Ville Jalovaara - helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu

Olen 41-vuotias helsinkiläinen kahden lapsen isä, historiantutkija ja Helsingin yliopiston dosentti, joka valittiin kevään 2017 kunnallisvaaleissa 1048 äänellä toiselle kaudelle Helsingin valtuustossta. Nykyisin toimin SDP:n Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtajana.

Tältä kotisivultani voit seurata toimintaani ja tutustua ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviin blogikirjoituksiini, joita olen julkaissut Uuden Suomen puheenvuoro -sivustolla helmikuusta 2010.

Hyvä tapa seurata ajatuksiani ja viikottaista menoani on liittyä seurajaakseni Twitterissä. Voit olla yhteydessä minuun joko sähköpostilla ville.jalovaara@gmail.com tai kotisivun yhteydenottolomakkeella.

Kiitos Helsinki!

Torstai 13.4.2017 klo 12:03 - Ville

Parhaimmat kiitokset kaikille 1093 äänestäjälleni luottamuksesta kuntavaaleissa 9.4! Tarkastuslaskennassa väheni kaksi ääntä, mutta tulos on edelleen loistava. Työt Helsingin valtuustossa jatkuvat vahvalla mandaatilla. Olen todella iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. Jokainen ääni on hyvin arvokas. Äänistäni 863 tuli kotiseudultani Vuosaaresta. Olen kuitenkin koko kaupungin edustaja ja yhtälailla kiinnostunut muiden kaupunginosien asioista.  Pidetään yhteyttä Helsingin asioissa jatkossakin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitulos, Vuosaari, Helsinki

400 kertaa kiitos!

Lauantai 8.4.2017 klo 18:22 - Ville

Nyt vaalityöt tehty tällä kertaa sen myötä, että viimeiset flyerit jaettu. Tänään olen ollut seitsemän tuntia liikkeellä eripuolilla Helsinkiä.  Parasta tänään ja koko viimeisen kuukauden aikana on ollut ne monet keskustelut mitä olen saanut käydä ihmisten kanssa eripuolilla kaupunkia. Helsingissä asuu todella hienoja ihmisiä. Huomenna minulla vapaapäivä ja on muiden vuoro päättää jatkostani Helsingin valtuustossa.

Tänään illalla mielessä kiitollisuus kaikkia kohtaan, jotka ovat eri tavoin auttaneet viime viikkojen aikana vaalityössä jakamalla mainoksia ja monilla muilla tavoilla. Neljäsataa kertaa kiitos! Huomenna illalla jännitetään tuloksia.On ollut suuri etuoikeus toimia Helsingin valtuuston jäsenenä neljä ja vuotta ja jos kaupunkilaiset niin toivovat, olen valmis jatkamaan antaumuksella tätä tärkeää työtä. 

Kommentoi kirjoitusta.

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14:51 - Ville

15272006_10154730454747560_1254064156940741804_o1.jpgEnsimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi. Edellisellä kaudella olin ollut tasa-arvotoimikunnan jäsenenä, joten kaupungin asioiden hoitamisesta minulla oli ennestään jo kokemusta. Tästä huolimatta alkuun uutta opeteltavaa oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suurin työnantaja. Valtuustyö vaatii tämän takia laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta ne asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä olennaisen löytämisessä valtavasta tietomäärästä koen, että yliopistolta saamani tutkijakoulutus on ollut apuna.   

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olisin itsekin tehnyt melko aktiivisesti. Yhteensä kolmetoista aloitetta, joiden aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Aiheena muun muassa  uuden matkailun markkinointipisteen perustaminen lentoasemalle, kulkuyhteys Vuosaaren metroasemalta Columbukseen, Meluaita Hämeenlinnan väylän varteen Hakuninmaan kohdalle ja useita liikenne turvallisuuden parantamiseen eripuolilla kaupunkia tähdänneitä aloitteita. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Kaupunginvaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia olisi hyvä pienten kaupunkia koskevien asioiden edistämisessä lisätä myös muuten kuin aloitteiden kautta.

