Terveiset strategiaseminaarista

Torstai 12.8.2021 klo 15:24 - Ville

Tänään ja huomenna Finlandia-talolla suunnitellaan Helsingin alkavaa neljän vuoden valtuustokautta strategiaseminaarissa. Kuulemme eri toimialojen katsaukset ja kokoonnumme iltapäivällä myös oman valtuustoryhmän kanssa. Koronatilanteesta johtuen osallistun kotoa Vuosaaresta etäyhteydellä.

Käytin iltapäivällä strategiaseminaarissa puheenvuoron, jossa painotin, että lähiluonnon ja kaupungin palveluiden merkitys tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon kaavoituksessa. Käytin tästä esimerkkinä Vuosaarta. Totesin lopuksi, että tällä valtuustokaudella Vuosaaren terveyspalvelujen pitkäaikaiseen vajaukseen on saatava korjaus. Tähän hyvä tapa on kuntavaaleissa esille nostamani Meri-Rastilan 2000-luvun alussa suljetun terveysaseman avaaminen uudelleen. Uskon, että pienempiin sote-yksiköihin voi olla myös helpompi rekrytoida työvoimaa, minkä saatavuus on yleisesti tiedossa oleva ongelma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vuosaari

Talousarvioaloite 3.2.2021: Korotus rikkoutuneiden muurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjausmäärärahoihin

Lauantai 6.2.2021 klo 9:58 - Ville

muuri.jpgJätin valtuuston kokouksessa 3.2.2021 seuraavan talousarvio-aloitteen: Vuosaaren keskustassa Sokeritorin ja palvelukeskuksen Albatrossin välisestä kiviaidasta irtosi loppukesällä laatta, jonka korjaamisesta kaupunkilaiset ja minä kaupunginvaltuutettuna on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle palautejärjestelmän kautta toiveen. Itse olin yhteydessä syyskuussa 2020. 
Vastauksena palautteeseen olen saanut tiedon, ettei kaupungin korjausmäärärahat riitä tämänkaltaisiin korjauksiin ja asia siirtyy siihen, kunnes varoja on. Jättäessäni aloitetta alkukeväällä 2021 laatta puuttui edelleen muurista.
Tämän esimerkin kautta on ilmeistä, että rikkoutuneiden kivimuurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjaukseen on budjetoitu riittämättömästi varoja. Irronneet laatat aiheuttavat sekä turvallisuusriskejä että haittoja kaupunkikuvaan. Korjausten lykkääminen voi johtaa vaurioalueen leviämiseen ja tuoda ylimääräisiä kuluja. Ehdotan talousarvioaloitteella korjausvarojen korottamista niin, että vastaavan kaltaiset rikkoutuneiden muurien ym. korjaukset voidaan kaupungissa toteuttaa ilman yli puolen vuoden tai jopa pidempää odotusaikaa. Samalla toivon, että edellä mainittu Sokeritorin muuri viipymättä korjataan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, talousarvio, Helsinki, peruskorjaus

Tukevatko suurasemat työssä jaksamista?

Keskiviikko 27.1.2021 klo 17:35 - Ville

Nimimerkin ”Vielä Stadilla töissä” kirjoitus perjantain Helsingin Sanomissa oli huolta herättävä ja on hyvä, että kaupungin terveysasemien työntekijöiden jaksaminen nostetaan jälleen keskusteluun. Olen pitkään seurannut tilannetta Vuosaaren terveysasemalla ja pyrkinyt myös eri tavoin vaikuttamaan sen kohentamiseksi. Rakenteita yhden valtuutetun on vaikea muuttaa. Havaintojeni valossa sitä, toimiiko suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli Helsingissä olisi paikallaan vakavasti pohtia. Olisiko pikemminkin niin, että pienissä yksiköissä myös työntekijät viihtyisivät jättiasemia paremmin? Vuosaaresta lakkautettiin 2005 Meri-Rastilan lähiterveysasema, mikä ei ollut viisas ratkaisu. Suurten asemien rinnalle tarvittaisiin juuri pieniä vastaanottopisteitä, joissa myös henkilökunta voisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa ja työssä jaksettaisiin todennäköisesti paremmin.      

