  Sen lisäksi, että siviilien surmaaminen on sotarikos, se on erittäin huonoa taktiikkaa, jos päämäärä on sodan voittaminen. Aiemmista sodista tiedetään, että julmuudet lisäävät puolustajan taistelutahtoa. Jos Venäjän miehityksen tiedetään olevan helvettiä, on parempi taistella loppuun asti.

Suomessa oli sodan alkamisen jälkeen huolta, voiko naapurimaahansa hyökännyt Venäjä kohdistaa sotilaallista voimaa myös meitä kohtaan. Myönnän tätä itsekin  pohtineeni. Keväällä aloitettu nopea Nato-prosessi oli ainoa oikea ratkaisu. Vaikka jäsenyys on viimeisiä ratifiointeja vaille valmis, olemme jo vahvasti läntisen sotilasliiton leirissä. Vuoden takaista huolta Suomen turvallisuudesta ei enää samalla tapaa ole. Jos Nato tietä ei olisi lähdetty kulkemaan, mielialat voisivat olla toiset.

Kun maailman pitäisi keskittyä ratkaisemaan globaaleja ongelmia, voimavarat menevät Putinin järjettömään sotaan. Koska Putin ei ole luotettava neuvottelukumppani, Ukrainaa on tuettava niin kauan kuin se apua tarvitsee. Todettuaan, ettei sotaa voi voittaa ja kärsittyään riittävästi tappioita Venäjä on ehkä valmis istumaan tosissaan neuvottelupöytään ja lopettamaan sodan tavalla, jonka Ukraina kokee oikeudenmukaisena. Tämän jälkeen toivottavasti esimerkiksi YK:n puitteissa alkaisi prosessi, jolla globaalia vakautta voitaisiin yrittää lisätä. Sodan ensimmäisenä vuosipäivänä tämä on yhä kovin kaukainen ajatus.  

Stoppi Vuosaaren paisuttamiselle

Torstai 9.2.2023 klo 7:46 - Ville

Eero Honkanen päivitteli viime Vuosaari-lehden pakinassaan ”New York – Vuo York?” Vuosaaren kovaa rakennustahtia. Sitä minäkin olen kaupunginvaltuustossa äänekkäästi päivitellyt ja pyrkinyt vetämään jarrusta tekemällä kaavoihin palautusehdotuksia. Valitettavasti valtuustosta ei ole löytynyt ehdotuksilleni isommin tukea ja ymmärrystä. Kaavoittajien pyrkimys kehittää lähiöitä rakentamalle niihin aina vain enemmän taloja palvelut unohtaen ja luontoalueita kaventaen on täysin kestämätön. Samaan aikaan, kun Itä-Helsinkiä pakataan täyteen, Helsingin Östersundomista 2009 hankkimat maat seisovat tyhjänpanttina. Tämä yhtälö ei toimi. 

Suhtaudun hyvin epäillen Honkasen kolumnissa mainitsemiin Kallahden ”kehittämissuunnitelmiin”, josta kerrotaan enemmän 8.2. verkkotilaisuudessa. Vuosaaren lisäkaavoitukset on laitettava jäihin, kunnes saadaan nykyiselle väestölle toimivat terveyspalvelut. Se on nähty, että ne eivät tule täydennysrakentamisen vastineena, kuten näissä kaavailloissa aina katteettomasti lupaillaan. 

On aika, että vuosaarelaiset nyt yhdistävät voimansa, että Vuosaaren paisuttamiselle laitetaan stoppi.

