Valtuusto-aloite 17.2: Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatkettava

Perjantai 19.2.2021 klo 22:13 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 17.2. seuraavan valtuustoaloitteen:

Kontulan keskustassa Naapurintie 14:sta viisitoista vuotta toimineen Perhetalo Naapurin toiminta on Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan taholta päätetty joulukuussa 2020 lakkauttaa. Asiaa ei ole käsitelty toimialalautakunnassa.  Naapurin tilat on koronarajoitusten aikana annettu viereisen Kontulan päiväkodin käyttöön, johon on ollut vuoden vaihteessa odotettua enemmän hakijoita. Naapurin toimintaa on tarkoitus jatkaa leikkipuistoissa, mikä ei vastaa toimintaa omassa tilassa. 

Kontulan asukkaat ovat yhdessä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa koonneet adressin, jossa toivotaan, että koronarajoitusten jälkeen Kontulassa olisi edelleen Naapurin tapainen perheiden kohtaamispaikka. Adressissa perustellaan hyvin Naapuri merkitystä alueen asukkaille. Se on ollut alueen lapsiperheille vuosien ajan ”tapaamispaikka ja tukipiste”. Adressissa todetaan, että ”Naapuri on vuosien varrella tarjonnut alueen vanhemmille ja lapsille toimintaa, harrastamista ja mukavaa yhteistä tekemistä.” Perhetalo, jossa on ollut avoimet ovet ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut tärkeä paikka alueen asukkaille tutustua muihin perheisiin. Toiminnan maksuttomuus on myös ollut merkittävä asia, sillä kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta osallistua maksullisiin kerhoihin.

Ehdotan valtuustoaloitteella, että Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatketaan koronarajoitusten purkamisen jälkeen entiseen tapaan ja tarvittaessa perhetalotoiminalle etsitään Kontulasta uudet tilat.

Talousarvioaloite 3.2.2021: Korotus rikkoutuneiden muurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjausmäärärahoihin

Lauantai 6.2.2021 klo 9:58 - Ville

Jätin valtuuston kokouksessa 3.2.2021 seuraavan talousarvio-aloitteen: Vuosaaren keskustassa Sokeritorin ja palvelukeskuksen Albatrossin välisestä kiviaidasta irtosi loppukesällä laatta, jonka korjaamisesta kaupunkilaiset ja minä kaupunginvaltuutettuna on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle palautejärjestelmän kautta toiveen. Itse olin yhteydessä syyskuussa 2020. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2. ponteni Meri-Rastilan terveyspalveluista

Torstai 4.2.2021 klo 10:23 - Ville

Olisiko kirjeäänestys keino järjestää kuntavaalit koronaturvallisesti?

Torstai 28.1.2021 klo 10:52 - Ville

Koronatilanteen pahentuminen ja rajoitusten tiukentuminen herättää jälleen pohdintaa siitä, miten kuntavaalien järjestäminen onnistuu turvallisesti huhtikuussa. Itse otin jo tammikuun alussa kantaa sen puolesta, että vaalit siirrettäisiin kesään, jolloin koronatilanne on todennäköisesti parempi. Tämän puolesta ja vastaan on käyty jonkin verran keskustelua. Tilanne on nyt odottava ja katsotaan mihin suuntaan tilanne kääntyy.

Meillä olisi Suomessa myös keino järjestää vaalit turvallisesti koronan keskellä, eli tällä hetkellä vain ulkomailla asuville varattu kirjeäänestys. Ensimmäistä kertaa viime eduskuntavaaleissa käytössä ollut ulkomailla asuville suomalaisille tarkoitettu kirjeäänestys on sen verran uusia asia, että harva todennäköisesti edes vielä tietää sen olemassaoloa. Olisiko siis vielä pohdittava tämän äänestysmuodon tuomista kotimaahan ja hiotun massaversion kehittämistä siitä?

Esimerkkejä löytyy ulkomailta. Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa postiäänestystä käytti yli sata miljoonaa äänestäjää ja järjestelmä toimi hyvin, vaikka presidentti Trump muuta väitti. Tärkeää on, että äänestäjä voi tarkistaa, että hänen vaalikuorensa on saapunut laskenta paikkaan. Ja vaalikuorillehan voisi myös  olla julkisilla paikoilla omia vaaliviranomaisten järjestämiä palauttamislaatikkoja. Nyt olisi innovoinnin aika sen osalta, että miten vaalit voidaan parhaiten poikkeuksellisina aikoina järjestää.

