Talousarvioaloite: Terveydenhoidon resurssipula Vuosaaressa korjataan 2023Tiistai 25.1.2022 klo 9.06 - Ville Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 19.1.22 seuraavan talousarvioaloitteen Helsingin vuoden 2023 budjettiin: Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan ongelma, vaikka käytettävissä oleva henkilökunta on varmasti tehnyt asiassa parhaansa. Koronapandemia on tuonut tähän omat erityishaasteensa ja kasvattanut muiden sairauksien hoitovelkaa. Kiireettömän lääkäriajan odotusaikaa kuvaavia T3-lukuja on viimeksi Helsingissä julkaistu 12.4.2021 ja silloin odotusaika Vuosaaressa oli 42 vuorokautta, kun kaupungin keskiarvo oli 31. Vuosaaren terveysaseman puhelinpalvelussa on myös ollut ajoittain merkittäviä ruuhkia. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. Ehdotan, että Meri-Rastilan 2005 suljetun lähiterveysaseman avaaminen uudelleen selvitetään Meri-Rastilan ostoskeskuksen pian alkavan uudistuksen yhteydessä. Vuosaaren asukasluku tulee lähivuosina kasvamaan useilla tuhansilla jo päätettyjen kaavoitushankkeiden takia, mutta kaupungin sote-palveluita alueella on pikemminkin viime vuosina vähennetty. Tämä ristiriita on aika päättäväisin toimin nyt korjata. Pelkällä asuntorakentamisella palvelut unohtaen ei tehdä viihtyisää ja turvallista kaupunginosaa. Ehdotan talousarvioaloitteella, että tehdään kattava selvitys mitkä taloudelliset, tila- ja henkilöresurssit vaaditaan sujuvan hoitoon pääsyn takaamiseksi Vuosaaressa ja selvityksen perusteella budjetoidaan tähän tarvittavat varat Helsingin vuoden 2023 talousarvioon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki. Vuosaari, sote |
Meri-Rastila tarvitsee oman terveysasemanKeskiviikko 13.10.2021 klo 16.52 - Ville Helsingin Uutiset käsitteli (HU 9.–10.10.) kaupunginvaltuuston päätöstä Vuosaaren Meri-Rastilan itäosan asemakaavan muuttamisesta. Kaavamuutos meni läpi äänin 58 – 22.
Itse kuuluin vähemmistöön jääneeseen joukkoon, sillä näin, että kaavamuutos kaventaa liiaksi luontoarvoiltaan merkittävää Pohjavedenpuistoa. Toinen syyni vastustaa päätöstä liittyi kaupungin palvelujen riittävyyteen Vuosaaressa. Olen useita vuosia pyrkinyt valtuustoaloittein ja keskusteluin vaikuttamaan siihen, että Vuosaareen saataisiin edes nykyistä asukaslukua vastaavat terveyspalvelut. Välillä on otettu pieniä askelia eteenpäin ja sitten taas taaksepäin Meri-Rastilan osalta ratkaisu voisi olla ehdottamani alueen 2005 suljetun terveysaseman avaaminen uudelleen. Jos kaupungin tavoitteena on vaikuttaa Helsingin alueiden segregaatiokehitykseen, on aivan ykkösprioriteetti kyetä järjestämään lähiöihin toimivat sote-palvelut. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meri-Rastila, Vuosaari, sote, tervyasema |
Talousarvio-aloite 3.3: Terveydenhoidon puutteet Vuosaaressa korjataanTorstai 4.3.2021 klo 16.08 - Ville Aloitteet on olleet minulle kahdeksan vuoden ajan tärkeä vaikuttamisväylä valtuustotyössä. Jätin 3.3.2021 neljä talousarvioaloitetta Helsingin 2022 budjettiin. Ensimmäinen aloitteista koskee terveydenhoidon puutteiden korjaamista Vuosaaressa ja siinä todetaan: ”Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan ongelma. Kiireettömän lääkäriajan odotusaikaa kuvaava T3-luku oli Vuosaaressa tammikuussa 2021 42 vuorokautta, kun kaupungin keskiarvo on 29. Terveysaseman puhelinpalvelussa on myös ollut ajoittain merkittäviä ruuhkia. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. Meri-Rastilan terveysasema oli niin henkilökunnan kuin asukkaidenkin arvostama lähiterveysasema, joten sen lopettamisen pitkäaikaiset vaikutukset on tarpeen arvioida uudelleen. Vuosaaren terveydenhuollon haasteet ovat jatkuneet niin pitkään, että on etsittävä viipymättä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Ehdotan talousarvioaloitteella, että Meri-Rastilan terveysasema avataan uudelleen tai esitetään jokin toinen vaihtoehtoinen ratkaisu Vuosaaren terveyspalveluiden tilanteen korjaamiseksi ja budjetoidaan tähän tarvittavat varat Helsingin vuoden 2022 talousarvioon.” |
