Ville Jalovaara - helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu

Olen 42-vuotias helsinkiläinen, historiantutkija ja Helsingin yliopiston dosentti, joka valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa 1093 äänellä toiselle kaudelle Helsingin valtuustoon. Nykyisin toimin myös Helsingin kasvatus ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana.

Tältä kotisivultani voit seurata työtäni valtuustossa ja tutustua ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitteleviin blogikirjoituksiini, joita olen julkaissut Uuden Suomen puheenvuoro -sivustolla helmikuusta 2010.

Hyvä tapa seurata viikoittaista menoani on liittyä seurajakseni Twitterissä. Voit olla yhteydessä minuun joko sähköpostilla ville.jalovaara@gmail.com tai kotisivun yhteydenottolomakkeella.

Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä

Maanantai 21.5.2018 klo 16:31 - Tiina Rytky, Ville Jalovaara

Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.

Suurin ongelma ovat päästöt: biomassa on päästötöntä vain teoriassa. Sen polttamisesta vapautuvat CO2-päästöt sitoutuvat takaisin metsiin vasta 100 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on aivan liian pitkä aika. Meidän pitää lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto jo vuoteen 2050 mennessä lähes kokonaan.
Bioenergia on ongelmallinen myös kaupunkiympäristön kannalta. Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellaan biovoimalahanketta, joka on herättänyt lähialueen asukkaissa vastustusta. Suunnitellun laitoksen alueella pystytään varastoimaan kerrallaan vain kolmen päivän tarvetta vastaava määrä polttoainetta. Se tarkoittaa hurjaa lisäystä raskaan liikenteen määrään: arkipäivisin 2-3 rekkakuormallista polttoainetta tunnissa, yhteensä 40 rekkaa vuorokaudessa.

Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.

Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.

Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.

Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.

Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Energia, ilmasto

Eveliina, Jape & Ville Vuosaaressa 5.5.

Sunnuntai 29.4.2018 klo 11:25

Henkilön Ville Jalovaara kuva.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen hallituksen maakuntahanke vaarantaa Helsingin talouden

Keskiviikko 11.4.2018 klo 22:15 - Ville

Helsingin valtuusto käy parhaillaan lähetyskeskustelua ensi vuoden talousarviosta. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin viime valtuustokaudella.  Tämä on seurausta kansainvälisen talouden myönteisestä kehityksestä ja pääkaupungin elinvoimasta. Tätä elinvoimaa meidän on jatkossa varjeltava.
Kokouksessa kävi ilmi, että suurin epävarmuus pääkaupungin talouden myönteiseen kehitykseen kohdistuu tällä hetkellä Suomen hallituksen pakolla ajaman sote- ja maakuntauudistuksen suunnalta. Uudistuksen tai pikemminkin vallanriistoon, toteutuessa maakunnalle siirtyvien verotulojen ja menojen jälkeen Helsingin verorahoitus suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen alenee merkittävästi. Tämä koskee muutakin kuin sosiaali- ja terveystoimea. Samaan aikaan kaupungin väestömäärää kasvaa tuhansilla vuodessa. 

Omassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota niihin ongelmiin, joita Helsingillä on päiväkotien ja koulujen kunnon ja sisäilman kanssa. Tilakeskuksesta saamani tiedon mukaan opetustoimenrakennuksissa Helsingillä on korjausvelkaa 410 miljoonaa euroa ja sosiaalitoimen rakennuksissa mukaan lukien päiväkodit on korjausvelkaa 98 miljoonaa euroa. Nämä on lukuja joiden alentamiseksi pitäisi ohjata ensi vuonna enemmän varoja.   

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingiltä vahva EI hallituksen sote suunnitelmille

Keskiviikko 4.4.2018 klo 22:39 - Ville

IMG-20180404-WA0001.jpgHelsingin kaupunginvaltuusto pitää parhaillaan ylimääräistä "kapinakokousta" Suomen hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen yksimielinen kriittinen kannanotto hallituksen sote & maakunta esitykseen. 
Käytin juuri oman puheenvuoroni, jossa kiitin alkuun Helsingin pormestari Jan Vapaavuorta siitä, että hän on pitänyt esillä Helsingin ja  ylipäätänsä kaupunkien ääntä tässä keskustelussa. On ollut ilo nähdä kuinka yli puoluerajojen, muutamaa pientä poikkeusta luukuunottamatta, Helsingissä on syntynyt asiassa yhtenäinen näkemys. Me Helsingissä ymmärrämme pääkaupunginseudun olevan erityinen kokonaisuus myös sosiaali- ja terveystoimen alueella. Asiassa ei ole kysymys jonkun yksittäisen puoleen edusta tai hallituksen kohtalosta, vaan Suomen tulevaisuudesta.