Koska aika huhtikuulle ei todennäköisesti riitä kirjeäänestyksen mahdollistaviin lakimuutoksiin ja muihin järjestelyihin, voisiko ottaa aikalisän ja valmistella postiäänestyksen kesälle tai alkusyksyyn? Rinnallahan tietenkin olisi mahdollisuus käydä myös perinteisillä äänestyspaikoilla. Sähköinen netissä tehtävä äänestys olisi tietenkin yksi mahdollisuus, mutta siihen liittyy edelleen paljon epävarmuutta ja mahdollisia tietoturvauhkia, että se lienee näin merkittävissä vaaleissa parempi unohtaa.

Tukevatko suurasemat työssä jaksamista?

Keskiviikko 27.1.2021 klo 17:35 - Ville

Nimimerkin ”Vielä Stadilla töissä” kirjoitus perjantain Helsingin Sanomissa oli huolta herättävä ja on hyvä, että kaupungin terveysasemien työntekijöiden jaksaminen nostetaan jälleen keskusteluun. Olen pitkään seurannut tilannetta Vuosaaren terveysasemalla ja pyrkinyt myös eri tavoin vaikuttamaan sen kohentamiseksi. Rakenteita yhden valtuutetun on vaikea muuttaa. Havaintojeni valossa sitä, toimiiko suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli Helsingissä olisi paikallaan vakavasti pohtia. Olisiko pikemminkin niin, että pienissä yksiköissä myös työntekijät viihtyisivät jättiasemia paremmin? Vuosaaresta lakkautettiin 2005 Meri-Rastilan lähiterveysasema, mikä ei ollut viisas ratkaisu. Suurten asemien rinnalle tarvittaisiin juuri pieniä vastaanottopisteitä, joissa myös henkilökunta voisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa ja työssä jaksettaisiin todennäköisesti paremmin.      

Julkaisematon mielipidekirjoitus lähetty Helsingin Sanomiin 22.1.2021   

Talousarvioaloite: Lastensuojelun perhehoidon palkkiot Helsingissä naapurikaupunkien tasolle

Maanantai 25.1.2021 klo 16:36 - Ville

Leikosaarentien liikenneturvallisuutta koskevan aloitteen ohella jätin viime viikon valtuuston kokouksessa talousarvioaloitteen, jossa ehdotetaan lastensuojelun perhehoidon palkkioiden nostamista Helsingissä vuoden 2022 alusta naapurikaupunkien tasolle. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ovat Helsingissä jääneet merkittävästi jälkeen naapurikaupungeista Espoosta ja Vantaasta. Vaikka asumisen ja elämisen hinta pääkaupungissa on niitä korkeampi, Helsingin palkkiot ovat kuukaudessa useita satoja euroja pienemmät. Ehdotan talousarvioaloitteella, että palkkioihin ja kulukorvauksiin tehdään vuoden 2022 alusta korotukset, jotka huomioivat Helsingin korkeammat elinkustannukset ja nostavat palkkiot naapurikaupunkien tasolle.   Korkeampien elinkustannusten ohella korotusta puoltaa se, että perhehoitajista on Helsingissä merkittävä puute ja perheitä on vaikea löytää. Perhehoito on lakisääteisesti määrätty ensisijaiseksi sijaishuoltomuodoksi, joten paikkoja täytyy olla tarjota.