Uusia kaupunkipyöräasemia Vuosaaren satamaan

Tiistai 7.2.2023 klo 9:17 - Ville

Kaupunkipyörät tulivat pari vuotta sitten Vuosaareen valtuustoaloitteeni myötävaikutuksella. Käydessäni tammikuun alussa tutustumassa Vuosaaren sataman alueelle toimiviin yrityksiin sain ajatuksen tehdä aloitteen uusien pyöräasemin sijoittamisesta satamaan, jotta niitä voitaisiin käyttää työmatkapyöräilyyn Vuosaaren metroasemalta. Jätin viime keskiviikkona tästä aloitteen, jossa todetaan seuraavaa:
”Helsingin kaupunkipyöräverkkoa laajennettiin kesällä 2021 merkittävästi. Kaupunkipyörät tulivat tällöin myös Vuosaareen, mikä oli erittäin tervetullut uudistus. Vuosaaren sataman alue, joka on merkittävin työpaikkakeskittymä alueella, jäi kuitenkin ilman pyöräasemia. Alueella on sataman lisäksi muun muassa Pauligin tehdas ja Helenin voimalaitos. Ehdotan valtuustoaloitteella, että Vuosaaren sataman alueelle sijoitetaan kesällä 2023 kolme kaupunkipyöräasemaa. Yksi lähelle Pauligin tehdasta, toinen voimalaitoksen lähelle ja kolmas sataman pääportin sijaitsevan ”Gatehousen” luo. Pyörät voisivat olla suuri apua Vuosaaren metroasemalta tapahtuvalle työmatkapyöräilylle. Samalla voidaan selvittää mahdollisuutta sijoittaa uusi asema Vuosaaren huipun pysäköintialueelle palvelemaan aluetta käyttäviä ulkoilijoita.”

Talousarvioaloite: Meri-Rastilan terveysasema tulee avata uudelleen

Perjantai 3.2.2023 klo 12:56 - Ville

Joka kevät kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä talousarvioaloitteita seuraavan vuoden budjettiin tärkeinä pitämistämme isommista hankkeista. Taistelu parempien terveyspalvelujen puolesta Vuosaareen on ollut keskeinen osa valtuustotyötäni. Jätin viime keskiviikkona 1.2.2023 valtuuston kokouksessa vuoden 2024 budjettiin aloitteen, jossa pyydetään selvittämään 2005 suljetun Meri-Rastilan aseman avaamista uudelleen Meri-Rastilan ostoskeskusuudistuksen yhteydessä.  Aloitteessa todetaan seuraavaa:

”Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan haaste, vaikka käytettävissä oleva henkilökunta on tehnyt asiassa parhaansa. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt tiloiltaan ja henkilöstöltään vastaamaan tarpeeseen.

Vuosaaren asukasluku tulee lähivuosina kasvamaan useilla tuhansilla jo päätettyjen kaavoitushankkeiden takia, mutta kaupungin sote-palveluita alueella on pikemminkin viime vuosina vähennetty. Tämä ristiriita on aika päättäväisin toimin nyt korjata. Pelkällä asuntorakentamisella palvelut unohtaen ei tehdä viihtyisää ja turvallista kaupunginosaa.

Ehdotan talousarvioaloitteella, että Meri-Rastilan uuteen ostoskeskukseen avataan terveydenhuollon palvelupiste, jossa on tarjoilla sekä terveyspalveluita että terveysneuvontaa. Tarkempi suunnitelma tehdään aloitteen hyväksymisen jälkeen.”

Vuosaaren Broändan kaava

Torstai 2.2.2023 klo 9:24 - Ville

Valtuustossa oli eilen Vuosaaren Broändan kaava, joka tuo pohjoiseen Vuosaaren sata uutta asukasta. Määrä ei ole suuri, mutta linjani mukaisesti nostin jälleen esille terveyspalvelujen riittävyyden ja tein asiasta ponnen ”Kaupunginvaltuusto edellyttää mahdollisuutta selvittää, miten Vuosaaren sosiaali- ja terveyspalvelut riittävät kaavan tuomille asukkaille.” Valitettavasti tälle ei löytynyt riittävästi tukea. Keskustelu meni hakoteille ja äänityksessä 30 kannatti ehdotustani, 5 äänesti vastaan ja 49 tyhjää. Tyhjää on lähes sama kuin vastustaminen. Ponsi ei toki kaikkia ongelmia ratkaise, mutta osoittaa tahtotilan. Ajatus, että lähiöitä parannetaan vain rakentamalla palvelut unohtaen, on kestämätön. Puheenvuoroni ja keskustelun voi katsoa tästä: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/view?eventId=215319417&assetId=222958603#T6969