Minä olen nyt toisen kauden kaupunginvaltuutettuna tottunut kantamaan vastuuta kotialueeni asioista. Haluan tehdä niin jatkossakin. Jos terveydenhuollossa on vaikkapa kotikulmillani Vuosaaressa ongelmia, puoleeni osataan kääntyä ja tiedän keneen voin ottaa kaupungilla yhteyttä. Jos tämä uudistus toteutuu, me paikalliset olosuhteet tuntevat päättäjät menetämme mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristömme asioihin.  Pelkään, että tämän uudistuksen myötä tulee ikävä kaupungin terveysasemia, jotka tarjoavat käyttäjilleen ilmaista perusterveydenhuoltoa ympäri vuoden. Se pohja mikä vuoden 1972 kansanterveyslailla on Suomeen rakennettu, ollaan nyt siirtämässä Helsingissä ja koko maassa romulavalle. 

Pääkaupunkiseutu pyysi hallitukselta alueen erityispiirteet huomioivaa erillisratkaisua soteen, sitä ei suostuttu kunnolla edes pohtimaan. Uskon, että Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat ovat edelleen valmita keskustelemaan, tästä jos hallituksen puolelta on siihen valmiutta.  Se, että maakuntavaltuusto voisi huolehtia kunnolla sosiaali- ja terveystoimesta, on toiveajattelua.  Viimeksi, kun Helsingin valtuuston salissa pidettiin pari viikkoa sitten nykyisen Uudenmaan maakuntavaltuuston kokous, jouduttiin äänestämään siitä, miten äänestetään.

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä kunnallinen itsehallinto on itsenäisen Suomen menestystarinan suuria vahvuuksia. Näin on toivottavasti myös jatkossa. Nyt tekeillä oleva uudistus on suurin hallinnollinen muutos Suomessa sitten vuoden 1865, jolloin kunnat ja luterilaiset seurakunnat erotettiin toisistaan. Silloinkin annettiin kolme vuotta siirtyä uuteen hallintoon ja Lapissa vielä vähän förskottia.  Nyt Suomen hallitus aikoo tehdä monta kertaa vaativamman uudistuksen aivan toisenlaisessa maailmanajassa kertarysäyksellä, vaikka esimerkiksi peruskouluun siirryttiin 1970-luvulla vähitellen koko maassa.

Se, että miten Suomen täysin tuntemattomaan tulevaisuuteen vievän sote- ja maakuntauudistuksen kanssa käy, ei ole Helsingin valtuustosalin päätettävissä. Toivon, että viesti mikä Helsingin valtuustosta tänään lähtee kuullaan valtioneuvoston linnassa. Käänsin puheessani myös katseeni helsinkiläisiin kansanedustajiin. Uskon, että he pystyvät näkemään tämän esityksen vaikutukset ja pohtimaan sitä onko sote ja maakuntauudistusta mielekästä esitetyssä muodossa toteuttaa. Viekö se Suomea kansakuntana eteenpäin vain ja taaksepäin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntauudistus, Jan Vapaavuori,

Kokemuksia Tanskan koulujärjestelmästä

Lauantai 24.3.2018 klo 18:04 - Ville

Olin tällä viikolla pari päivää Helsingin kasvatuksen ja koulutuslautakunnan kanssa tutustumassa Kööpenhaminan kouluihin ja päiväkoteihin. Tapasimme matkalla Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan opetusviraston edustajia sekä kävimme useissa oppilaitoksissa.

Suomea ja meidän koulutusjärjestelmää tunnuttiin Tanskassa edelleen kovasti arvostettavan, vaikka Tanskassa on moni asia hyvin tällä saralla ja meillä myös heiltä opittavaa. Tanskan koulujärjestelmä eroaa monella tapaa suomalaisesta. Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja loppuu 16-vuotiaana. Opiskelu on maksutonta julkisissa kouluissa. Sen sijaan yksityis- tai vapaakouluissa se  voi olla maksullista. Peruskoulussa (folkeskole) on yhdeksän luokkaa. Sen lisäksi vuoden kestävä esikoulutus on osa peruskoulutusta. Peruskoulun kymmenes luokka on vapaaehtoinen. 