Valtuusto-aloite: Leikosaarentien liikenneturvallisuus

Sunnuntai 24.1.2021 klo 15:42 - Ville

Olen päättyvällä valtuustokaudella 2017-2021 käyttänyt, kuten aieimminkin, aktiivisesti kaupunginvaltuutetun aloiteoikeutta jätteen 21 valtuusto- ja talousarvio-aloitetta. Viimeisin tammikuun valtuustossa 20.1.21 jättämäni aloite koskee Leikosaarentien liikenneturvallisuuden parantamista Vuosaaren Aurinkolahdessa. Sen, kuten useimmat aloitteeni tein asukaspalautteen jälkeen ja perehtyen sen pohjalta asiaan. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

"Vuosaaren Aurinkolahden Puistotien ja Gustav Pauligintien liikenneympyröiden välissä sijaitsevan Leikosaarentien katuosuuden liikenneturvallisuudesta on tullut allekirjoittaneelle kaupunginvaltuutetulle asukaspalautetta. Tunnen myös itse seudun ja sen kehityksen Vuosaaressa vuodesta 1997 asuneena.  Vaikka tieosuuden nopeusrajoitus on 40 km/h, pitkällä suoralla autot saattavat kiihdyttää jopa 60 km/h nopeuteen ja jalankulkijoiden turvallisuus vaarantuu. Autojen kiihdytysäänet häiritsevät myös läheisten talojen asukkaita. Ehdotan valtuustoaloitteella, että katuosuuden nopeusrajoitus lasketaan 30 km/h ja katuosuuden puolivälissä olevan Jauhajankujan kohdalle rakennetaan turvallisuutta lisäävä hidaste.  Ratkaisua voidaan perustella sillä, että kyseinen osuus on Aurinkolahden alueella ainoita suoria, jossa ei ole turvallisuutta lisääviä järjestelyjä ja alueella liikkuu runsaasti läheisten koulujen ja päiväkotien lapsia. Leikosaarentien ympäristössä on runsaasti kerrostaloja, joissa asuu satoja ihmisiä, joten jalankulkua on merkittävästi."

Millaista on kaupunginvaltuutetun arki?

Maanantai 11.1.2021 klo 11:17 - Ville

Toinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuustossa on loppusuoralla ja muutaman kuukauden päästä vaaleissa on kaupunkilaisten tehtävä arvioida minun ja muiden suoriutumista kaupungin asioiden hoitajana. Millaista aikaa vuodet valtuutettuna on olleet? Mitä olen oppinut ja miten esimerkiksi aloitejärjestelmää voisi kehittää?

Kukaan ei saa mitään eteenpäin valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi ja 2017 jatkoon 1093 äänellä. Kaupungin yhteisten asioiden hoitamisessa olen ollut mukana vuoden 2008 vaaleista alkaen.  Kun aloitin valtuustossa kahdeksan vuotta sitten uutta opeteltavaa, oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suuri työnantaja. Valtuustotyö vaatii laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustotyössä profiloivia asioita on se, mihin lautakuntaan valtuutettu kuuluu. Olen tämän vaalikauden ollut Helsingin koulu- ja päiväkotiasioista vastaavan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen. Laitakunta kokoontuu noin kolmen viikon välein. Edellisen kauden olin vanhamuotoisessa opetuslautakunnassa, joten näiden asioiden osalta asiantuntemusta on kertynyt kahdeksassa vuodessa melko paljon.

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja tavoitteitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Tärkeää myös olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa vaalien välillä niin isoissa kuin pienissä asioissa ja pyrkiä perustelemaan myös vaikeita päätöksiä. Nykyään sosiaalinen media tarjoaa tähän perinteisten ja tärkeiden toritapaamisten ohella hyvän foorumin.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyön instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. SDP:n ryhmää on tällä kaudella johtanut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja itse olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Useita kertoja olen myös vetänyt ryhmäkokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt. Itse valtuuston kokouksissa puhutaan paljon asiaa, mutta myös sen vierestä. Kokoukset lähetetään suorana Helsinki Kanavalla.  Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä pidemmäksi kokoukset tahtovat käydä.

Viime vuoden maaliskuusta alkaen olen osallistunut kaikkiin kokouksiin koronatilanteen takia etäyhteydellä. Alkukankeuden jälkeen etäkokoukset ovat alkaneet sujua paremmin varsinkin syksyllä käyttöön tulleen sähköisen äänestämisen myötä. Toivottavasti ennen pitkää kuitenkin voidaan jälleen kokoontua normaalisti kaupungintalolle. Työn kannalta tärkeä verkostoituminen ja kokousten ulkopuolinen ajatustenvaihto ei onnistu kovin hyvin etänä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olen itsekin tehnyt melko aktiivisesti, kuten Helsingin Uutiset viime viikolla kertoi. Aloitteideni aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Teemana on ollut muun muassa Vuosaaren ikäihmisten palvelut, liikenneturvallisuusasiat, leikkipuisto Trumpetin lisärakennus Kannelmäkeen ja niin edelleen. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä.

