Tukevatko suurasemat työssä jaksamista?

Keskiviikko 27.1.2021 klo 17.35 - Ville

Nimimerkin ”Vielä Stadilla töissä” kirjoitus perjantain Helsingin Sanomissa oli huolta herättävä ja on hyvä, että kaupungin terveysasemien työntekijöiden jaksaminen nostetaan jälleen keskusteluun. Olen pitkään seurannut tilannetta Vuosaaren terveysasemalla ja pyrkinyt myös eri tavoin vaikuttamaan sen kohentamiseksi. Rakenteita yhden valtuutetun on vaikea muuttaa. Havaintojeni valossa sitä, toimiiko suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli Helsingissä olisi paikallaan vakavasti pohtia. Olisiko pikemminkin niin, että pienissä yksiköissä myös työntekijät viihtyisivät jättiasemia paremmin? Vuosaaresta lakkautettiin 2005 Meri-Rastilan lähiterveysasema, mikä ei ollut viisas ratkaisu. Suurten asemien rinnalle tarvittaisiin juuri pieniä vastaanottopisteitä, joissa myös henkilökunta voisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa ja työssä jaksettaisiin todennäköisesti paremmin.      

Julkaisematon mielipidekirjoitus lähetty Helsingin Sanomiin 22.1.2021   

Lapset ja nuoret tarvitsevat erityisestä tukea kriisin keskellä

Tiistai 31.3.2020 klo 10.42 - Ville

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käsitteli Helsingin Sanomissa koronaepidemian vaikutuksia Helsinkiin (HS 27.3 Epidemia koettelee Helsingin vahvuuksia). Vapaavuoren näkemyksiin voi pitkälti yhtyä. Parissa viikossa meidän kaikkien arki on täysin muuttunut. Yhteiskunnan tukitoimista niin ikäihmisille kuin nuorillekin tekee haastavan se, että viruksen leviämisen estämiseksi on vältettävä kasvokkain tapaamista.

Uudet innovaatiot ovat enemmän kuin tervetulleita. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä haluan nostaa esille myös lasten ja nuorten tilanteen. Perheiden arjen eristämistoimet ovat täysin muuttaneet ja myös henkisessä mielessä tilanne on monelle nuorelle raskas erityisesti, jos tilanne pitkittyy. On tärkeää, että koulut pitävät jatkuvasti yhteyttä oppilaisiin ja että huoliin reagoidaan myös etäyhteyksien kautta. Vaikka käytännöt hakevat yhä muotoaan, koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle on paikallaan lausua suuri kiitos teidän työstänne muuttuneen arjen keskellä.

Kotihoidon pysäköintiongelmaa on yritetty ratkaista pitkään

Keskiviikko 5.2.2020 klo 21.36 - Ville

Helsingin Sanomat kritisoi pääkirjoitussivullaan (HS 2.2 SDP:n lahja äänestäjilleen) hallituksen suunnitelmia muuttaa tieliikennelakia niin, että kotihoidon työntekijät saisivat oman pysäköintitunnuksen.  Olen valtuutettuna saanut palautetta helsinkiläisiltä kotihoidon työntekijöiltä vaikeudesta löytää pysäköintipaikkoja asiakaskäynneillä. Tiedossa on myös tapauksia, joissa he eivät ole P-paikkaa löytäneet ja päätyneet maksamaan parkkisakkoja.

Ongelmaa on Helsingissä selvitelty jo pian kymmenen vuotta ja se on tasaisin väliajoin eri puolueiden valtuutettujen taholta otettu esille valtuustotyössä. Asia ei ole edennyt, koska erikoispysäköintilupa vaatii lakimuutoksen. Kyse ei ole siis mistään SDP:n lahjasta kenellekään, vaan Suomen hallituksen pyrkimyksestä helpottaa kotihoidon työntekijöiden arkea. Toivotaan, että siihen haasteista huolimatta löytyy vihdoin ratkaisu.

Julkaisematon mielipidekirjoitus, joka lähetetty Helsingin Sanomiin 2.2.

Itä-Helsingissä on hyvä elää ja asua

Maanantai 15.7.2019 klo 12.20 - Ville

Vuosaaressa on muutakin kuin ongelmia

Perjantai 30.6.2017 klo 9.30 - Ville

Helsingin Sanomien kaupunkimme alueellista eriytymistä käsittelevässä artikkelissa (HS 27.6) annettiin Itä-Helsingistä ja erityisesti Vuosaaresta varsin yksipuolinen kuva, jossa korostettiin ainoastaan sosiaalisia ongelmia. On hyvä, että nuorten ääni kuuluu, mutta ehkä jotain myönteisiäkin asioita olisi voinut nostaa esille? Segrekaatio on ilmiö mihin pitää suhtautua vakavasti ja siitä on havaittavissa merkkejä myös Vuosaaressa, mutta samaan aikaan ilmiöitä ei pitäisi edistää jutuilla joista puuttuu kokonaan positiivinen näkökulma. Pari vuotta sitten kesällä Hesari esitteli Reetta Rätyn toimittamassa jutussa Vuosaaren Helsingin unelmakaupunginosana. Totuus tästäkin asiassa ei ole mustavalkoinen. Olen asunut 20 vuotta Vuosaaressa eripuolilla kaupunginosaamme ja kokemukseni on pääasiassa myönteisiä.

Mielipidekirjoitus lähetetty Helsingin Sanomiin 27.6.17.