Liikenneturvallinen ja ympäristöystävällinen väistötila Heteniityn koululle

Keskiviikko 18.1.2023 klo 21:08 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 18.1.2023 seuraavan aloitteen:

Vuosaaren Heteniityntien koulurakennuksen remontin aikaiset väistötilat on tarkoitus siirtää Lohikäärmeenpolun kentältä vuonna 2024 Porslahdentie 34:ään. Tämä ei ole sopiva sijainti koululle. Kyseiseen osoitteeseen on ensinnäkin varsin pitkä kävelymatka Heteniityn alueelta, eikä muita kouluja ole läheisyydessä. Tulevien parakkien paikalla on tällä hetkellä asukkaille tärkeä metsäalue, joka jouduttaisiin  turhaa kaatamaan. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta paikka on myös huomattavan riskialtis.

Parakkien paikan vieressä on vilkas Porslahdentie, jonka oppilaat joutuisivat koulumatkoillaan ylittämään.  Vuosaarelaisten on vaikea ymmärtää, miksi monin tavoin huonoon sijaintiin on kaikista vaihtoehdoista päädytty. Vuosaari-lehden (nettiuutinen 28.9.22) tietojen mukaan Kaskolle oli tarjottu peräti neljää parakeille sopivaa paikkaa Vuosaaresta, joten sijainti Porslahdentien varressa ei ole suinkaan ainut vaihtoehto. Esimerkiksi Vuosaaren uimahallin ja korttelitalo Rastiksen edessä Ulapparaittilla on käytöstä poistettu parkkialue missä parakit voisivat olla. Muitakin tyhjiä alueita on.

Ehdotan valtuustoaloitteella, että Heteniityn koululle etsitään toinen sijoituspaikka kuin Porslahdentie 34 Vuosaaresta, joka ei edellytä metsän kaatamista ja on mahdollisimman liikenneturvallinen.

Kahvikorttelin liikenneturvallisuuden parantaminen Vuosaaressa

Keskiviikko 18.1.2023 klo 21:06 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 18.1.2023 seuraavan aloitteen: ”Olen saanut Vuosaaresta useilta kaupunkilaisilta palautetta vaarallisesta kaahailusta kahvikorttelin ympärillä. Korttelin ja sitä ympäröivien teiden liikenneturvallisuusjärjestelyt on tarpeen selvittää. Esimerkiksi Columbuksen S-Marketin kohdalla palvelukeskus Albatrossin takana on läpiajoa Aurinkolahteen. Se tapahtuu usein lujaa Stop-merkistä välittämättä. Ehdotankin valtuustoaloitteella, että tähän kohtaan tulee läpiajokielto. Toinen ongelmapaikka on pihakaduksi merkitty Kahvipavunkuja, jolla myös ajetaan lujaa ikään kuin se olisi tavallinen autotie. Tähän tielle olisi hidasteet ja läpiajokielto tarpeen, joten ehdotan aloitteella, että nämä toteutetaan.”

Suomen kieli hiipuu tiedemaailmassa arvostuksen puutteessa

Lauantai 14.1.2023 klo 5:57 - Ville

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) on ilmaisut huolensa suomen kielen asemasta korkeakouluissa. Huoli on perusteltu.

Honkosen aloitteesta opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen, uhkaako vieraiden kielten yleistyminen kotimaista tiedettä ja tutkimusta. Ilman selvitystä voinee sanoa, että näin on jo käynyt. Tämän taustalla on pitkälti Suomen Akatemian linja, jossa rahoitushauissa suomenkieliselle tutkimukselle ei anneta suurtakaan arvoa.

Toinen englannin ylivallan taustalla olevista syistä on se, että yliopistojen opetustehtäviin voi tulla valituksi, vaikkei osaisi suomea.

Jos suomen asemaa halutaan vahvistaa, näihin kysymyksiin pitää kiinnittää huomiota laajan kielitaidon merkitystä väheksymättä.

