Kriisiaikana Helsingiltä tarvitaan vastuullista energiapolitiikkaa

Keskiviikko 21.9.2022 klo 10:59 - Ville

Paasitornissa 20.9 järjestetyssä SDP Helsingin energiaillassa painotin vastuullisten päätösten merkitystä niin Euroopassa kuin Helsingissäkin. Euroopan on tuettava Ukrainaa Venäjän yhä jatkuvaa aggressiota vastaan.  Tämä sodan lopputuloksesta riippuu pitkälti Euroopan tulevaisuus. Tänään tulleet uutiset Venäjän osittaisesta liikekannallepanosta korostaa varautumisen merkitystä meidän ja meidän liittolaisten taholla.

Helsingin ja Helenin on päätöksissään huomioitava hyvin poikkeuksellinen maailmantilanne ja pyrittävä estämään, ettei kotitalouksille energiakustannukset olisi kohtuuttomia. Helenin on esimerkiksi tingittävä omista tuottotavoitteistaan, että tämä on ensi talvena mahdollista ja pohdittava muutenkin strategiaansa niin että kaupunki selviää energiakriisistä mahdollisimman pienen vaurioin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helen, energia, Ukraina, Venäjä, Putin

Nuottasaaren kaava valtuustossa

Torstai 8.9.2022 klo 9:37 - Ville

Valtuuston käsittelyssä oli eilen Vuosaaren Uutelan Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaava. Esitys oli valmistelussa muuttunut vähän parempaan suuntaan, mutta päädyin tekemään palauesityksen sen mukaan, miten olen 2021 kuntavaalikeskusteluissa todennut. Palautusesitykseni kuului:
”Kaupunginvaltuusto palauttaa asemakaavan muutosesityksen valmisteluun. Uutelan Hallkullanniemi-Nuottasaari-alueelle ei tehdä esitettyjä laituri- ynnä muita järjestelyjä, vaan alue säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena kaikille avoimena virkistysalueena. Esityslistan liitteessä olevat erityisesti vuosaarelaisten järjestöjen huomautukset kaavasta pyritään ottamaan jatkovalmistelussa paremmin huomioon.”
Koska esitykseni ei saanut valtuustossa riittävää kannatusta se kaatui ja edetään pohjaesityksen mukaan. Esitin tämän jälkeen ponnen, jos ehdotettiin ”selvitettävän mahdollisuutta rajoittaa auto- ja moottoripyöräliikenne Uutelassa vain tontille ja huoltoajoon.”
Ponnelle tuli enemmän tukea, mutta ei riittävästi. Jätin lopuksi asiasta pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. https://www.hel.fi/…/Keha_2022-09-07_Kvsto_14_Pt/index.html

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uutela, Helsinki, Nuottasaari, Vuosaari

Sähköpotkulaudat lailla järjestykseen

Maanantai 6.6.2022 klo 10:01 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (2.6.) Helsingin käsiin räjähtävästä sähköpotkulautavyörystä. Kaupunki on yrittänyt säädellä lautojen pysäköintiä yrittäjien kanssa käymiensä keskustelujen kautta. Sinänsä hyvää tarkoittavat sopimukset eivät auta, jos lautojen määrä kaksinkertaistuu. Nyt on viimeistään selvää, että tilannetta ei korjata vapaaehtoisjärjestelyillä, vaan liikenneministeriön on erittäin nopealla aikataululla laadittava laki, joka tuo kunnollisen säätelyn lautojen käyttöön, pysäköintiin ja määrään keskustassa. Muuallakin Euroopassa tähän on pystytty, joten varmasti myös Suomessa. Suomen kaupungeissa on voitava kulkea niin, ettei tarvitse pelätä kompastuvansa näihin joka paikassa rötköttäviin menopeleihin.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 6.6.2022

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki,

Rastilan leirintäalueesta ja talviuinnista

Torstai 17.2.2022 klo 9:35 - Ville

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin eilen Jape Lovénin (sd.) aloite Rastilan leirintäalueen toimintaedellytysten turvaamisesta. Päätöksen mukaan alue voi jatkaa matkailukäytössä. Tämä oli erittäin hyvä ratkaisu. Käsittelyn yhteydessä tein ponnen ”Hyväksyessään aloitteen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta avata Rastilan leirintäalueen rantaan yleinen avantouintipaikka, jota leirintäalueen vieraat ja kaupunkilaiset voivat maksua vastaan käyttää.” Se ei kuitenkaan mennyt valtuustossa läpi. Äänet jakautuivat 32 ponnen puolesta ja 3 vastaan. (49 tyhjää).