Julkaisematon mielipidekirjoitus lähetty Helsingin Sanomiin 22.1.2021   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vuosaari, terveysasemat, Helsingin Sanomat

Pelastusopiston lakkauttaminen peruttava

Torstai 17.12.2020 klo 9:32 - Ville

Helsingissä on toimiva ja arvostettu pelastuslaitos, mutta reaktioaika hälytyksiin eräissä lähiöissä on suosituksiin nähden liian pitkä. Tätä varten on suunniteltu uusia kevyitä kärkiyksiköitä ja muun muassa Vuosaareen uutta pelastusasemaa.

Tiloja ja kalustoa vaikeammin ratkaistava ongelma lähivuosina tulee olemaan henkilöstön saatavuus, jos Helsingin pelastusopiston lakkauttaminen vuonna 2023 toteutuu suunnitellusti.

Hallituksen viime vuonna antama lyhyt jatkoaika ei riitä, vaan hanke keskittää pelastusalan koulutus Kuopioon tulisi perua kokonaan, jotta pääkaupunkiseudulle riittää jatkossakin pätevää pelastusalan henkilöstöä.

Aluehallintoviraston Helsingille asettamat uhkasakot reaktio-ajoista eivät auta, jos valtiovalta itse vaikeuttaa palomiesten ja ensihoitajien riittävää koulutusta. Viimeiset koulutettavat olisi tarkoitus ottaa Helsingin pelastusopistolle ensi vuonna, joten päätöksellä alkaa olla kiire.

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 16.12.2020.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, pelatusopisto, pelastuslaitos

Itä-Helsingissä on hyvä elää ja asua

Maanantai 15.7.2019 klo 12:20 - Ville

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 6.7.) totesi otsikossaan, että ”Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”. Olen asunut yli puolet elämästäni Itä-Helsingissä ja viihtynyt hyvin.

Vaikka näen, että Myllypuron keskustan uudistuksen kaltaisia toimia viihtyvyyden lisäämiseen tarvitaan, slummiutumisesta puhumisen ja mielikuvien luomisen kanssa on oltava varovainen, sillä ne eivät vastaa todellisuutta. Niistä voi tulla nopeasti itseään toteuttavia ennustuksia.


Vieraillessani jokin aika sitten Brasilian Rio de Janeiroissa näin ääriesimerkin siitä, mitä kaupunkisuunnittelun epäonnistumisesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta seuraava asuinalueiden jyrkkä segrekaatio voi pahimmillaan olla.


Hieman vastaavia ongelmia on toki jo Euroopassakin, mutta Helsingin onnistuminen segrekaation torjunnassa on myös syytä tunnustaa. On jatkettava päättäväisesti työtä kaupungin kehittämisen hyväksi tasaveroisena kokonaisuutena.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 15.7.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin Sanomat, Itä-Helsinki, Myllypuro, Segrekaatio

Puheenvuoro vuoden 2018 arviointikertomuksesta

Keskiviikko 19.6.2019 klo 16:54 - Ville

Valtuustokausi on puolivälissä ja Helsingissä on nyt kahden vuoden ajan eletty uuden hallintomallin mukaista aikaa. Viime viikon valtuustoseminaarissa kuulimme, että muutos on pääosin sujunut kaavailulla tavalla, mutta henkilöstön jaksamisesta heräsi ainakin SDP:n ryhmässä huoli. Toivomme, että tähän tullaan kiinnittämään seuraavan kahden vuoden aikana erityistä huomiota.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Kansainvälisen talouden horisontissa on aiempaan verrattuna enemmän epävarmuustekijöitä, jotka toistaiseksi eivät ole kovin merkittävästi vaikuttaneet Helsinkiin ja Suomeen. 

SDP piti viime valtuustokaudella esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen riittävästi koteja, palveluita ja työpaikkoja. Helsinkiläisiä on jo 650 tuhatta. Olemme valtava toimija Suomen mittakaavassa.