Englannin roolia kansainvälisenä tieteen kielenä ei voi muuttaa, mutta kotimaisten kielten taito ja käyttö tulisi nähdä myös meriittinä. Jos yliopistot eivät ylläpidä ja kehitä omaa kieltämme, kuka sitten?

Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa 14.1.2023

Yliopistoa ei voi johtaa kuten Wärtsilää

Maanantai 19.12.2022 klo 8:43 - Ville

Eduskuntavaalien lähestyessä yliopistojen rahoitus on noussut puheenaiheeksi. Tällä kertaa tiedepolitiikasta toivoisi hieman euroja syvällisempää keskustelua. Tarjoaako Matti Vanhasen (kesk) hallituksen nopeasti valmistelema vuoden 2010 yliopistolaki puitteet menestyville yliopistoille 2020-luvun Suomessa?

Mielestäni ei. Rahoituksen pitkäjänteisyys on kadonnut ja tiedeyhteisöistä on tehty suuryrityksiä, joita johdetaan kuin mitäkin Wärtsilää. Yliopistolaiset muistavat eron ennen ja jälkeen nikkareidensa ”fantastiseksi” hehkuttaman uudistuksen. Siinä missä yliopistoja johdettiin aiemmin demokraattisesti, valta on nyt keskittynyt dekaaneille ja ulkopuolisista jäsenistä koostuville hallituksille.

Suurimman jäljen pieleen mennyt laki teki kuitenkin rekrytoinnin avoimuuteen. Kun viroista tuli toimia, läpinäkyvyys katosi siitä, keitä kovasti kilpailtuihin opetus- ja tutkimustehtäviin valitaan. Toisin kuin ennen juridista valitustietä ei ole, jos hakija kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti arvioiduksi. Kun käytetään julkisia varoja, läpinäkyvyys on vähintä, mitä voidaan edellyttää.

Työhyvinvointikyselyt kertovat omaa karua kieltä siitä, miten työntekijät näissä ”markkinaopistoissa” voivat. Pahoinvointi heijastuu tutkimuksen ja opetuksen laatuun. Vaikka monissa hallitusohjelmatavoitteissa korostuu lisärahoituksen tarve, pelkästään rahaa kaatamalla Suomen korkeakouluja ei nosteta maailman huipulle. Epäonnistuneen yliopistolain valuviat johtamisessa ja rekrytoinnissa on pakko korjata.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee saada yliopistolain uudistaminen työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Mielipidekirjoitus ”Yliopistolain remontti saatava hallitusohjelmaan” Turun Sanomissa 19.12.2022 https://www.ts.fi/lukijoilta/5853365

Itsenäisyyspäivänä 2022!

Maanantai 5.12.2022 klo 14:30 - Ville

Valtuusto-aloite 23.11.22: Vuosaaren Isonvillasaarentien liikenneturvallisuus

Maanantai 28.11.2022 klo 16:07 - Ville

Puheenvuoro Helsingin talousarvion käsittelyssä 16.11.2022

Keskiviikko 16.11.2022 klo 19:13 - Helsinki, 2023, talousarvio

Arvoisa puheenjohtaja!

Olemme hyväksymässä Helsingin 2023 talousarviota jälleen kerran hyvin epävarmassa maailmantilanteessa. Vuosi sitten päätimme budjetista hallitsemattoman koronapandemian keskellä ja nyt kaikkea varjostaa Euroopassa käytävä sota. Aika synkkä, mutta emme saa menettää toivoa paremmasta.

Vaikeina aikoina kykyä sopia ja tehdä kompromisseja eri tavoin ajattelevien välillä arvostaa erityisesti. Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut kaupunginhallitusryhmät pystyivät sopimaan yhteisestä talousarviosta, vaikka jokainen varmasti joutui joustamaan omista tavoitteestaan. En muista kuinka monta kertaa perussuomalaiset on jäänyt ulos sovusta? Joko on kymmenen kertaa? Protestin saa kuuluville, mutta kaupungin kehitykseen ei ulosmarsseilla vaikuteta. Ehkä se ei ole teidän tarkoituksennekaan?  