Olen samasta asiasta jo aiemmin tehnyt valtuustoaloitteen, mutta se ei ole vienyt asiaa maaliin. Työni talviuintimahdollisuuksien lisäämiseksi Vuosaaressa ja Helsingissä kuitenkin jatkuu ja uskon, että tuloksia ennen pitkää nähdään. Toimialalla on parhaillaan tekeillä asiasta laajempi selvitys ja toivon, että siinä yhteydessä myös Vuosaari huomioidaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helvaltuusto, Helsinki, Vuosaari,

Talousarvioaloite: Terveydenhoidon resurssipula Vuosaaressa korjataan 2023

Tiistai 25.1.2022 klo 9:06 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 19.1.22 seuraavan talousarvioaloitteen Helsingin vuoden 2023 budjettiin:

Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan ongelma, vaikka käytettävissä oleva henkilökunta on varmasti tehnyt asiassa parhaansa. Koronapandemia on tuonut tähän omat erityishaasteensa ja kasvattanut muiden sairauksien hoitovelkaa.

Kiireettömän lääkäriajan odotusaikaa kuvaavia T3-lukuja on viimeksi Helsingissä julkaistu 12.4.2021 ja silloin odotusaika Vuosaaressa oli 42 vuorokautta, kun kaupungin keskiarvo oli 31. Vuosaaren terveysaseman puhelinpalvelussa on myös ollut ajoittain merkittäviä ruuhkia. Vuosaaren alueen toinen

Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. Ehdotan, että Meri-Rastilan 2005 suljetun lähiterveysaseman avaaminen uudelleen selvitetään Meri-Rastilan ostoskeskuksen pian alkavan uudistuksen yhteydessä.

Vuosaaren asukasluku tulee lähivuosina kasvamaan useilla tuhansilla jo päätettyjen kaavoitushankkeiden takia, mutta kaupungin sote-palveluita alueella on pikemminkin viime vuosina vähennetty. Tämä ristiriita on aika päättäväisin toimin nyt korjata. Pelkällä asuntorakentamisella palvelut unohtaen ei tehdä viihtyisää ja turvallista kaupunginosaa.

Ehdotan talousarvioaloitteella, että tehdään kattava selvitys mitkä taloudelliset, tila- ja henkilöresurssit vaaditaan sujuvan hoitoon pääsyn takaamiseksi Vuosaaressa ja selvityksen perusteella budjetoidaan tähän tarvittavat varat Helsingin vuoden 2023 talousarvioon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki. Vuosaari, sote

Talousarvio-aloite: Vartioharjun leikki- ja pelipaikka

Torstai 9.12.2021 - Ville

Jätin Helsingin valtuuuston kokouksessa 8.12.21 seuraavan talousarvialoitteen:
Helsingissä on parisataa leikkipaikkaa. Olen saanut Vartioharjusta yhteydenoton, että alueelta puuttuu lapsille ja nuorille tarkoitettu pelialue. Vartioharjun nuorilla ja lapsiperheillä ei tämän johdosta luontevaa kokoontumispaikkaa. Vartioharjun kirjasto on lakkautettu, eikä siellä ole nuorisotaloa.Ehdotankin Vartioharjun asukkailta tulleen toiveen mukaisesti, että Vartioharjuun rakennetaan monitoimikenttä, missä on jalkapallo- ja koripallokenttä (yhdistettynä tai erikseen) sekä leikkialue pienille lapsille ja kiipeilypaikka isommille. Sopiva sijainti paikalle voisi olla Itäinen rantatie, tarkemmin Varjakanvalkama. Näkemyksiä sopivasta sijainnista ja paikan tarkemmasta muodosta voidaan kartoittaa asukkaille ja alueella toimiville järjestöille tehtävällä kyselyllä. Ehdotan talousarvioaloitteella, että Helsingin vuoden 2023 budjettiin lisätään varat Vartioharjun leikki- ja pelipaikan suunnitteluun ja toteutukseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vartioharju, Helsinki, aloite