Vierailun aikana ilmeni, että erityisesti poikien heikoista oppimistuloksista ollaan Tanskassa vielä Suomea enemmän huolissaan ja pohditaan mitä tilanteen korjaamiseksi voisi tehdä. Kouluruoka mikä meillä saattaa joskus erityisesti ylemmillä asteilla jäädä syömättä, on Tanskassa maksullista ja suurin osa syökin vain eväitä päivisin. Päivähoidon puolella keskimääräinen aloitusikä on 10 kk, eli huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Varsinaista kotihoidontukijärjestelmää ei ole. Vierailun aikana kävi myös ilmeiseksi, että maahanmuuttajien kielikoulutus ja integroiminen osaksi Tanskalaista yhteiskuntaa on parhaillaan poliittista keskustelua herättävä teema. Seuraava eduskuntavaalit järjestetään kesäkuussa 2019.

Vierailun viimeisenä aamuna kävimme Kööpenhaminan laidalla sijaitsevassa Ørestadin lukiossa, joka on yksi kaupungin suosituimpia ja jonka ulkomuoto tuo mieleen taidemuseon.  Tässä koulussa on luovuttu kokonaan oppikirjoista ja digitalisaatio on viety hyvin pitkälle. Digitalisaation saralla ehkä meillä Suomessa olisi muutenkin Tanskasta eniten opittavaa, vaikka Helsingissä tähän on alettu viime vuosina panostaa vahvasti. Toki haasteena niin Tanskassa kuin meilläkin on laadukkaiden oppimateriaalien saaminen ja tekijänoikeuskysymykset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin kaupunki, Kööpenhamina, Koulutus, Lukio, Tanska

Metron ongelmiin löydettävä kestäviä ratkaisuja

Keskiviikko 7.3.2018 klo 9:26 - Ville

Helsingin Uutiset käsitteli artikkelissaan (HU 3-4.3) metroliikenteen ongelmia. Päivittäisenä vuosaarelaisena metronkäyttäjänä olen myös itse törmännyt niihin viime viikkoina.

Kuuluin myös aikanaan siihen kaupunkipolitikkojen joukkoon, joka epäili automatisoinnin onnistumista ja vetosi sen puolesta, että Espooseen olisi rakennettu pidemmät laiturit, jotta koko matka voitaisiin ajaa pitkillä junilla. Vanhojen junien automatisointi meni kiville ja nyt joudutaan miettimään erinäisiä poppakonsteja. Jos junissa on kovin ahdasta, yksi hätävaihtoehto voi olla penkkien vähentäminen junista. Osahan matkustaa vain lyhyen matkan. Viime kädessä kuitenkin joko Espoon asemia joudutaan jälkikäteen pidentämään tai sitten automatisointi on tuotava agendalle. Vanha sanonta minkä taakseen jättää sen edestään löytää pätee myös länsimetroon.

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 7.3.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingfors är tvåspråkigt också i framtiden

Keskiviikko 14.2.2018 klo 20:12 - Ville

I dag diskuterade Helsingfors stadsfullmäktige om gruppmotionen från blå fullmäktigegruppen om Helsingforsskolornas deltagande i ett regionalt språkförsök. Jag stödde inte motionen. Det finns starka historiska, kulturriska och ekonomiska synpunkten att alla barnen i Helsingfors måste läsa svenska i skolan.   

Som det står stadsstyrelses förslag enligt stadsstrategin är Helsingfors internationellt stad. De nordiska länderna och huvudstäderna är vår naturliga internationella samarbetspartner. De språkliga och kulturella faktorerna spelar en viktig roll i detta samarbete. Vi måste också komma ihåg att det är officiellt tvåspråkigt land och Helsingfors är Finlands huvudstad.   Vi har direkt båtförbindelse till Stockholm och också många turister kommer hit from Sverige.

Ingen stödde Sampo Terho´s förslag att återremittera den saken till stadsstyrelsen så fullmäktige röstade inte om de här saken.  Det berättar att det finns stark stödd för tvåspråkighet i Helsinginfors också i framtiden. 

Kommentoi kirjoitusta.