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Olen tyytyväinen, että kasvatukseen ja koulutukseen esitetään lisämäärärahaa. Myös Herttoniemen ja Itäkeskuksen huonokuntoisten metroasemien korjaus vihdoin käynnistyy. Samalla päätettiin osoittaa varat Vuosaaren tekojääradan toteutukseen. On tärkeää, että lähiöiden liikuntamahdollisuuksia vahvistetaan tasapuolisesti. Tein tekojääradasta talousarvioaloitteen myös ensi vuoden budjettiin, joten olen erityisen iloinen tästä luistinradasta.

Tällä viikolla otsikoissa olleet putkirikot alleviivaavat, että jatkossa meidän täytyy kiinnittää enemmän huomiota perusinfraan. En muista, että tässä salissa olisi ikinä sen kymmenen vuoden aikana, jonka olen täällä ollut, puhuttu vesijohtojen korjausvelasta. Se ei ole teemana samalla tavalla mediaseksikäs, kun aina vain uusien menojen keksiminen johonkin sinänsä hyvään asiaan. Tsaarin aikaisilla putkilla ei loputtomiin pärjätä. HSY:n suurimpana ja putkistoltaan vanhimpana jäsenkuntana Helsingin täytyy pitää huolta siitä että vesi- ja viemäriverkon korjausten kaltaisia perusasioita ei laiminlyödä.

Valtuustoaloite 26.10.22: Kunnollinen meluaita Herttoniemeen

Perjantai 28.10.2022 klo 11:07 - Ville

Jätin 26.10. valtuuston kokouksessa yhdessä SDP:n Johanna Laisaaren kanssa laaditun aloitteen, jossa ehdotetaan kunnollista meluaitaa Herttoniemeen itäväylän varrelle. Aloitteessa, jonka allekirjoitti 14 valtuutettua eri ryhmistä todetaan seuraavaa:  

Herttoniemeen tarvitaan kunnollinen meluaita Herttoniemen ja Siilitien metroasemien väliin. Tällä hetkellä vallitseva tilanne uhkaa asukkaiden asumisviihtyvyyttä, hyvinvointia ja pahimmillaan jo terveyttä.

Ensimmäisen kerran valmis hankesuunnitelma kaatui rahoituksen puutteeseen noin 15 vuotta sitten. Sen jälkeen on pystytetty nykyinen peltinen aita Itäväylän ja metroradan väliin, joka on entisestään lisännyt metron ääntä asuinalueelle.

Asukkaille on useamman kerran luvattu, että alueelle rakennetaan uusi toimiva melueste, joka estää niin Itäväylän sekä metroradan äänet. Koska nykyistä meluaitaa ei voida korottaa, on radan ja metsikön väliin suunniteltu kokonaan uusi melueste.

Nyt Herttoniemessä rakenteilla oleva pyöräilybaana ja uusi toimiva melumuuri esiteltiin asukkaille yhtenä pakettina ja ratkaisuna pitkään jatkuneeseen ongelmaan. Mutta saadun ilmoituksen mukaan meluaitaa ei kuitenkaan tässä yhteydessä ollakaan rakentamassa.

Tilanne on asukkaiden osalta muuttunut entistä haastavammaksi, sillä nähtävästi uusi pilkottu malli johtaa vastuunkannon osalta hankaliin tilanteisiin joukkoliikenteen ja kaupunkiympäristön toimivallan kohdalla.

Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme, että kaupunkiympäristö etsii rahoituksen meluaidalle ja vastuu jaetaan kaupunkiliikenteen välillä.

#helvaltuusto #Herttoniemi #Siilite #meluntorjunta #Helsinki

Valtuustoaloite 26.10.22: Lisää roska-astioita Vuosaareen

Perjantai 28.10.2022 klo 10:38 - Ville

Vuosaaresta lokakuussa 2022  saamani kaupunkilaispalautteen pohjalta Vuosaareen tarvitaan lisää yleisiä roskakoreja ja samalla olemassa olevien jäte-astioiden tyhjentämistiiviyttä on syytä nostaa, koska astiat ovat usein nykyään liian täysiä. Ehdotan valtuustoaloitteella kaupunginhallitukselle, että Helsinki asentaa uusia roskakoreja ainakin Rastilankallion kerrostaloalueelle ja Aurinkolahden Bertha Pauligin kadun sekä Maustetehtaankadun varteen. Samalla ehdotan mahdollisuutta kehittää verkkosivu, jonka kautta voisi kätevästi ilmoittaa kaupungille täysistä roska-astioista, jotta niiden tyhjennysväliä voidaan lyhentää.