Terveiset strategiaseminaarista

Torstai 12.8.2021 klo 15:24 - Ville

Tänään ja huomenna Finlandia-talolla suunnitellaan Helsingin alkavaa neljän vuoden valtuustokautta strategiaseminaarissa. Kuulemme eri toimialojen katsaukset ja kokoonnumme iltapäivällä myös oman valtuustoryhmän kanssa. Koronatilanteesta johtuen osallistun kotoa Vuosaaresta etäyhteydellä.

Käytin iltapäivällä strategiaseminaarissa puheenvuoron, jossa painotin, että lähiluonnon ja kaupungin palveluiden merkitys tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon kaavoituksessa. Käytin tästä esimerkkinä Vuosaarta. Totesin lopuksi, että tällä valtuustokaudella Vuosaaren terveyspalvelujen pitkäaikaiseen vajaukseen on saatava korjaus. Tähän hyvä tapa on kuntavaaleissa esille nostamani Meri-Rastilan 2000-luvun alussa suljetun terveysaseman avaaminen uudelleen. Uskon, että pienempiin sote-yksiköihin voi olla myös helpompi rekrytoida työvoimaa, minkä saatavuus on yleisesti tiedossa oleva ongelma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vuosaari

Talousarvioaloite 3.2.2021: Korotus rikkoutuneiden muurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjausmäärärahoihin

Lauantai 6.2.2021 klo 9:58 - Ville

muuri.jpgJätin valtuuston kokouksessa 3.2.2021 seuraavan talousarvio-aloitteen: Vuosaaren keskustassa Sokeritorin ja palvelukeskuksen Albatrossin välisestä kiviaidasta irtosi loppukesällä laatta, jonka korjaamisesta kaupunkilaiset ja minä kaupunginvaltuutettuna on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle palautejärjestelmän kautta toiveen. Itse olin yhteydessä syyskuussa 2020. 
Vastauksena palautteeseen olen saanut tiedon, ettei kaupungin korjausmäärärahat riitä tämänkaltaisiin korjauksiin ja asia siirtyy siihen, kunnes varoja on. Jättäessäni aloitetta alkukeväällä 2021 laatta puuttui edelleen muurista.
Tämän esimerkin kautta on ilmeistä, että rikkoutuneiden kivimuurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjaukseen on budjetoitu riittämättömästi varoja. Irronneet laatat aiheuttavat sekä turvallisuusriskejä että haittoja kaupunkikuvaan. Korjausten lykkääminen voi johtaa vaurioalueen leviämiseen ja tuoda ylimääräisiä kuluja. Ehdotan talousarvioaloitteella korjausvarojen korottamista niin, että vastaavan kaltaiset rikkoutuneiden muurien ym. korjaukset voidaan kaupungissa toteuttaa ilman yli puolen vuoden tai jopa pidempää odotusaikaa. Samalla toivon, että edellä mainittu Sokeritorin muuri viipymättä korjataan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, talousarvio, Helsinki, peruskorjaus

Tukevatko suurasemat työssä jaksamista?

Keskiviikko 27.1.2021 klo 17:35 - Ville

Nimimerkin ”Vielä Stadilla töissä” kirjoitus perjantain Helsingin Sanomissa oli huolta herättävä ja on hyvä, että kaupungin terveysasemien työntekijöiden jaksaminen nostetaan jälleen keskusteluun. Olen pitkään seurannut tilannetta Vuosaaren terveysasemalla ja pyrkinyt myös eri tavoin vaikuttamaan sen kohentamiseksi. Rakenteita yhden valtuutetun on vaikea muuttaa. Havaintojeni valossa sitä, toimiiko suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli Helsingissä olisi paikallaan vakavasti pohtia. Olisiko pikemminkin niin, että pienissä yksiköissä myös työntekijät viihtyisivät jättiasemia paremmin? Vuosaaresta lakkautettiin 2005 Meri-Rastilan lähiterveysasema, mikä ei ollut viisas ratkaisu. Suurten asemien rinnalle tarvittaisiin juuri pieniä vastaanottopisteitä, joissa myös henkilökunta voisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa ja työssä jaksettaisiin todennäköisesti paremmin.      