Suurin merkitys aloitteistani on ollut tällä kaudella kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen koskevalla aloitteellani, josta käynnistyneen prosessin seurauksena koko kaupunkipyöräverkkoa pian laajennetaan.  Sähköpotkulautojen pysäköintiä koskeva aloitteeni herätti myös viime vuonna runsaasti keskustelua sekä valtuustossa että julkisuudessa, jonka toivon edesauttavan ongelman ratkaisua koko maan tasolla, sillä liikenneministeriö on luvannut selvittää asiaa.

Ennen aloitteen jättämistä yleensä kerään aiheesta riittävästi tietoa ja pyrin selvittämään voisiko asiaa edistää esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aloitteistani osan olen tarkoituksella allekirjoittanut vain itse tai kerännyt niihin alle viistoista allekirjoitusta, jonka johdosta aloite on mennyt vain lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Näissä tapauksissa aloitteiden aihe on ollut kokoluokaltaan sellainen, että en ole nähnyt valtuustosalikäsittelyä tarpeellisena. Aloitejärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mitä pidän hyvänä asiana. Kaikkien aloitteiden käsittely valtuuston kokouksissa venyttää usein iltoja viiden tunnin pituisiksi ja johtaa siihen, että jostain mielipiteitä jakavasta aloitteesta saatetaan puhua pidempään kuin isosta kaavoitus tai budjettiasiasta. Pienemmissä asioissa riittäisi hyvin, että aloite käsiteltäisiin vain lautakunnissa, jossa kuitenkin valtuuston isommat poliittiset ryhmät ovat edustettuina.

Valtuuston jäsenenä oleminen on työtä siinä missä muukin, jossa kokemus, koulutus, oman aktiivisuuden määrä ja niin edelleen vaikuttaa tuloksiin. Kokonaisuutena on todettava, että kahdeksan vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis jatkamaan työtä myös seuraavat neljä vuotta.

Flytta kommunalvalet till sommaren!

Maanantai 4.1.2021 klo 17:53 - Ville

Förhandsröstningen i kommunalvalet den 7 april börjar om tre månader. Vaccinationerna mot coronaviruset har just börjat och det har beräknats att vaccinationstäckningen är tillräcklig för att stoppa epidemin under sommaren. Jag föreslår att partierna tillsammans överväger att skjuta upp röstningsdagen för kommunalvalet fram till början av juni då epidemin beräknas avta.

Från i somras vet vi att epidemin då var lättare även utan vaccin. Valet är mer än bara själva röstningen. Det skulle vara viktigt för kandidaterna att träffa väljare och diskutera även någon annanstans än online. Att skjuta upp valet med två månader skulle inte ha någon större inverkan när den nya valperioden inleds, men kan ha en stor inverkan på folkhälsan.

Insändare HBL 4.1.2021

Kuntavaalien siirtoa kesään harkittava koronan takia

Sunnuntai 3.1.2021 klo 13:55 - Ville

Kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun huhtikuun alussa on kolmisen kuukautta. Maassamme   on melko vähän käyty keskustelua koronaviruksen vaikutuksista vaaleihin, vaikka epidemia heijastuu muuten edelleen monella tavoin arkeemme. Koronaviruksen vastaiset rokotukset ovat juuri alkaneet ja on arvioitu, että vasta kesällä rokotuskattavuus riittää pysäyttämään epidemian. Viime kesänä epidemiatilanne oli myös ilman rokotusta huomattavasti rauhallisempi kuin huhtikuussa, jolloin valmiuslaki oli vielä voimassa.

Ehdottaisin puolueille yhdessä harkittavaksi, että kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä siirrettäisiin toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun, jotta ne voidaan järjestää tilanteessa, jossa epidemia todennäköisesti alkaa olla ohi. Asiassa on tietenkin kuultava riippumattomia terveydenhuollon asiantuntijoita. Äänestäminen on kansalaisoikeus. Ei voi olla niin, että esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat joutuvat jättämään äänestämisen väliin, jos kokevat, että eivät uskalla mennä tartunnan pelossa vaalipaikoille.