Museokeskustelussa olisi aika siirtyä eteenpäin

Keskiviikko 28.9.2016 klo 10.52 - Ville

Kulttuurisivuilla pohdittiin (HS 19.9.), kuinka kauan Guggenheim-hanke voi odottaa rahoituksen järjestymistä. Ei kovin kauan. Alkuperäinen liikkeellelähtö viisi vuotta sitten epäonnistui, ja uskottavuutta on ollut vaikea palauttaa.

Julkisen rahan sijaan hanke olisi alun perin kannattanut ideoida jonkinlaisen yksityiseen rahoitukseen perustuvan säätiömallin varaan. Tätä ei tehty, ja nyt on aika mennä eteenpäin.

Keskustelua olisi hyvä laajentaa siihen suuntaan, mitä muuta Helsingin Kauppatorin laidalle sopisi. Vaihtoehdot eivät ole vain parkkipaikka tai Guggenheimin museo.

Esitin viime keväänä ajatuksen, että meiltä puuttuu Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni historiallinen museo. Olisiko nyt aika pohtia esimerkiksi sitä Helsingin paraatipaikalle?

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.9.2016.

Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet vaikeuksista

Torstai 20.8.2015 klo 9.00 - Ville

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.8.2015.

Keskustelua listavaalista tulee jatkaa

Perjantai 24.4.2015 - Ville

Peräti 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänioikeutensa käyttämättä. Se, miksi niin moni uskoi, ettei äänestäminen kannata, pitäisi olla puolueidemme yhteinen huolenaihe. Pitäisi pohtia, miten vaalitapaa voisi uudistaa niin, että äänestäjät tuntisivat voivansa vaikuttaa paremmin äänellään politiikan suuntaan.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 23.4.2015.

Kaupunkia ei voi rakentaa palvelut unohtaen

Sunnuntai 12.4.2015 klo 10.00 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi tänään Helsingin Meri-Rastilaa koskevista kaupungin täydennysrakentamissuunnitelmista. Kaupunginsuunnitteluviraston jopa lähes 5000 uutta asukasta tuovan ehdotuksen pohjalta näyttää, että kaupunki on toteuttamassa luonnoltaan arvokkaan Meri-Rastilan länsirannan rakentamisen ohella myös aikanaan sen säilyttämiseksi tehdyn Our city -vaihtoehtokaavaa mukailevan suunnitelma, jolle myös itse kannatin Helsingin valtuustossa joulukuussa 2013.  

Vuosaari on jo nyt 37 000 asukkaalla Helsingin suurin kaupunginosa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta on selvästi jäänyt asumäärän kasvusta jälkeen. Esimerkiksi terveysaseman käyttäjät saavat tämän päivittäin todeta pitkien jonotusaikojen muodossa. On vaikea ymmärtää, ettei varoja terveysaseman laajentamiseen tahdo löytyä kaupungin budjettiin, vaikka sosiaali- ja terveyslautakunnassakin on myönnetty tarve Albatrossin laajentamiselle. Sama koskee myös yhtälailla koulu- ja päivähoitopaikkojen riittävyyttä ja tasoa. Peruspalveluiden epäsuhta asukasmäärän kasvuun nähden ei koske Helsingissä vain Vuosaarta. Jos kaupunki aikoo suunnitelmien mukaan täydennysrakentaa lähiöihin, peruspalvelujen riittävyyden varmistaminen on sitovasti integroitava suunnitelmiin, jotta palvelujen puutteesta seuraavat alueiden eriarvoistumista lisäävät ongelmat voidaan välttää.

Konkretiaa keskusteluun puolustusyhteistyöstä

Keskiviikko 31.12.2014 klo 14.22 - Ville

Ruotsin ennenaikaisten vaalien peruuntuminen tarkoittanee sitä, ettei Ruotsi sosiaalidemokraattien johdolla hae Nato-jäsenyyttä ja yhteistyön tiivistäminen Suomen kanssa pysyy maan turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena.

Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi strategista asetelmaa Pohjois-Euroopassa ja haastaisi suoraan pahenevien talousvaikeuksien kanssa kamppailevan Venäjän, joka näkee punaista kaikessa Naton laajentumiseen liittyvässä.

Suomen ja Ruotsin läheinen yhteistyö tai jopa puolustusliitto ei puolestaan muuttaisi strategista asetelmaa samalla tavoin Itämeren alueella, vaan voisi pikemminkin vahvistaa alueen vakautta. Siksi aktiivista keskustelua Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä on syytä jatkaa, vaikka länsinaapurissamme ei nyt saada asiasta vaaliteemaa ensi kevääksi.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 31.12.2014.

Korkeakouluihin työelämävalmennusta

Sunnuntai 5.10.2014 klo 16.06 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (3. 10.) lähes tuhanteen kohonneesta tohtorien työttömyydestä. Tämän joukon tilanne on tärkeä nostaa esille, sillä monet heistä ovat jääneet työttömäksi apurahakauden jälkeen, eikä heillä ole edes kunnollista työttömyysturvaa.

Toisin kuin menneinä vuosina, pitkä koulutus ei nykyään takaa työtä. Kyse on laajasta ilmiöstä, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttöminä nykyään jo noin 50 000.Koulutuksen merkityksestä ansiona työkokemuksen rinnalla on näiden lukujen valossa syytä keskustella.

Vuosien opiskelun jälkeen työttömäksi jääminen on iso henkinen kolaus, joka vie toimeentulohuolien ohella monet pohtimaan myös uravalintaa. Usein kuulee, että tohtorin ja jopa maisterin paperilla töitä hakeva kohtaa työnhaun yhteydessä ylikoulutukseen liittyviä ennakkoluuloja.