Psykiatrian päivystystilanne Helsingissä

Perjantai 28.10.2022 klo 10:29 - Ville

Helsingin valtustoon kyselytunnilla oli 26.10.2022 esillä kysymykseni Psykiatrian päivystystilanne Helsingissä

"Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sulki 3.10.2022 alkaen viikon varoitusajalla psykiatrisen päivystyksen Malmin sairaalasta. Nyt ainoastaan Haartmanin sairaalan päivystys Meilahdessa auttaa Helsingissä akuuteissa mielenterveysasioissa. Tieto toisen palvelupisteen sulkemista oli vaikeasti ymmärrettävä, sillä kaikki sairaalapäivystys on viime aikoina ollut koko Uudellamaalla pahasti ruuhkautunut ja odotusajat kohtuuttoman pitkiä.

Mielenterveyspalvelujen jonotusajat on Helsingissä muutenkin liian  pitkät. Tietojeni mukaan esimerkiksi Myllypuron matalankynnyksen mielenterveyspalvelupisteessä Mieppissä ensimmäinen vapaa aika on tällä hetkellä kuukauden päästä. Ei voida puhua matalan kynnyksen palvelusta, jos ajan saaminen kestää kuukauden. Matalankynnyksen palvelusta pitäisi saada apua kävelemällä ovesta sisään.

Kysyn, miten Helsinki näkee HUS:n nopean päätöksen sulkea Malmin psykiatrian päivystyksen? Sovittiinko tästä kaupungin kanssa? Mikä on matalan kynnyksen nopeiden mielenterveyspalvelujen saatavuus tällä hetkellä Helsingissä?"

Budjetti 2023

Perjantai 14.10.2022 klo 14:28 - Ville

Helsingin kaupunginhallitusryhmien väliset tiukat budjettineuvottelut on päättyneet. Muut ryhmät jo tavan mukaan näyttävästi kesken ulosmarssineita perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat mukana sovussa. Olemalla mukana saa myös itse tärkeitä asioita eteenpäin, vaikka kaikkia meidän ryhmämme tavoitteita ei neuvottelujen pohjalta syntyneeseen kompromissiin saatu. Olen tyytyväinen, että kasvatukseen ja koulutukseen esitetään merkittävää lisämäärärahaa. Myös Herttoniemen ja Itäkeskuksen heikkokuntoisten metroasemien korjaus, jota taas meinattiin lykätä, vihdoin käynnistyy. Samalla päätettiin osoittaa varat myös Vuosaaren tekojääradan toteutukseen. Sitä olen pitänyt jo pitkään esillä valtuustossa. Tein asiasta myös talousarvioaloitteen myös ensi vuoden budjettiin.

Kuulumiset valtuuston kokouksesta 5.10.

Torstai 6.10.2022 klo 14:58 - Ville

SDP:n valtuustoryhmässä vieraili ennen kokousta Helenin edustajia keskustelemassa kaupungin energiapolitiikasta. Kävimme myös perusteellisen keskustelun valmistautumisesta budjettineuvotteluihin. Itse kokouksen pääagendalla oli tällä kertaa valtuustoryhmien ryhmäaloitteita ja yksittäisten valtuutettujen aloitteita. Valtuuston kokous kesti lähes kuusi tuntia ja päättyi vähän ennen puolta yötä.