Helsingin kaupungilla ja suurella osalla helsinkiläistä menee hyvin, mutta ei kaikilla helsinkiläisillä.  Arviointikertomuksen pohjalta SDP kantaa huoltaa Helsingin alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tässä kertomuksessa todetaan virkamieskielellä, että perusopetus on alueellisesti tasa-arvoista niin, että toimitaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti.  Toisaalta ilmenee, että nuorten tuen tarve on oireilun vuoksi lisääntynyt erityisesti idän ja koillisen alueella, eivätkä rehtorit pidä perusopetuksen laatua tasa-arvoisena.

Alueelliset erot näkyvät myös kaupungin lukioita koskevassa vertailussa. Lisäresurssien tarve niin perus kuin lukiopetuksenkin alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi on ilmeinen. Kaskon lautakunnan jäsenenä tiedän, että varhaiskasvatuksessa meillä on tällä hetkellä vakava henkilöstöpula.

Talouden hoidossa olemme onnistuneet hyvin, mutta voidaan kysyä millä inhimillisellä hinnalla? Helsingin erinomainen taloustilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kaupungin peruspalveluihin. Nyt ei ole kokoomuksen valtuustoryhmän vaatiman veroalen aika, vaan koulutuksen alueelliseen epätasa-arvoon on voimakkaasti puututtava.

Lasten ja nuorten lisäksi haluan kiinnittää huomiota ikäihmisten asemaan. Saavatko he tasaveroisesti palveluita eripuolilla Helsinkiä? Ehdotamme, että ensi vuonna tarkastuslautakunta selvittäisi näiden palveluiden alueellista tasa-arvoa. Saavatko keskustassa ja Vuosaaressa ikäihmiset tasavertaiset kaupungin sote-palvelut? Tuntuma on, että näin ei tällä hetkellä kaikkien lähiöiden osalta tapahdu.

Helsingillä ei ole varaa jättää yhtään kaupunkilaista syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Helsingillä menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja meidän velvollisuus on pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä. Hyvää kesää ja rentouttavaa taukoa politiikasta kaikille!

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, 2018, arviointi, ryhmäpuheenvuoro

Vuosaaren terveyasemasta

Keskiviikko 16.1.2019 klo 21:18 - Ville

Kävin tänään Helsingin sote virastossa keskustelemassa minun toiveesta viraston johdon ja apulaispormestari Sanna Vesikansan kanssa Vuosaaren terveysaseman tilanteesta. Pyysin tapaamista, koska sain joulukuussa useita yhteydenottoja koskien yhteyden saamista ja hoitoon pääsyä asemalle. Keskustelussa ilmeni, että henkilöstövaje on ollut pitkälti taustalla niissä ongelmissa, minkä johdosta pyysin tätä tapaamista.

Kävimme rakentavan keskustelun, jossa ilmeni, että tilannetta, joka ei koske yksin Vuosaaren asemaa, pyritään alkuvuodesta rekrytoinnein korjaamaan. Toivottavasti myös hallituksen Sote uudistuksen kohtalon ratkeamisen myötä tämä tilanne osaltaan tänä keväänä selkeytyy koko Helsingin osalta, että tiedetään mihin suuntaan terveydenhuoltoa voidaan alkaa kehittää. Sovimme tapaamisessa, että vuoropuhelua Vuosaaren asioista jatketaan minun ja soteviraston välillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Helsinki, Vuosaari, terveysasema

Östersundomin aluetta on kehitettävä

Tiistai 3.7.2018 klo 8:05 - Ville Jalovaara, Eveliina Heinäluoma

Helsingin Sanomissa on viime päivinä keskusteltu Sipoonrannan ja sitä kautta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn Östersundomin alueen kehittämisestä.

On tarkemman selvityksen paikka pohtia, mistä eri syistä kehittämisen hitaus johtuu. ­Helsingissä kaupungin kasvattamisen päälinjaksi valittu erityisesti idän lähiöiden täydennysrakentaminen ei ole peruste unohtaa Östersundomin kehittämistä.