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, valtuustoryhmä, vaalit

Hallituksen kannattaa kuunnella "kaiken maailman dosentteja" sotessa

Keskiviikko 22.3.2017 klo 15:53 - Ville

Helsingin valtuuston käsiteltävänä on tänään valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausunto. Ensinnäkin on toivottavaa, että maan hallitus ottaisi vakavasti sen mitä kaupungit ja kunnat asiasta lausuvat. 17311222_10155150546012560_4707717441453151190_o.jpg
Huoleni hallituksen suhtautumisesta palautteeseen heräsi jälleen eilen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi eilen illalla Ylen Puoluepäivän haastattelussa, että hän aikoo lukea tiivistelmän kuntien palautteesta. Välittyykö tätä kautta valtioneuovostolle aito huoli sen voimalla ajaman muutoksen vaaroista?
Näkemykseni mukaan pääministerin ja hallituksen olisi kyllä syytä kerrankin kunnolla kuunnella kuntia ja ”kaiken maailman dosetteja” asiassa. Asiantuntijat ovat lähes yhteen ääneen varoittaneet siitä, että tämä valinnanvapaus ehdotetussa muodossa tulee ajamaa terveyspalvelut kaaokseen.   
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse elämästä kuolemasta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Tämän lain keskeisen perinnön hallitus on nyt valmis romuttamaan bisneksen nimissä. Sen sijaan, että romutetaan julkinen perusterveydenhuolto verkosto, se voidaan päivittää. Kenelläkään ei ole epäselvyyttä siitä, että nykytilanne ei kaikilta osin toimi. Väärin toteutettu uudistus vain ajaa ojasta allikkoon.   
Uudistustyötä on tehtävä ihmisten tarpeiden mukaan, ei markkinoiden. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa. Päätösvallan hyvinvointipalveluista on kuuluttava jatkosssakin kuntien asukkaille. Tämän vuoksi palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa jatkossakin julkinen sektori, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Tätä perusastelemaa ei ole tarvetta muuttaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, hallitus, Juha Sipilä, vallinnanvapaus

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11:43 - Ville

Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä.  Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9:52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut

Parempaa Helsinkiä

Maanantai 6.3.2017 klo 11:51

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingin Uutiset 25.2.2017

Sunnuntai 26.2.2017 klo 9:39

Henkilön Ville Jalovaara kuva.

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingin kaupungin koulujen rahoitusmallin uudistuksesta

Tiistai 21.2.2017 klo 12:12 - Ville

Helsingin opetuslautakunnassa palautimme kokouksessamme 14.2. valmisteluun kaupungin peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistamisen periaatteet.  Helsingin kaupungin koulujen opettajien ja avustajien resurssimäärärahat on uudessa mallissa tarkoitus jakaa nykyisen tuntikehyskaavan sijaan koulujen oppilasmäärän mukaan.  Opetusviraston esityksessä opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaan käytettävän rahoituksen on ilmoitettu säilyvän ennallaan, mutta varat jaetaan kouluille eri perusteilla kuin aiemmin.

Uudistuksen tarve on minusta ymmärrettävä, mutta lisäselvityksiä ja avointa keskustelua tarvitaan ennen kuin asiasta voidaan lopullisesti päättää. Näkemykseni mukaan on hyvä kattavasti selvittää rahoitusperiaatteiden uudistuksen vaikutukset yksittäisiin kouluihin ja Helsingin suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kouluverkkoon, ettei muutos tuo osalle kouluista mukanaan suuria ennakoimattomia yllätyksiä.  

Kommentoi kirjoitusta.

Tanotorvi 1/2017

Perjantai 10.2.2017 klo 13:26

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vuosaari-lehti 9.2.

Keskiviikko 8.2.2017 klo 10:49