Työtön tarvitsee kannustusta - ei sanktioita

Lauantai 13.1.2018 klo 13:37 - Ville

Hallituksen työttömien aktiivimalli on herättänyt runsaasti keskustelua viime viikkoina. Vaikka talous ja työllisyys kohenevat, itse aktiivimalli ja aiheen ympärillä käyty keskustelu kertoo arvojen kovenemisesta. Työttömyys on teemana sellainen, että niiden joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta kannattaisi esiintyä hyvin varoen asiantuntijoina aiheessa.

Suomi on edelleen voimakkaasti työkeskeinen yhteiskunta, jossa työelämän ulkopuolelle joutuminen aiheuttaa taloudellisen epävarmuuden ohella voimakkaan ulkopuolisuuden tunteen. Niin sanottua aktiivimalli ei tätä asiaa korjaa, vaan pikemminkin lisää jakoa työelämässä olevien ja sen ulkopuolelle useimmiten aktiivisesta työnetsimistä huolimatta jäävien välille.

Työttömyys voi kohdata koulutuksesta ja työkokemuksesta riippumatta jonain päivänä ketä tahansa meistä. Itsellänikin on aiheesta kokemusta menneiltä vuosilta. Millaista tukea me silloin itse kaipaamme yhteiskunnalta? Uskon, että työttömyyden hetkellä ihminen tarvitsisi ennen kaikkea yhteiskunnalta apua ja kannustusta uuden työn löytämiseen. Hallituksen kannattaisi suunnata resurssit työvoimatoimistojen kehittämiseen mielummin kuin uuden työttömien valvontasysteemin luomiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenvuoro Helsingin vuoden 2018 talousarviosta kaupunginvaltuustossa 15.11.17.

Keskiviikko 15.11.2017 klo 17:33 - Ville

Osallistun nyt viidettä kertaa tämän valtuuston jäsenenä Helsingin kaupungin talousarvion käsittelyyn. Helsingin ja Suomen talouden näkymät ovat tämän uuden valtuustokauden alussa huomattavasti kirkkaammat kuin olin näissä hommissa ensimmäistä kertaa mukana 2013. 

Nyt kun meillä menee paremmin, on tärkeätä, että kasvun hedelmiä jaetaan tasapuolisesti ja pidetään huolta myös muita heikommassa asemassa olevista kaupunkilaisista. Ensin kehut. Kasvatus ja koulutuslautakunnan jäsenenä pidän merkittävän sitä, että lasten ja nuorten harrastustakuu toteutuu ja sekä varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen ohjataan lisää varoja. Tärkeätä on myös se, että Helsinki kohdentaa enemmän resursseja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Pieni tärkeä asia on myös se, että koululaisryhmien maksutonta liikkumista joukkoliikenteessä edistetään.  Sote puolella iloitsen keskustan terveyskeskus hankkeesta. Tämä kaiken sote yksityistämishulinan keskellä Helsingin panostaa julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Hieno asia!

Lopuksi kritiikki. Todella suuresti ihmettelen yhden viime valtuustokaudella päätetyn kaavoitukseen liittyvän kysymyksen liittämistä eräiden valtuustoryhmien vaatimuksesta osaksi tätä tämän syksyn budjettisopimusta. Olipa Vartiosaaren rakentamisesta mitä mieltä tahansa, en ota siihen nyt kantaa, se ei millään juridisella tavalla liity Helsingin vuoden 2018 budjettiin. Missään tällaisissa epämääräisissä, haetaan poliittisia pisteitä, en minä ainakaan halua olla kaupunginvaltuutettuna mukana. Avoimuus, selkeys ja kaikenlaisten koplausten välttäminen, on se millä toivon, että asioita jatkossa tässä kaupungissa hoidetaan.    

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite juoksuportaista Vuosaaren huipulle

Torstai 9.11.2017 klo 12:23 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 8.11 aloitteen, jossa pyydetään selvittämään mahdollisuutta rakentaa juoksuportaat Vuosaaren huipulle. Aloiteteen allekirjoitti toistakymmentä valtuutettua viidestä eri puolueesta. Parhaimmat kiitokset heille tuesta! Aloite lähtee nyt käsiteltäväksi kaupungin lautakuntiin, kaupunginhallitukseen ja tulee todennäköisesti lopullisesti päätettäväksi valtuuston loppukeväästä 2018. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