Vaalit ovat aina muutakin kuin uurnilla käynti. Olisi tärkeää, että ehdokkaat voisivat turvallisesti kohdata äänestäjiä julkisilla paikoilla ennen vaaleja ja ehdokkaiden välisiä vaalikeskustelu voitaisiin järjestää muuallakin kuin netissä.

Tällä hetkellä emme tiedä, mikä epidemia tilanne on huhtikuun alussa, mutta päätöstä vaalien mahdollisesta lykkäämisestä ei pitäisi jättää niihin liittyvien käytännön järjestelyjen takia maaliskuun loppuun, vaan jos puolueet näkevät sen perustelluksi, se olisi tehtävä alkuvuodesta. Parin kuukauden siirrolla ei olisi suurta vaikutusta uuden vaalikauden aloitukseen, mutta sen kansanterveydellinen vaikutus voisi olla suuri.

Pelastusopiston lakkauttaminen peruttava

Torstai 17.12.2020 klo 9:32 - Ville

Helsingissä on toimiva ja arvostettu pelastuslaitos, mutta reaktioaika hälytyksiin eräissä lähiöissä on suosituksiin nähden liian pitkä. Tätä varten on suunniteltu uusia kevyitä kärkiyksiköitä ja muun muassa Vuosaareen uutta pelastusasemaa.

Tiloja ja kalustoa vaikeammin ratkaistava ongelma lähivuosina tulee olemaan henkilöstön saatavuus, jos Helsingin pelastusopiston lakkauttaminen vuonna 2023 toteutuu suunnitellusti.

Hallituksen viime vuonna antama lyhyt jatkoaika ei riitä, vaan hanke keskittää pelastusalan koulutus Kuopioon tulisi perua kokonaan, jotta pääkaupunkiseudulle riittää jatkossakin pätevää pelastusalan henkilöstöä.

Aluehallintoviraston Helsingille asettamat uhkasakot reaktio-ajoista eivät auta, jos valtiovalta itse vaikeuttaa palomiesten ja ensihoitajien riittävää koulutusta. Viimeiset koulutettavat olisi tarkoitus ottaa Helsingin pelastusopistolle ensi vuonna, joten päätöksellä alkaa olla kiire.

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 16.12.2020.

Aloite: Opastettu luontopolku Vuosaaren Meri-Rastilan metsään

Sunnuntai 29.11.2020 klo 14:50 - Ville

Jätin kaupunginvaltuustossa 25.11. aloitteen, jossa ehdotetaan luontopolkua Vuosaareen Meri-Rastilan metsään. Aloitteessa, jonka allekirjoitti lisäkseni yksitoista valtuutettua eri ryhmistä, todetaan seuraavaa:

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta teki 20.10.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden yhteydessä päätöksen Vuosaaren Meri-Rastilan metsän säilyttämisestä luontoalueena virkistyskäytössä. Ehdotan valtuustoaloitteella, että alueelle rakennetaan olemassa olevaan ulkoilutieverkoston varrelle yhdessä luontoasiantuntijoiden kanssa opastettu luontopolku. Luontopolun suunnittuvaiheessa voidaan järjestää Vuosaaren asukkaille ja asiasta kiinnostuneille luontoharrastajille työpaja. Opastetauluissa voidaan esitellä esimerkiksi metsän monipuolista linnustoa, monipuolista puustoa ja kasvillisuutta. Meri-Rastilan metsässä polun varressa sijaitsee muun muassa suuri muinaisranta. Tämän myös ”pirunpelloksi” kutsutun alueen eteen voidaan pystyttää yksi tauluista. Tauluissa voidaan antaa myös ohjeita metsässä kulkemiseen, kuten esimerkiksi kehotus roskaamiseen välttämiseen. Opastetaulut voidaan laatia matkailun tukemiseksi suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Luontopolulle voidaan järjestää opastus läheiseltä leirintäalueelta, jota kaupunkiympäristölautakunta päätti samassa kokouksessa 20.10.2020 kehittää matkailukäytössä.