Vuosaareen väkiluku on nyt 40 000. Asukasmäärän kasvattamisen osalta palveluiden riittävyyden ja asukkaille tärkeän lähiluonnon säilyttämisen kannalta raja on tulossa vastaan. Nyt näyttää myös siltä, etteivät yleiskaavan runkona olevat kaupunkibulevardit etene toivo­tusti.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa ­Östersundomin alueen maakuntakaavan, joka kattaa alueen Helsingin Östersundomista ­Sipoon Söderkullaan sekä osan Vantaan Länsisalmea. Kaavassa on kiinnitetty huomiota ­Natura-alueisiin ja raideyh­te­yksiin.

Onkin aika nostaa Östersundomin kehittäminen jälleen vahvasti Helsingin kaupunkisuunnittelun agendalle.

Eveliina Heinäluoma, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu (sd)

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.7.2018.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Östersdundom, Vuosaari, kaavoitus

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran pitämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro kaupungivaltuuston vuoden 2017 tilinpäätöskäsittelyssä 20.6.2018.

Keskiviikko 20.6.2018 klo 17:54 - Ville

Vuoden 2017 aikana Helsinki kävi läpi historiansa ehkä suurimman muutoksen. Kaupungin kolmenkymmenen itsenäisen viraston ja liikelaitoksen tilalle tuli neljän toimialan malli. Muutos näyttää sujuneen hyvin, mutta varmasti tarvitaan tarkempaa analyysiä siitä, miten on onnistuttu. SDP:n valtuustoryhmä haluaa tässä yhteydessä lausua kiitokset kaupungin työntekijöille siitä tavasta jolla vaativaan muutokseen on sopeuduttu.

Me viime kaudella tässä salissa istuneet totuimme kuulemaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen synkkiä katsauksia Suomen ja Helsingin taloudellisesta tilanteesta. Tällä kaudella olemme saaneet kuulla pormestari Vapaavuorelta myönteisempiä talouslukuja sen myötä, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen talouden kohentumisen myötä parantunut.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tulevaisuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät lähinnä Suomen valtioneuvoston edelleen puuhastelemaan sote- ja maakuntauudistukseen. Mutta ei hätää, tämän valtuuston jäsenenä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet voivat edesauttaa, että tämäkin tumma pilvi voidaan syksyn tullen haihduttaa taivaalta.

SDP piti viime kaudella jatkuvasti esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen koteja, palveluita ja työpaikkoja. Viime vuonna Helsinkiin muutti melkein 10000 uutta ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun. Tämän pitää näkyä asuntapoliittisina painotuksina. SDP toivoo, että Östersundomin kehittäminen nostetaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen sille kuuluvalle paikalla ja poliittinen vitkuttelu asiassa lopetetaan.

Helsingin kaupungilla menee hyvin, mutta ei aivan kaikilla helsinkiläisillä. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt, muu asunnottomuus on kasvanut.

Helsingin erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen. Kuten viime kaudella useaan otteeseen ryhmämme totesi, monet silloiseen opetusvirastoon kohdistetuista leikkaustoimista olivat ylimitoitettuja. Jopa yksittäisten koulujen luokkia suljettiin marginaalisten säästöjen aikaansaamiksesi. 2015 lopetettiin paniikkitoimena koulujen väliset urheilukisat. No nyt niitä taas järjestetään, kun on päästy kaskon hätätilavaihteesta yli. Jos haluamme meillä on varaa maksuttomaan toiseen asteeseen, kuten SDP ryhmäaloitteessaan esittää.

Menneiltä vuosilta meillä on perintönä myös runsaasti korjausvelkaa ja huonoon kuntoon päässeitä koulurakennuksia. Tällä hetkellä meillä on sekä kaskon että kympin puolella henkilöstövajetta joka hidastaa korjaustoimien eteenpäin viemistä. Siihen on puututtava.