"Malminkartanon ja Paloheinän täyttömäille Helsingissä rakennetut juoksuportaat ovat saaneet viimeaikoina suuren suosion. Vuosaaressa on herännyt keskustelu juoksuportaiden saamisesta Vuosaaren sataman vieressä sijaitsevalle Vuosaaren täyttömäelle. Vuosaarenhuippu on 65 metrin korkeudeltaan samaa luokkaa kuin Malminkartanon (58m) ja Paloheinän (68m) mainitut täyttömäet, joten se soveltuisi hyvin uusien juoksuportaiden sijoituspaikaksi.   Vuosaarenhuipun pohjoiskautta kulkee tällä hetkellä polku mäen korkeimmalle kohdalle asti. Samaan kohtaisiin voitaisiin harkita portaiden sijoittamista. Alue on kävelymatkan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä Vuosaaren keskustasta. 

Juoksuportaiden sijoittaminen sataman läheisyyteen voisi tuoda lisää asiakkaita alueella sijaitseville ravintoloille ja kahviloille ja olisi näin ollen myös Vuosaaren liikeyrityksen elinvoimaisuuden lisäämisen kannalta selvittämisen arvoinen hanke.

Ehdotan valtuusto-aloitteella, että Helsingin kaupunki tekee selvityksen mahdollisuudesta rakentaa juoksuportaat Vuosaaren täyttömäelle ja ryhtyy toimenpiteisiin portaiden rakentamiseksi, jos hanke todetaan kohtuullisin kustannuksin ympäristönäkökulmat huomioiden mahdolliseksi toteuttaa."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari

Lukioissa kaivataan nyt työrauhaa jatkuvan muutosvimman sijaan

Torstai 26.10.2017 klo 12:20 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) hankkeesta laittaa lukiokoulutus pikavauhdilla uuteen uskoon. Suunnitelmat ovat herättäneet hämmennystä monissa lukioita lähellä olevissa piireissä. Vasta edellisellä hallituskaudella toteutettiin lukiouudistus, jota on alettu käytännössä toteuttaa viime vuonna. Uuden mallin mukainen tuntijakokeilu on aloitettu kolmessakymmenessä koulussa tänä syksynä. Kokeilun tukoksista ei ole vielä mitään tietoa. Nyt hallituksen toimesta ollaan valtavalla kiireellä ajamassa läpi taas lukiouudistusta. Samaan aikaan on tekeillä vielä ristiriitaista palautetta keräävä lukiolaisten jatko-opiskelumahdollisuuksiin vaikuttava yliopistojen pääsykoeuudistus.
 
Näitä opetusministerin kiireellä koulutussektoriin kohdistamia muutossuunnitelmia seuratessa ei voi välttää ajatusta, että opetusministeri ja hallitus pyrkivät jatkuvilla milloin yliopistoon ja milloin lukioon suunnatuilla hätäisillä uudisideoilla viemään huomion pois hallituskauden alun jättimäisiä koulutusleikkauksista. Niiden vaikutukset eivät ole korkeakoulujen ja yliopistojen arjessa mitenkään unohtuneet vaan vaikeuttavat edelleen päivittäistä toimintaa esimerkiksi Helsingin yliopistolla.

Nyt käsillä olevan talouden elpymisen silmin voidaan myös kyseenalaistaa oliko satojen miljoonien leikkaukset tutkimuksesta ja koulutuksesta millään tavoin tarpeellisia ja perusteltuja? Ne voitaisiin ottaa uudelleen harkintaan ja jättää samalla pois tulenpalava kiire pois lukioreformista.  Koulutuksensektorin kehittäminen on pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä ja nyt lukioissa kaivattaisiin vaihteeksi työrauhaa sopeutua edellisiin muutoksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukiot, koulutus, opetusministeri

Kaupunkiministeri seuraavaan hallitukseen?

Torstai 19.10.2017 klo 9:03 - Ville

Kiitokset Eero Lassilalle hyvästä mielipidekirjoituksesta Helsingin Uutisissa (HU 14.10) koskien Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntahallintosuunnitelmia. Kirjoittajan tavoin näen, että uuden hallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata.

Nykyisellään meillä on jo maakuntaliitot ja maakuntovaltuustot, joiden toimintaa voitaisiin kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä.  Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet. Kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä.  

Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 18.10.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntahallinto, Juha Sipilä hallitus

Järjestääkö Helsinki syksyn influessarokotukset järkevästi?