Malttia Vuosaaren rakentamiseen

Sunnuntai 11.10.2020 klo 21:57 - Ville

Salla Luopajärvi otti kantaa (HS Mielipide 9.10.) kaupunkiympäristölautakunnassa parhaillaan pöydällä oleviin Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin. Niiden osana päätetään Luopajärven mainitsemasta Meri-Rastilan metsän rakentamisesta.

Pidän ehdotettuja suunnitelmia ylimitoitettuina ja Itä-Helsingin merkittävät viher- ja virkistysalueet vaarantavina. Luontoarvoiltaan tärkeän Meri-Rastilan metsän ja Rastilan hyvin toimivan leirintäalueen rakentamisesta pitäisi luopua kokonaan. Vuosaaren keskustaan on jo päätetty merkittävä määrä lisärakentamista. Sen pitäisi riittää.

Se, että vuonna 2010 Helsinkiin liitetyn Östersundomin suunnittelu ei etene, ei ole peruste rakentaa jokaista vihreää aluetta Itä-Helsingissä.

Mielipidekirjoistus Helsingin Sanomissa 11.10.2020

Vartiokylänlahti kaupunkiympäristölautakunnassa 29.9.2020

Maanantai 28.9.2020 klo 18:31 - Ville

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee huomenna Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita. Pidän Vuosaaressa asuvana kaupunginvaltuutettuna ehdotettuja suunnitelmia vahvasti ylimitoitettuna ja Itä-Helsingin merkittävät viher- ja virkistysalueet vaarantavina. 

Maksuttomia pysäköintipaikkoja Hietaniemen hautausmaalle

Tiistai 22.9.2020 klo 18:30 - Ville

Kirkko ja kaupunki kertoi kaupungin maaliskuussa 2020 tekemästä päätöksestä muuttaa Hietaniemenkadulla lähellä uutta kappelia sijaitsevat pysäköintipaikat maksullisiksi (K&k 10.9.).

Yleinen kunnioittava tapa Suomessa on, että hautausmaiden vierestä löytyy maksuttomia parkkipaikkoja. On kohtuutonta, että omaistansa viimeiselle matkalle saattamaan tulevat joutuvat pohtimaan parkkimaksua tai hautausmaakäynnin jälkeen voi ikkunassa odottaa sakko, jos unohtaa maksun.

Sain asiasta palautetta kaupunkilaisilta ja tein sen pohjalta keväällä aloitteen yhteisessä kirkkovaltuustossa. Koska näyttää, ettei asia tätä kautta etene kaupungin näkemyksen takia, jätin syyskuun alussa kaupunginvaltuustoaloitteen.

Ehdotan, että Hietaniemenkadulle järjestetään pysäköintikiekkopaikkoja tai pohditaan muu järjestely maksuttoman pysäköinnin järjestämiseksi hautausmaavieraille. Toivon, että aloite saa myönteisen vastaanoton ja epäkohta korjataan.

Mielipidekirjoitus Kirkko ja Kaupunki lehdessä 23.9.2020

Taidemuseo voisi sopia myös Itä-Helsinkiin

Torstai 3.9.2020 klo 9:09 - Ville

Helsinki julkaisi elokuun lopussa selvityksen, jossa ehdotetaan Tennispalatsissa sijaitsevan Helsingin taidemuseo säätiöimistä ja siirtämistä Suvilahteen. Käytöstä poistettu voimalaitosalue voisi toki sopia taidemuseon paikaksi, mutta muitakin sijainteja olisi hyvä vielä pohtia. Varsinkin, kun selvityksestä ilmenee, että kaasukellojen muuntaminen museokäyttöön tulisi kalliiksi. Kaikkien Helsingin museoiden ei tarvitse olla samassa paikassa. Kun katsoo Helsingin museokarttaa, huomaa, että kohteet keskittyvät keskustaan ja kaupungin länsipuolelle. Vanhankaupungin Tekniikan museo jälkeen seuraava ympärivuoden auki oleva kohde löytyy idän suunnalta Porvoosta. Miltä kuulostaisi Helsingin taidemuseo siirtäminen, vaikka Itäkeskukseen tai Vuosaareen? Asiaa kannattaisi pohtia!