Valtuusto hyväksyi myös Malminkartanon Pihkatien kaavan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite kaupungin toimenpideohjelman laatimisesta henkilöstöpulan ratkaisemiseksi aloitti pitkän keskustelun henkilöstöpulan syistä. Tässä yhteydessä meidän ryhmämme nosti esille erityisesti palkanmaksuun liittyvät yhä jatkuvat ongelmat. Monet valtuutetut ihmettelivät, miksei pormestari Vartiainen ollut paikalla valtuustosalissa kuulemassa keskustelua. Valtuuston työskentelytapoja tulisi mielestäni kehittää niin, että dialogi kaupunginjohdon kanssa onnistuisi nykyistä paremmin ja virkamiehet voisivat muiden kuntien tavoin myös vastata kokouksissa valtuutettujen kysymyksiin.

SDP:n ryhmässä iloitsimme siitä, että valtuutettu Hilkka Ahteen aloite omaishoitajien maksuttomista liikuntapalveluista nyt meni eteenpäin. Illan viimeinen aloite oli kokoomuksen valtuustoryhmästä tehty esitys Vuosaaren terveysaseman ulkoistamisesta. Vaikka sote-virasto ei ehdotusta kannattanut, kokoomuksen ryhmästä puolustettiin sitä sitkeästi. Keskustelussa näkyi, että valtuuston oikealla ja vasemmalla laidalla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten kaupungin terveyspalveluja voidaan vahvistaa.

Esitin vastineena Vierusen ulkoistamisponnelle oman ponnen ” Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta parantaa Vuosaaren alueen terveyspalveluiden saatavuutta avaamalla Meri-Rastilaan ostoskeskuksen uudistamisen yhteydessä sosiaali- ja terveystoimen toimipiste.” Kaupunki on ollut huolissaan Meri-Rastilan alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja pyrkinyt puuttumaan tähän muun muassa asuntopolitiikalla. Näkemykseni mukaan  myös terveyspalvelujen vahvistaminen olisi tässä asia mihin pitäisi suunnata enemmän resursseja. Ponsi sai kannatusta lähinnä meidän ja vasemmistoliiton ryhmistä, eikä tullut hyväksyttyä.

Satamasaarentien ex-lämpökeskuksesta

Keskiviikko 5.10.2022 klo 20:05 - Ville

Kirjoitukseni Vuosaari-lehdessä 5.10.2022:

Nimimerkki ”Harmistunut” kysyi viime Vuosaari-lehdessä, miten Satamasaarentien vanha suojeltu lämpökeskus saadaan kunnostettua. Kuten kirjoittaja totesi, rakennelma on siivottomassa kunnossa ja rumentaa monen ikkunasta avautuvaa näkymää. Leikkipaikkana tila on vaarallinen. Vaikka rakennusvalvonta-asiat eivät kuuluu valtuustossa käsiteltäviin asioihin, olen viime vuoden keväästä asti koittanut saada kaupungin selvittämään piipun omistussuhteita ja sitä, millä toimenpiteillä rakennelma saadaan siistiin ja turvalliseen kuntoon.

Tein asiasta ensimmäisen rakennusvalvontailmoituksen keväällä 2020. Kun se ei johtanut tilanteen korjaantumiseen, tein uuden ilmoituksen huhtikuussa 2021. Olen säännöllisin väliajoin tiedustellut, missä mennään. Samoin olen kannustanut lähitaloja olemaan yhteydessä rakennusvalvontaan, että huoli ja harmitus tilanteesta välittyisi monesta suusta sinne.

Pari vikkoa sitten sain tiedon, että rakennusvalvontakäyntejä on suoritettu, mikä antaa toivoa, että vihdoin alkaa tapahtua. Vaikka tapaus on ilmeisesti juridisesti monimutkainen, on kohtuutonta, että epämääräinen tilanne jatkuu vuosikausia. Piippu on harmillinen ja ei niin tavaton esimerkki siitä, että kohde suojellaan, muttei kuitenkaan varmisteta, että sen kunnosta asianmukaisesti huolehditaan. Jos piakkoin ei edistystä lämpöpiipun korjaustoimissa nähdä, väliaikatietoja kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta.

Ville Jalovaara, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

https://vuosaarilehti.fi/2022/10/05/satamasaarentien-ex-lampokeskuksesta/