Keskiviikko 11.10.2017 klo 19:35 - Ville

Helsingin valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin tänään minun esittämäni kysymys influenssarokotusten järjestämisestä Helsingissä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on tänä vuonna päättänyt keskittää influenssarokotukset neljään paikkaan Kustaankartanoon Oulunkylässä, Liikuntamyllyyn Myllypurossa, Hopeatien palvelutaloon Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskukseen. Ilmaiset rokotukset on tarkoitettu riskiryhmille.  Monet heistä ovat iäkkäitä ja osalle heistä liikkuminen on vaikeaa.

Vuosaareen eläkkeensaajat järjestöltä tuli eilen minulle palautetta, että tämä uudistus koetaan Vuosaaren ikäihmisten parissa erityisen vaikeana, sillä monille siirtyminen julkisilla kulkuneuvoilla Myllypuroon ei ole yksikertaista. Samoja ongelmia liikkumisen kanssa on muuallakin kaupungissa. Moni saattaakin jäädä kotiin sen sijaan, että lähtisi sen tutun lähimmän terveysaseman sijaan näihin rokotuskeskuksiin.  Se taas voi johtaa siihen, että rokotuskattavuus jää aiempia vuosia matalammaksi.
Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) vastasi kysymykseeni. Keskustelun tallanteen voi katsoa HelsinkiKanavalta. Yleistä järjestelmää ei oltu valmiita muuttamaan enää, vaan kokeilu aiotaan viedä suunnitellusti läpi. Vesikansa sanoi, että kaupunki toivoo, että kaikki jotka pystyvät sujuvasti liikkumaan menisivät näihin neljään rokotuskeskukseen, mutta jos se ei onnistu, he voivat kampanjaviikon jälkeen varata omalle asemalle ajan ja hakea sieltä rokotuksen. Tiedottamista myös luvattiin tehostaa. Se, että miten tämä käytännössä onnistuu, jää mielestäni nähtäväksi. Parempi mielestäni olisi, että rokotuksia olisi järjestetty laajemmin useammalla terveysasemalla eri puolilla kaupunkia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, influessarokotukset

Unohtuiko hallitukselta yliopistojen autonomia?

Tiistai 19.9.2017 klo 12:54 - Ville

Professori Jaakko Hämeen-Anttila käsitteli kolumnissaan (HS.fi 18.9.) viisaasti opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) suunnitelmia poistaa maamme yliopistoista pääsykokeet.

On kohtuutonta jättää opiskelupaikan valinta – yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä – yhden kortin, ylioppilaskokeessa menestymisen, varaan.

Toisin kuin ylioppilastutkinto, pääsykoe edes jossain määrin arvioi hakijan soveltuvuutta kullekin yliopistokoulutuksen erityisalalle ja antaa hakijalle pääsykoekirjallisuuden kautta mahdollisuuden tutustua oppialaan.

Toivottavaa olisi, että vielä tuoreessa muistissa olevat ­suuret koulutusleikkaukset toteuttanut Suomen hallitus kunnioittaisi yliopistojen paljon ­puhuttua autonomiaa ja antaisi opinahjojen itse harkita, miten ne opiskelijavalintansa järjestävät.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 19.9.2017

2 kommenttia . Avainsanat: yliopisto, korkeakoulu, pääsykokeet,

Helsingin uusi strategia satsaa kasvatukseen ja koulutukseen

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:28 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli tänään kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana käsittelin lyhyessä puheenvuorossani kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Pidin myönteisenä, että strategiassa oli linjattu todella selkeästi, että Helsinki panostaa tulevina vuosina entistä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on linjassa tavoitteiden kanssa, joita SDP:llä oli strategianeuvotteluihin lähdettäessä.

Helsingin SDP:lle keskeisiä tavoitteita strategiassa olivat kirjaukset maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamisesta tämän kauden aikana. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi jo kesällä 2008, että maksuton päivähoito on puolueemme tavoite. Silloin Urpilaisen tavoitteelle moni hymähti, mutta nyt sen puolesta liputtaa monet.

Varhaiskasvatuksen puolelta on merkittävää, ettei päiväkotien ryhmäkokoa haluta strategiankauden aikana.  Pidän hyvin merkittävänä sitä, että Helsinki lähtee hakemaan uudella tavalla ratkaisuja koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin.