2 kommenttia . Avainsanat: Vuosaari, terveyasema, sote, 2022 |
Suomi hallituksen sote-seikkailun jälkeenPerjantai 8.3.2019 klo 10.00 - Ville Useat mediat ovat ennakoineet, että hallituksen sote ja maakuntauudistus kaatuu lopullisesti tänään. Hallituspuolueet yrittivät viedä perustuslaillisista ongelmista ja asiantuntijoiden kritiikistä välittämättä sotea & makua maaliin niin pitkään, kun aika yksinkertaisesti vaalien lähestymisen myötä loppui. Nyt alkaa ymmärrettävästi vaalienalustunnelmassa syyllisten etsiminen ja sen pohtiminen, että mitä monen vuoden valmistelu maksoi vaikka ehkä osaa sen tuloksia voi käyttää vaalien jälkeen, kun tästä alhosta yritetään nousta ylös ja pohtia seuraavia askelmerkkejä. Niin kokoomuksen uudistukseen tuomaan markkinavetoiseen valinnanvapauteen, kun keskustan raskaaseen maakuntamalliin kriittisesti suhtautuneena ei koe suurempaa haikeutta, että uudistus ei Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ehdottomassa muodossa toteudu. Sitä, että mikä määrää voimavaroja tähän on käytetty, jotka olisi voitu käyttää vaikka perusterveydenhuollon vahvistamiseen kunnissa, on syytä pohtia. Jopa Helsingissä terveyskeskusten lääkäripula on jo vuosia ollut akuutti, kun monet lääkärit hakeutuvat mieluummin töihin yksityiselle sektorille. Nyt tänä keväänä Helsingissä on jouduttu ottamaan avuksi ostopalvelut yksityisiltä lääkäriasemilta, että kohtuuttomiin odotusaikoihin saadaan helpotusta. Hallituksen vuosia kestäneen soteharhailun jälkeen on palattava sinne, minne neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla jäätiin, eli näin suuri uudistus voidaan toteuttaa Suomessa ainoastaan parlamentaarisen hallitus-oppositio rajan ylittävän valmistelun keinoin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakunta, Juha Sipilän hallitus |
Talousarvioaloite ikäihmisten monipuolisesta palvelukeskuksesta VuosaareenMaanantai 4.3.2019 klo 9.12 - Ville Jätin Helsingin valtuustoon viime kokouksessa 27.2 Helsingin 2020 budjettiin talousarvioaloitteen Vuosaaren sote keskuksen laajentamiseksi ikäihmisten monipuoliseksi palvelukeskukseksi, jollaista on odoteltu Vuosaareen ainakin 10 vuotta. Nyt, kun ikäihmisten palveluista runsaasti keskustellaan, on aika vahvistaa laadukkaita julkisia palveluita tässä kaupungissa. Aloitteen sisältö on seuraava:
"Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen viereen valmistui vuonna 1998 palvelukeskus Albatross, jossa toimii Helsingin kaupungin sote-viraston terveysasema ja muita toimintoja. Vuosaaresta puuttuu kuitenkin edelleen alueen ikäihmisten pitkään toivoma ja myös kaupungin suunnitelmissa jo pidemmän aikaa ollut ikäihmisten monipuolinen palvelukeskus. Voimassa olevan asemakaavan ja rakennuspiirustusten mukaan Albatrossia on mahdollista laajentaa etelään vielä rakentamattomalla kolmannella siivellä. Vuosaaresta lähimpään Myllypuron keskukseen monen iäkkään on metrolla työlästä kulkea.
Lisätilantarvetta on myös Vuosaaren terveyskeskuksen toiminnoille, joita voidaan tarvittaessa siirtää lisärakennuksen tiloihin. Helsingin kaupungin monipuolisissa palvelukeskuksissa on ikääntyneille tarjoilla arviointia ja kuntoutusta, päivätoimintaa sekä pitkäaikaista ja lyhytaikaista asumispalvelua. Näitä palveluita tarvitaan myös Vuosaaressa, sillä ikäihmisten määrä tulee tilastojenkin mukaan lähivuosina lisääntymään Vuo-saaressa. Helsingin kaupungin omat tilastot osoittavat, että vanhusväestön määrän kasvu tulee Vuo-saaressa seuraavan kymmenen vuoden aikana ylittämään kaupungin keskiarvot. Siinä missä vuonna2014 yli 65-vuotiaita vuosaarelaisia oli 16 % ja yli 75-vuotiaita 7 %, vastaavat luvut ovat vuonna 2023 21 % ja 10 %.