Loppuun muutama sana arviointikertomuksesta kaskon osalta. Vaikka monessa suhteessa kehitys on ollut myönteistä, raportista käy ilmi, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Oppisopimuskoulutusta, joka on meillä ollut pitkään muihin verrattuna melko vähällä käytöllä, on kehitetty hankkeiden avulla, mutta edelleenkään oppisopimusten määrällistä tavoitta ei ole saavutettu. Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Keskeyttämisten määrä ammattilisissa oppilaitoksissa on jonkun verran vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen noin 10 prosenttia keskeyttää ilman, että he jatkavat opintojaan muualla. Se, mitä heille tapahtuu tämän jälkeen, pitää olla meidän kiinnostuksen kohde.

Helsingillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaupungilla menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja voimme pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, tilinpäätös, valtuustoryhmä, arviontikertomus

Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä

Maanantai 21.5.2018 klo 16:31 - Tiina Rytky, Ville Jalovaara

Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.

Suurin ongelma ovat päästöt: biomassa on päästötöntä vain teoriassa. Sen polttamisesta vapautuvat CO2-päästöt sitoutuvat takaisin metsiin vasta 100 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on aivan liian pitkä aika. Meidän pitää lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto jo vuoteen 2050 mennessä lähes kokonaan.
Bioenergia on ongelmallinen myös kaupunkiympäristön kannalta. Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellaan biovoimalahanketta, joka on herättänyt lähialueen asukkaissa vastustusta. Suunnitellun laitoksen alueella pystytään varastoimaan kerrallaan vain kolmen päivän tarvetta vastaava määrä polttoainetta. Se tarkoittaa hurjaa lisäystä raskaan liikenteen määrään: arkipäivisin 2-3 rekkakuormallista polttoainetta tunnissa, yhteensä 40 rekkaa vuorokaudessa.

Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.

Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.

Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.

Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.

Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Energia, ilmasto

Helsingin uusi strategia satsaa kasvatukseen ja koulutukseen

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:28 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli tänään kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana käsittelin lyhyessä puheenvuorossani kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Pidin myönteisenä, että strategiassa oli linjattu todella selkeästi, että Helsinki panostaa tulevina vuosina entistä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on linjassa tavoitteiden kanssa, joita SDP:llä oli strategianeuvotteluihin lähdettäessä.

Helsingin SDP:lle keskeisiä tavoitteita strategiassa olivat kirjaukset maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamisesta tämän kauden aikana. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi jo kesällä 2008, että maksuton päivähoito on puolueemme tavoite. Silloin Urpilaisen tavoitteelle moni hymähti, mutta nyt sen puolesta liputtaa monet.

Varhaiskasvatuksen puolelta on merkittävää, ettei päiväkotien ryhmäkokoa haluta strategiankauden aikana.  Pidän hyvin merkittävänä sitä, että Helsinki lähtee hakemaan uudella tavalla ratkaisuja koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin.

Kannan Helsingissä jatkuvaa huolta perheiden taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä strategian lasten yhdenvertaisuutta lisäävää tavoitetta taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi arvokas tavoite on myös se, että Helsinki pyrkii tarjoamaan jatkossakin jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeen jonkin opiskelupaikan.  

Helsingin alueellisesta eriarvoistumisesta on viime aikoina kannettu perustellusti huolta. Näekin, että investoinnit koulutukseen ovat yksi tärkeimmistä keinoista torjua kaupunginosien jakautumista hyviin ja huonoihin alueisiin. Uusi kaupunkistrategia on hieno paperi. Meidän tänä iltana kaupunginvaltuuston salissa paikalla olevien tehtävä on nyt neljän vuoden aikana varmistaa se, että nämä hyvät yhdessä laaditut tavoitteet myös toteutuvat niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin muidenkin toimialojen osalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatus, koulutus, Helsinki, strategia

Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioille

Perjantai 7.7.2017 klo 10:18 - Ville

Eija Loukoila Vuosaaresta kirjoitti (HS Mielipide 5.7.) asiaa tart­tuessaan palvelujen epätasaiseen jakautumiseen Helsingissä ilmansuunnan mukaan. Se, mitä Loukoila kirjoitti Vuosaaren terveyspalvelujen riittävyydestä, pitää oman, pian viiden vuoden kau­punginvaltuustokokemukseni pohjalta hyvin paikkansa: Vuosaaren sote-palvelujen määrä ei vastaa jatkuvasti kasvavaa asukaslukua.

Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, ­mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 7.7.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, lukiot, Vuosaari, sote,

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17:51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8:59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumis­kehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tule­vaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on glo­baali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli

Kiitos Helsinki!

Torstai 13.4.2017 klo 12:03 - Ville

Parhaimmat kiitokset kaikille 1093 äänestäjälleni luottamuksesta kuntavaaleissa 9.4! Tarkastuslaskennassa väheni kaksi ääntä, mutta tulos on edelleen loistava. Työt Helsingin valtuustossa jatkuvat vahvalla mandaatilla. Olen todella iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. Jokainen ääni on hyvin arvokas. Äänistäni 863 tuli kotiseudultani Vuosaaresta. Olen kuitenkin koko kaupungin edustaja ja yhtälailla kiinnostunut muiden kaupunginosien asioista.  Pidetään yhteyttä Helsingin asioissa jatkossakin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitulos, Vuosaari, Helsinki

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14:51 - Ville

15272006_10154730454747560_1254064156940741804_o1.jpgEnsimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi. Edellisellä kaudella olin ollut tasa-arvotoimikunnan jäsenenä, joten kaupungin asioiden hoitamisesta minulla oli ennestään jo kokemusta. Tästä huolimatta alkuun uutta opeteltavaa oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suurin työnantaja. Valtuustyö vaatii tämän takia laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta ne asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä olennaisen löytämisessä valtavasta tietomäärästä koen, että yliopistolta saamani tutkijakoulutus on ollut apuna.   

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olisin itsekin tehnyt melko aktiivisesti. Yhteensä kolmetoista aloitetta, joiden aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Aiheena muun muassa  uuden matkailun markkinointipisteen perustaminen lentoasemalle, kulkuyhteys Vuosaaren metroasemalta Columbukseen, Meluaita Hämeenlinnan väylän varteen Hakuninmaan kohdalle ja useita liikenne turvallisuuden parantamiseen eripuolilla kaupunkia tähdänneitä aloitteita. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Kaupunginvaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia olisi hyvä pienten kaupunkia koskevien asioiden edistämisessä lisätä myös muuten kuin aloitteiden kautta.

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, valtuustoryhmä, vaalit

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11:43 - Ville

Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä.  Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9:52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut

Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelle

Sunnuntai 8.1.2017 klo 12:58 - Ville

Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä on huomenna keskustelua herättäneen Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset. Itse olen kaupunginvaltuutettuna suhtautunut alusta asti varsin varautuneesti siihen, että tätä 1800-luvun lopulta peräisin olevaa ainutlaatuista historiallista kokonaisuutta lähdettäisiin nyt meidän aikanamme muuttamaan. En tämän johdosta allekirjoittanut padon purkamista kannattavaa valtuusto-aloitetta. Aihetta on nyt selvitetty ja selvitykset eivät mielestäni anna perusteita edetä asiassa valtuusto-aloitteen toivomaan suuntaan.

Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen.

Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle.  Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta.

Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina.

31 kommenttia . Avainsanat: Helsinki, kaupunginhallitus, vanhakaupunki, historia

Joukkoliikennettä olisi tarvittu myös aattoiltana

Lauantai 31.12.2016 klo 13:09 - Ville

Pääkaupunkiseudun koko joukkoliikenne seisahtui tänäkin vuonna jouluaaton illan ja joulupäivän aamun väliseksi ajaksi.

Ajatus, ettei jouluna kukaan liiku mihinkään, ei vastaa enää todellisuutta.

Kun pääkaupunkiseudulla moni haluaisi päästä kotiin ilman autoa vaikkapa aatto­­illan kyläilystä, taksikyyti on ainut tapa liikkua. Taksien kysyntä on niin suurta, että moni ­joutuu odottamaan kyytiä ­pitkään.

Olisiko ensi vuonna syytä harkita, että täysseisokin sijaan bussit, ratikat, junat ja metrot kulkisivat jouluna rajoitetuin aikatauluin?

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 27.12.2016.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, HSL, joukkoliikenne, joulu, metro,

Vanhemmat kirjoitukset »