Julkaisematon mielipidekirjoitus lähetty Helsingin Sanomiin 22.1.2021   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vuosaari, terveysasemat, Helsingin Sanomat

Pelastusopiston lakkauttaminen peruttava

Torstai 17.12.2020 klo 9:32 - Ville

Helsingissä on toimiva ja arvostettu pelastuslaitos, mutta reaktioaika hälytyksiin eräissä lähiöissä on suosituksiin nähden liian pitkä. Tätä varten on suunniteltu uusia kevyitä kärkiyksiköitä ja muun muassa Vuosaareen uutta pelastusasemaa.

Tiloja ja kalustoa vaikeammin ratkaistava ongelma lähivuosina tulee olemaan henkilöstön saatavuus, jos Helsingin pelastusopiston lakkauttaminen vuonna 2023 toteutuu suunnitellusti.

Hallituksen viime vuonna antama lyhyt jatkoaika ei riitä, vaan hanke keskittää pelastusalan koulutus Kuopioon tulisi perua kokonaan, jotta pääkaupunkiseudulle riittää jatkossakin pätevää pelastusalan henkilöstöä.

Aluehallintoviraston Helsingille asettamat uhkasakot reaktio-ajoista eivät auta, jos valtiovalta itse vaikeuttaa palomiesten ja ensihoitajien riittävää koulutusta. Viimeiset koulutettavat olisi tarkoitus ottaa Helsingin pelastusopistolle ensi vuonna, joten päätöksellä alkaa olla kiire.

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 16.12.2020.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, pelatusopisto, pelastuslaitos

Itä-Helsingissä on hyvä elää ja asua

Maanantai 15.7.2019 klo 12:20 - Ville

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 6.7.) totesi otsikossaan, että ”Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”. Olen asunut yli puolet elämästäni Itä-Helsingissä ja viihtynyt hyvin.

Vaikka näen, että Myllypuron keskustan uudistuksen kaltaisia toimia viihtyvyyden lisäämiseen tarvitaan, slummiutumisesta puhumisen ja mielikuvien luomisen kanssa on oltava varovainen, sillä ne eivät vastaa todellisuutta. Niistä voi tulla nopeasti itseään toteuttavia ennustuksia.


Vieraillessani jokin aika sitten Brasilian Rio de Janeiroissa näin ääriesimerkin siitä, mitä kaupunkisuunnittelun epäonnistumisesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta seuraava asuinalueiden jyrkkä segrekaatio voi pahimmillaan olla.


Hieman vastaavia ongelmia on toki jo Euroopassakin, mutta Helsingin onnistuminen segrekaation torjunnassa on myös syytä tunnustaa. On jatkettava päättäväisesti työtä kaupungin kehittämisen hyväksi tasaveroisena kokonaisuutena.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 15.7.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin Sanomat, Itä-Helsinki, Myllypuro, Segrekaatio

Puheenvuoro vuoden 2018 arviointikertomuksesta

Keskiviikko 19.6.2019 klo 16:54 - Ville

Valtuustokausi on puolivälissä ja Helsingissä on nyt kahden vuoden ajan eletty uuden hallintomallin mukaista aikaa. Viime viikon valtuustoseminaarissa kuulimme, että muutos on pääosin sujunut kaavailulla tavalla, mutta henkilöstön jaksamisesta heräsi ainakin SDP:n ryhmässä huoli. Toivomme, että tähän tullaan kiinnittämään seuraavan kahden vuoden aikana erityistä huomiota.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Kansainvälisen talouden horisontissa on aiempaan verrattuna enemmän epävarmuustekijöitä, jotka toistaiseksi eivät ole kovin merkittävästi vaikuttaneet Helsinkiin ja Suomeen. 

SDP piti viime valtuustokaudella esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen riittävästi koteja, palveluita ja työpaikkoja. Helsinkiläisiä on jo 650 tuhatta. Olemme valtava toimija Suomen mittakaavassa.