Kannan Helsingissä jatkuvaa huolta perheiden taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä strategian lasten yhdenvertaisuutta lisäävää tavoitetta taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi arvokas tavoite on myös se, että Helsinki pyrkii tarjoamaan jatkossakin jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeen jonkin opiskelupaikan.  

Helsingin alueellisesta eriarvoistumisesta on viime aikoina kannettu perustellusti huolta. Näekin, että investoinnit koulutukseen ovat yksi tärkeimmistä keinoista torjua kaupunginosien jakautumista hyviin ja huonoihin alueisiin. Uusi kaupunkistrategia on hieno paperi. Meidän tänä iltana kaupunginvaltuuston salissa paikalla olevien tehtävä on nyt neljän vuoden aikana varmistaa se, että nämä hyvät yhdessä laaditut tavoitteet myös toteutuvat niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin muidenkin toimialojen osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatus, koulutus, Helsinki, strategia

Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioille

Perjantai 7.7.2017 klo 10:18 - Ville

Eija Loukoila Vuosaaresta kirjoitti (HS Mielipide 5.7.) asiaa tart­tuessaan palvelujen epätasaiseen jakautumiseen Helsingissä ilmansuunnan mukaan. Se, mitä Loukoila kirjoitti Vuosaaren terveyspalvelujen riittävyydestä, pitää oman, pian viiden vuoden kau­punginvaltuustokokemukseni pohjalta hyvin paikkansa: Vuosaaren sote-palvelujen määrä ei vastaa jatkuvasti kasvavaa asukaslukua.

Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, ­mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 7.7.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, lukiot, Vuosaari, sote,

Vuosaaressa on muutakin kuin ongelmia

Perjantai 30.6.2017 klo 9:30 - Ville

Helsingin Sanomien kaupunkimme alueellista eriytymistä käsittelevässä artikkelissa (HS 27.6) annettiin Itä-Helsingistä ja erityisesti Vuosaaresta varsin yksipuolinen kuva, jossa korostettiin ainoastaan sosiaalisia ongelmia. On hyvä, että nuorten ääni kuuluu, mutta ehkä jotain myönteisiäkin asioita olisi voinut nostaa esille? Segrekaatio on ilmiö mihin pitää suhtautua vakavasti ja siitä on havaittavissa merkkejä myös Vuosaaressa, mutta samaan aikaan ilmiöitä ei pitäisi edistää jutuilla joista puuttuu kokonaan positiivinen näkökulma. Pari vuotta sitten kesällä Hesari esitteli Reetta Rätyn toimittamassa jutussa Vuosaaren Helsingin unelmakaupunginosana. Totuus tästäkin asiassa ei ole mustavalkoinen. Olen asunut 20 vuotta Vuosaaressa eripuolilla kaupunginosaamme ja kokemukseni on pääasiassa myönteisiä.

Mielipidekirjoitus lähetetty Helsingin Sanomiin 27.6.17.

1 kommentti . Avainsanat: Vuosaari, Helsingin Sanomat, segrekaatio, lähiöt, nuoret

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17:51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8:59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumis­kehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tule­vaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on glo­baali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli

Kiitos Helsinki!

Torstai 13.4.2017 klo 12:03 - Ville

Parhaimmat kiitokset kaikille 1093 äänestäjälleni luottamuksesta kuntavaaleissa 9.4! Tarkastuslaskennassa väheni kaksi ääntä, mutta tulos on edelleen loistava. Työt Helsingin valtuustossa jatkuvat vahvalla mandaatilla. Olen todella iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. Jokainen ääni on hyvin arvokas. Äänistäni 863 tuli kotiseudultani Vuosaaresta. Olen kuitenkin koko kaupungin edustaja ja yhtälailla kiinnostunut muiden kaupunginosien asioista.  Pidetään yhteyttä Helsingin asioissa jatkossakin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitulos, Vuosaari, Helsinki

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Eduskuntavaaleissa Jenni Karjalaisen tukijoukoissa (08.05.2018)
Olen asiaa perusteellisesti harkittuani päättänyt jättää ensi kevään eduskuntavaalit väliin. Haluan keskittyä työhöni yliopistolla ja täysillä kaupunkipolitiikkaan..

10.04.2018  Ville, Eveliina & Jape Vuosaaressa 5.5.
24.03.2018  Ville Hakaniemessä 1.4.
19.02.2018  Ville Hakaniemessä 4.3