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 2.9.2020

Puheenvuoro SDP:n puoluekokouksessa Tampereella 22.8.2020

Sunnuntai 23.8.2020 klo 11:44 - Ville

Koripallokenttä Vuosaareen

Sunnuntai 7.6.2020 klo 15:36 - Ville

Helsingin terveysasemien ulkoistus mahdollistaisi kermankuorinnan

Keskiviikko 27.5.2020 klo 10:41 - Ville

Helsingin päättäjät ovat isojen päätösten edessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt äänin 8–5 esittää kaupunginhallitukselle, että kaksi terveysasemaa siirrettäisiin yksityisten yritysten pyörittämäksi. Esityksen mukaan Kannelmäen nykyinen terveysasema lakkautettaisiin, ja sen tilalle tulisi ulkoistettu asema. Viiskulman lähistölle ostettaisiin yksityiseltä kokonaan uusi terveysasema nykyisten palveluiden lisäksi.

Ulkoistamisten kustannukseksi on arvioitu 4,7 miljoonaa euroa. Tästä 3,3 miljoonaa euroa kuluisi uuden terveysaseman perustamiseen Viiskulman alueelle. Kyseessä on siis huomattava lisäpanostus terveydenhoitoon keskusta-alueelle, jossa sairastavuus on keskimääräistä vähäisempää.

Lisäraha terveyskeskuksiin on erittäin tervetullutta, ja olemme vaatineet sitä jo pitkään. On kuitenkin tärkeää, että panostus terveydenhuoltoon jakautuu eri kaupunginosiin tasapuolisesti ja todellisen tarpeen mukaan. Jonot terveysasemille ovat kohtuuttoman pitkiä myös esimerkiksi Myllypurossa, Laajasalossa ja monilla muilla asemilla.

Ehdotetussa mallissa yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan jokaisesta asiakkaasta kiinteä korvaus. Yrityksen voitot kasvavat siis sitä suuremmiksi, mitä vähemmän sen listoilla oleva asukas tarvitsee hoitoa. Kaupunkilaisilla on oikeus vapaasti vaihtaa terveysasemaansa, myös ulkoistetun ja kaupungin oman välillä.

Malli mahdollistaakin niin sanotun kermankuorinnan, eli ulkoistettujen terveysasemien kannattaa houkutella asiakkaikseen perusterveitä helsinkiläisiä, jolloin paljon hoitoa tarvitsevat jäisivät kaupungin hoidettaviksi. Tämä ei kannusta ulkoistettua asemaa tuottamaan monisairaille tai esimerkiksi mielenterveysasiakkaille hyvää ja laadukasta hoitoa.

Yksi kaupungin tärkeimmistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen eri asuinalueiden välillä. Jos terveysasemien ongelmia ratkaistaan kohdentamalla rahaa ulkoistukseen ja erityisesti yhdelle suhteellisen hyvinvoivalle alueelle, on olemassa vaara palveluiden heikentymisestä muilla alueilla. Kermankuorinta lisäisi toteutuessaan eriarvoisuutta entisestään.

Ulkoistusten sijasta on panostettava voimakkaasti kaupungin omien terveysasemien kehittämiseen kaikkialla kaupungissa. Silloin jokainen veroeuro menee toiminnan kehittämiseen eikä suurten terveysyritysten omistajien voittoihin. Johtamisen ja työolosuhteiden kehittäminen sekä riittävä rahoitus ovat avaimia siihen, että myös lääkärit saadaan viihtymään kaupungin terveysasemilla.

Anna Vuorjoki valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas)

Ville Jalovaara valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (sd) Helsinki

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 27.5.2020

Kiitos!

Torstai 16.4.2020 klo 21:29 - Ville

Suuri kiitos kaikille 353 minua HOK-Elannon vaaleissa äänestäneelle. Varsinainen valtuuskuntapaikka jäi tällä kertaa kahdeksan äänen päähän, vaikka äänimääräni kasvoi melkein sadalla neljän vuoden takaiseen. Oman listani ensimmäisenä varajäsenenä pääsen todennäköisesti jokaiseen valtuuskunnan kokoukseen vaikuttamaan tärkeiden asioiden eteen.