Helsingin kaupungilla ja suurella osalla helsinkiläistä menee hyvin, mutta ei kaikilla helsinkiläisillä.  Arviointikertomuksen pohjalta SDP kantaa huoltaa Helsingin alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tässä kertomuksessa todetaan virkamieskielellä, että perusopetus on alueellisesti tasa-arvoista niin, että toimitaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti.  Toisaalta ilmenee, että nuorten tuen tarve on oireilun vuoksi lisääntynyt erityisesti idän ja koillisen alueella, eivätkä rehtorit pidä perusopetuksen laatua tasa-arvoisena.

Alueelliset erot näkyvät myös kaupungin lukioita koskevassa vertailussa. Lisäresurssien tarve niin perus kuin lukiopetuksenkin alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi on ilmeinen. Kaskon lautakunnan jäsenenä tiedän, että varhaiskasvatuksessa meillä on tällä hetkellä vakava henkilöstöpula.

Talouden hoidossa olemme onnistuneet hyvin, mutta voidaan kysyä millä inhimillisellä hinnalla? Helsingin erinomainen taloustilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kaupungin peruspalveluihin. Nyt ei ole kokoomuksen valtuustoryhmän vaatiman veroalen aika, vaan koulutuksen alueelliseen epätasa-arvoon on voimakkaasti puututtava.

Lasten ja nuorten lisäksi haluan kiinnittää huomiota ikäihmisten asemaan. Saavatko he tasaveroisesti palveluita eripuolilla Helsinkiä? Ehdotamme, että ensi vuonna tarkastuslautakunta selvittäisi näiden palveluiden alueellista tasa-arvoa. Saavatko keskustassa ja Vuosaaressa ikäihmiset tasavertaiset kaupungin sote-palvelut? Tuntuma on, että näin ei tällä hetkellä kaikkien lähiöiden osalta tapahdu.

Helsingillä ei ole varaa jättää yhtään kaupunkilaista syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Helsingillä menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja meidän velvollisuus on pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä. Hyvää kesää ja rentouttavaa taukoa politiikasta kaikille!

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, 2018, arviointi, ryhmäpuheenvuoro

Vuosaaren terveyasemasta

Keskiviikko 16.1.2019 klo 21:18 - Ville

Kävin tänään Helsingin sote virastossa keskustelemassa minun toiveesta viraston johdon ja apulaispormestari Sanna Vesikansan kanssa Vuosaaren terveysaseman tilanteesta. Pyysin tapaamista, koska sain joulukuussa useita yhteydenottoja koskien yhteyden saamista ja hoitoon pääsyä asemalle. Keskustelussa ilmeni, että henkilöstövaje on ollut pitkälti taustalla niissä ongelmissa, minkä johdosta pyysin tätä tapaamista.

Kävimme rakentavan keskustelun, jossa ilmeni, että tilannetta, joka ei koske yksin Vuosaaren asemaa, pyritään alkuvuodesta rekrytoinnein korjaamaan. Toivottavasti myös hallituksen Sote uudistuksen kohtalon ratkeamisen myötä tämä tilanne osaltaan tänä keväänä selkeytyy koko Helsingin osalta, että tiedetään mihin suuntaan terveydenhuoltoa voidaan alkaa kehittää. Sovimme tapaamisessa, että vuoropuhelua Vuosaaren asioista jatketaan minun ja soteviraston välillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Helsinki, Vuosaari, terveysasema

Östersundomin aluetta on kehitettävä

Tiistai 3.7.2018 klo 8:05 - Ville Jalovaara, Eveliina Heinäluoma

Helsingin Sanomissa on viime päivinä keskusteltu Sipoonrannan ja sitä kautta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn Östersundomin alueen kehittämisestä.

On tarkemman selvityksen paikka pohtia, mistä eri syistä kehittämisen hitaus johtuu. ­Helsingissä kaupungin kasvattamisen päälinjaksi valittu erityisesti idän lähiöiden täydennysrakentaminen ei ole peruste unohtaa Östersundomin kehittämistä.

Vuosaareen väkiluku on nyt 40 000. Asukasmäärän kasvattamisen osalta palveluiden riittävyyden ja asukkaille tärkeän lähiluonnon säilyttämisen kannalta raja on tulossa vastaan. Nyt näyttää myös siltä, etteivät yleiskaavan runkona olevat kaupunkibulevardit etene toivo­tusti.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa ­Östersundomin alueen maakuntakaavan, joka kattaa alueen Helsingin Östersundomista ­Sipoon Söderkullaan sekä osan Vantaan Länsisalmea. Kaavassa on kiinnitetty huomiota ­Natura-alueisiin ja raideyh­te­yksiin.

Onkin aika nostaa Östersundomin kehittäminen jälleen vahvasti Helsingin kaupunkisuunnittelun agendalle.

Eveliina Heinäluoma, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu (sd)

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.7.2018.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Östersdundom, Vuosaari, kaavoitus

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran pitämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro kaupungivaltuuston vuoden 2017 tilinpäätöskäsittelyssä 20.6.2018.

Keskiviikko 20.6.2018 klo 17:54 - Ville

Vuoden 2017 aikana Helsinki kävi läpi historiansa ehkä suurimman muutoksen. Kaupungin kolmenkymmenen itsenäisen viraston ja liikelaitoksen tilalle tuli neljän toimialan malli. Muutos näyttää sujuneen hyvin, mutta varmasti tarvitaan tarkempaa analyysiä siitä, miten on onnistuttu. SDP:n valtuustoryhmä haluaa tässä yhteydessä lausua kiitokset kaupungin työntekijöille siitä tavasta jolla vaativaan muutokseen on sopeuduttu.

Me viime kaudella tässä salissa istuneet totuimme kuulemaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen synkkiä katsauksia Suomen ja Helsingin taloudellisesta tilanteesta. Tällä kaudella olemme saaneet kuulla pormestari Vapaavuorelta myönteisempiä talouslukuja sen myötä, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen talouden kohentumisen myötä parantunut.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tulevaisuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät lähinnä Suomen valtioneuvoston edelleen puuhastelemaan sote- ja maakuntauudistukseen. Mutta ei hätää, tämän valtuuston jäsenenä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet voivat edesauttaa, että tämäkin tumma pilvi voidaan syksyn tullen haihduttaa taivaalta.

SDP piti viime kaudella jatkuvasti esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen koteja, palveluita ja työpaikkoja. Viime vuonna Helsinkiin muutti melkein 10000 uutta ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun. Tämän pitää näkyä asuntapoliittisina painotuksina. SDP toivoo, että Östersundomin kehittäminen nostetaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen sille kuuluvalle paikalla ja poliittinen vitkuttelu asiassa lopetetaan.

Helsingin kaupungilla menee hyvin, mutta ei aivan kaikilla helsinkiläisillä. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt, muu asunnottomuus on kasvanut.

Helsingin erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen. Kuten viime kaudella useaan otteeseen ryhmämme totesi, monet silloiseen opetusvirastoon kohdistetuista leikkaustoimista olivat ylimitoitettuja. Jopa yksittäisten koulujen luokkia suljettiin marginaalisten säästöjen aikaansaamiksesi. 2015 lopetettiin paniikkitoimena koulujen väliset urheilukisat. No nyt niitä taas järjestetään, kun on päästy kaskon hätätilavaihteesta yli. Jos haluamme meillä on varaa maksuttomaan toiseen asteeseen, kuten SDP ryhmäaloitteessaan esittää.

Menneiltä vuosilta meillä on perintönä myös runsaasti korjausvelkaa ja huonoon kuntoon päässeitä koulurakennuksia. Tällä hetkellä meillä on sekä kaskon että kympin puolella henkilöstövajetta joka hidastaa korjaustoimien eteenpäin viemistä. Siihen on puututtava.

Loppuun muutama sana arviointikertomuksesta kaskon osalta. Vaikka monessa suhteessa kehitys on ollut myönteistä, raportista käy ilmi, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Oppisopimuskoulutusta, joka on meillä ollut pitkään muihin verrattuna melko vähällä käytöllä, on kehitetty hankkeiden avulla, mutta edelleenkään oppisopimusten määrällistä tavoitta ei ole saavutettu. Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Keskeyttämisten määrä ammattilisissa oppilaitoksissa on jonkun verran vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen noin 10 prosenttia keskeyttää ilman, että he jatkavat opintojaan muualla. Se, mitä heille tapahtuu tämän jälkeen, pitää olla meidän kiinnostuksen kohde.

Helsingillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaupungilla menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja voimme pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, tilinpäätös, valtuustoryhmä, arviontikertomus

Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä

Maanantai 21.5.2018 klo 16:31 - Tiina Rytky, Ville Jalovaara

Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.

Suurin ongelma ovat päästöt: biomassa on päästötöntä vain teoriassa. Sen polttamisesta vapautuvat CO2-päästöt sitoutuvat takaisin metsiin vasta 100 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on aivan liian pitkä aika. Meidän pitää lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto jo vuoteen 2050 mennessä lähes kokonaan.
Bioenergia on ongelmallinen myös kaupunkiympäristön kannalta. Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellaan biovoimalahanketta, joka on herättänyt lähialueen asukkaissa vastustusta. Suunnitellun laitoksen alueella pystytään varastoimaan kerrallaan vain kolmen päivän tarvetta vastaava määrä polttoainetta. Se tarkoittaa hurjaa lisäystä raskaan liikenteen määrään: arkipäivisin 2-3 rekkakuormallista polttoainetta tunnissa, yhteensä 40 rekkaa vuorokaudessa.

Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.

Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.

Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.

Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.

Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Energia, ilmasto

Helsingin uusi strategia satsaa kasvatukseen ja koulutukseen

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:28 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli tänään kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana käsittelin lyhyessä puheenvuorossani kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Pidin myönteisenä, että strategiassa oli linjattu todella selkeästi, että Helsinki panostaa tulevina vuosina entistä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on linjassa tavoitteiden kanssa, joita SDP:llä oli strategianeuvotteluihin lähdettäessä.

Helsingin SDP:lle keskeisiä tavoitteita strategiassa olivat kirjaukset maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamisesta tämän kauden aikana. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi jo kesällä 2008, että maksuton päivähoito on puolueemme tavoite. Silloin Urpilaisen tavoitteelle moni hymähti, mutta nyt sen puolesta liputtaa monet.

Varhaiskasvatuksen puolelta on merkittävää, ettei päiväkotien ryhmäkokoa haluta strategiankauden aikana.  Pidän hyvin merkittävänä sitä, että Helsinki lähtee hakemaan uudella tavalla ratkaisuja koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin.

Kannan Helsingissä jatkuvaa huolta perheiden taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä strategian lasten yhdenvertaisuutta lisäävää tavoitetta taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi arvokas tavoite on myös se, että Helsinki pyrkii tarjoamaan jatkossakin jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeen jonkin opiskelupaikan.  

Helsingin alueellisesta eriarvoistumisesta on viime aikoina kannettu perustellusti huolta. Näekin, että investoinnit koulutukseen ovat yksi tärkeimmistä keinoista torjua kaupunginosien jakautumista hyviin ja huonoihin alueisiin. Uusi kaupunkistrategia on hieno paperi. Meidän tänä iltana kaupunginvaltuuston salissa paikalla olevien tehtävä on nyt neljän vuoden aikana varmistaa se, että nämä hyvät yhdessä laaditut tavoitteet myös toteutuvat niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin muidenkin toimialojen osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatus, koulutus, Helsinki, strategia

Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioille

Perjantai 7.7.2017 klo 10:18 - Ville

Eija Loukoila Vuosaaresta kirjoitti (HS Mielipide 5.7.) asiaa tart­tuessaan palvelujen epätasaiseen jakautumiseen Helsingissä ilmansuunnan mukaan. Se, mitä Loukoila kirjoitti Vuosaaren terveyspalvelujen riittävyydestä, pitää oman, pian viiden vuoden kau­punginvaltuustokokemukseni pohjalta hyvin paikkansa: Vuosaaren sote-palvelujen määrä ei vastaa jatkuvasti kasvavaa asukaslukua.

Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, ­mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 7.7.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, lukiot, Vuosaari, sote,

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17:51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8:59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumis­kehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tule­vaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on glo­baali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli

Vanhemmat kirjoitukset »