Tein palvelukeskus Albatrossin laajentamisesta vuoden 2015 talousarvioon ehdotuksen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteisestä lausunnosta huolimatta asia ei ole toistaiseksi konkreettisesti edennyt, vaikka tarve on ilmeinen. Vuosaari on Suomen suurin lähiö ja siellä ei ole asukasmäärään nähden nytkään riittävästi ikäihmisten palveluita. Ehdotan talousarvioaloitteella, että monipuolisen palvelukeskuksen rakentaminen Vuosaareen otetaan vuoden 2020 investointisuunnitelmaan ja hankkeen käynnistämisen mahdollistavat määrärahat varataan Helsingin vuoden 2020 talousarvioon."
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, sote, ikäihmiset |
Vuosaaren terveyasemastaKeskiviikko 16.1.2019 klo 21.18 - Ville Kävin tänään Helsingin sote virastossa keskustelemassa minun toiveesta viraston johdon ja apulaispormestari Sanna Vesikansan kanssa Vuosaaren terveysaseman tilanteesta. Pyysin tapaamista, koska sain joulukuussa useita yhteydenottoja koskien yhteyden saamista ja hoitoon pääsyä asemalle. Keskustelussa ilmeni, että henkilöstövaje on ollut pitkälti taustalla niissä ongelmissa, minkä johdosta pyysin tätä tapaamista.
Kävimme rakentavan keskustelun, jossa ilmeni, että tilannetta, joka ei koske yksin Vuosaaren asemaa, pyritään alkuvuodesta rekrytoinnein korjaamaan. Toivottavasti myös hallituksen Sote uudistuksen kohtalon ratkeamisen myötä tämä tilanne osaltaan tänä keväänä selkeytyy koko Helsingin osalta, että tiedetään mihin suuntaan terveydenhuoltoa voidaan alkaa kehittää. Sovimme tapaamisessa, että vuoropuhelua Vuosaaren asioista jatketaan minun ja soteviraston välillä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Helsinki, Vuosaari, terveysasema |
Helsingiltä vahva EI hallituksen sote suunnitelmilleKeskiviikko 4.4.2018 klo 22.39 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto pitää parhaillaan ylimääräistä "kapinakokousta" Suomen hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen yksimielinen kriittinen kannanotto hallituksen sote & maakunta esitykseen.
Käytin juuri oman puheenvuoroni, jossa kiitin alkuun Helsingin pormestari Jan Vapaavuorta siitä, että hän on pitänyt esillä Helsingin ja ylipäätänsä kaupunkien ääntä tässä keskustelussa. On ollut ilo nähdä kuinka yli puoluerajojen, muutamaa pientä poikkeusta luukuunottamatta, Helsingissä on syntynyt asiassa yhtenäinen näkemys. Me Helsingissä ymmärrämme pääkaupunginseudun olevan erityinen kokonaisuus myös sosiaali- ja terveystoimen alueella. Asiassa ei ole kysymys jonkun yksittäisen puoleen edusta tai hallituksen kohtalosta, vaan Suomen tulevaisuudesta.
Minä olen nyt toisen kauden kaupunginvaltuutettuna tottunut kantamaan vastuuta kotialueeni asioista. Haluan tehdä niin jatkossakin. Jos terveydenhuollossa on vaikkapa kotikulmillani Vuosaaressa ongelmia, puoleeni osataan kääntyä ja tiedän keneen voin ottaa kaupungilla yhteyttä. Jos tämä uudistus toteutuu, me paikalliset olosuhteet tuntevat päättäjät menetämme mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristömme asioihin. Pelkään, että tämän uudistuksen myötä tulee ikävä kaupungin terveysasemia, jotka tarjoavat käyttäjilleen ilmaista perusterveydenhuoltoa ympäri vuoden. Se pohja mikä vuoden 1972 kansanterveyslailla on Suomeen rakennettu, ollaan nyt siirtämässä Helsingissä ja koko maassa romulavalle. Pääkaupunkiseutu pyysi hallitukselta alueen erityispiirteet huomioivaa erillisratkaisua soteen, sitä ei suostuttu kunnolla edes pohtimaan. Uskon, että Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat ovat edelleen valmita keskustelemaan, tästä jos hallituksen puolelta on siihen valmiutta. Se, että maakuntavaltuusto voisi huolehtia kunnolla sosiaali- ja terveystoimesta, on toiveajattelua. Viimeksi, kun Helsingin valtuuston salissa pidettiin pari viikkoa sitten nykyisen Uudenmaan maakuntavaltuuston kokous, jouduttiin äänestämään siitä, miten äänestetään.
Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä kunnallinen itsehallinto on itsenäisen Suomen menestystarinan suuria vahvuuksia. Näin on toivottavasti myös jatkossa. Nyt tekeillä oleva uudistus on suurin hallinnollinen muutos Suomessa sitten vuoden 1865, jolloin kunnat ja luterilaiset seurakunnat erotettiin toisistaan. Silloinkin annettiin kolme vuotta siirtyä uuteen hallintoon ja Lapissa vielä vähän förskottia. Nyt Suomen hallitus aikoo tehdä monta kertaa vaativamman uudistuksen aivan toisenlaisessa maailmanajassa kertarysäyksellä, vaikka esimerkiksi peruskouluun siirryttiin 1970-luvulla vähitellen koko maassa. Se, että miten Suomen täysin tuntemattomaan tulevaisuuteen vievän sote- ja maakuntauudistuksen kanssa käy, ei ole Helsingin valtuustosalin päätettävissä. Toivon, että viesti mikä Helsingin valtuustosta tänään lähtee kuullaan valtioneuvoston linnassa. Käänsin puheessani myös katseeni helsinkiläisiin kansanedustajiin. Uskon, että he pystyvät näkemään tämän esityksen vaikutukset ja pohtimaan sitä onko sote ja maakuntauudistusta mielekästä esitetyssä muodossa toteuttaa. Viekö se Suomea kansakuntana eteenpäin vain ja taaksepäin?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntauudistus, Jan Vapaavuori, |
Kaupunkiministeri seuraavaan hallitukseen?Torstai 19.10.2017 klo 9.03 - Ville Kiitokset Eero Lassilalle hyvästä mielipidekirjoituksesta Helsingin Uutisissa (HU 14.10) koskien Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntahallintosuunnitelmia. Kirjoittajan tavoin näen, että uuden hallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata. Nykyisellään meillä on jo maakuntaliitot ja maakuntovaltuustot, joiden toimintaa voitaisiin kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet. Kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä. Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 18.10.2017 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntahallinto, Juha Sipilä hallitus |
Järjestääkö Helsinki syksyn influessarokotukset järkevästi?Keskiviikko 11.10.2017 klo 19.35 - Ville Helsingin valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin tänään minun esittämäni kysymys influenssarokotusten järjestämisestä Helsingissä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on tänä vuonna päättänyt keskittää influenssarokotukset neljään paikkaan Kustaankartanoon Oulunkylässä, Liikuntamyllyyn Myllypurossa, Hopeatien palvelutaloon Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskukseen. Ilmaiset rokotukset on tarkoitettu riskiryhmille. Monet heistä ovat iäkkäitä ja osalle heistä liikkuminen on vaikeaa. Vuosaareen eläkkeensaajat järjestöltä tuli eilen minulle palautetta, että tämä uudistus koetaan Vuosaaren ikäihmisten parissa erityisen vaikeana, sillä monille siirtyminen julkisilla kulkuneuvoilla Myllypuroon ei ole yksikertaista. Samoja ongelmia liikkumisen kanssa on muuallakin kaupungissa. Moni saattaakin jäädä kotiin sen sijaan, että lähtisi sen tutun lähimmän terveysaseman sijaan näihin rokotuskeskuksiin. Se taas voi johtaa siihen, että rokotuskattavuus jää aiempia vuosia matalammaksi.
Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) vastasi kysymykseeni. Keskustelun tallanteen voi katsoa HelsinkiKanavalta. Yleistä järjestelmää ei oltu valmiita muuttamaan enää, vaan kokeilu aiotaan viedä suunnitellusti läpi. Vesikansa sanoi, että kaupunki toivoo, että kaikki jotka pystyvät sujuvasti liikkumaan menisivät näihin neljään rokotuskeskukseen, mutta jos se ei onnistu, he voivat kampanjaviikon jälkeen varata omalle asemalle ajan ja hakea sieltä rokotuksen. Tiedottamista myös luvattiin tehostaa. Se, että miten tämä käytännössä onnistuu, jää mielestäni nähtäväksi. Parempi mielestäni olisi, että rokotuksia olisi järjestetty laajemmin useammalla terveysasemalla eri puolilla kaupunkia.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, influessarokotukset |
Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioillePerjantai 7.7.2017 klo 10.18 - Ville Eija Loukoila Vuosaaresta kirjoitti (HS Mielipide 5.7.) asiaa tarttuessaan palvelujen epätasaiseen jakautumiseen Helsingissä ilmansuunnan mukaan. Se, mitä Loukoila kirjoitti Vuosaaren terveyspalvelujen riittävyydestä, pitää oman, pian viiden vuoden kaupunginvaltuustokokemukseni pohjalta hyvin paikkansa: Vuosaaren sote-palvelujen määrä ei vastaa jatkuvasti kasvavaa asukaslukua.
Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, lukiot, Vuosaari, sote, |
Hallituksen kannattaa kuunnella "kaiken maailman dosentteja" sotessaKeskiviikko 22.3.2017 klo 15.53 - Ville Helsingin valtuuston käsiteltävänä on tänään valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausunto. Ensinnäkin on toivottavaa, että maan hallitus ottaisi vakavasti sen mitä kaupungit ja kunnat asiasta lausuvat.
Huoleni hallituksen suhtautumisesta palautteeseen heräsi jälleen eilen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi eilen illalla Ylen Puoluepäivän haastattelussa, että hän aikoo lukea tiivistelmän kuntien palautteesta. Välittyykö tätä kautta valtioneuovostolle aito huoli sen voimalla ajaman muutoksen vaaroista?
Näkemykseni mukaan pääministerin ja hallituksen olisi kyllä syytä kerrankin kunnolla kuunnella kuntia ja ”kaiken maailman dosetteja” asiassa. Asiantuntijat ovat lähes yhteen ääneen varoittaneet siitä, että tämä valinnanvapaus ehdotetussa muodossa tulee ajamaa terveyspalvelut kaaokseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse elämästä kuolemasta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Tämän lain keskeisen perinnön hallitus on nyt valmis romuttamaan bisneksen nimissä. Sen sijaan, että romutetaan julkinen perusterveydenhuolto verkosto, se voidaan päivittää. Kenelläkään ei ole epäselvyyttä siitä, että nykytilanne ei kaikilta osin toimi. Väärin toteutettu uudistus vain ajaa ojasta allikkoon.
Uudistustyötä on tehtävä ihmisten tarpeiden mukaan, ei markkinoiden. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa. Päätösvallan hyvinvointipalveluista on kuuluttava jatkosssakin kuntien asukkaille. Tämän vuoksi palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa jatkossakin julkinen sektori, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Tätä perusastelemaa ei ole tarvetta muuttaa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, hallitus, Juha Sipilä, vallinnanvapaus |
Kaupunkilaisilla on oikeus saada yhteys terveysemalleMaanantai 16.1.2017 klo 12.37 - Ville Tuulikki Hakkarainen kertoi Helsingin Sanomissa (HS 12.1.) vaikeuksistaan saada yhteyttä Vallilan terveysasemalle. Saman tarinan olen kuullut lukemattomia kertoja Vuosaaresta joulukuun alun jälkeen, jolloin vastaava uudistus ruuhkautti siellä puhelinpalvelun. Joulukuun puolivälissä kävimme paikallisten valtuutettujen joukolla selvittämässä tilannetta ja olen eri tavoin koittanut saada asialle huomiota. Nyt tammikuun puolivälissä puhelinlinjat olivat yhä tukossa. Toivon, että Helsingin poliittiset päättäjät joukolla heräsivät soten todellisuuteen. Terveasemille on oikeus saada yhteys. Välillä tuntuu, että julkinen puoli on tietoisesti ajettu Suomessa henkihieveriin, että se voidaan sote valinnanvapauden myötä yhtiöittää ja lopulta kilpailua kestämättömänä lakkauttaa. Tälle tielle en toivo meidän lähtevän. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) Mielipidekirjoitus, joka on tarjottu julkaistavaksi Helsingin Sanomiin 12.1.2017. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, sote, terveyasema |
Vuosaaren terveyaseman ruuhkistaKeskiviikko 21.12.2016 klo 9.55 - Ville Onni Jaakkola tarttui Vuosaari-lehdessä 14.12 tärkeään asiaan kirjoittaessaan terveysasemamme puhelinpalvelun ruuhkista. Tästä samasta asiasta olen saanut useita yhteydenottoja vuosaarelaisilta ja siitä on keskusteltu aktiivisesti myös Vuosaaren Facebook ryhmässä. Palautteen johdosta kävin yhdessä kahden muun valtuutetun kanssa 14.12 tapaamassa Albatrossissa Vuosaaren sote-aseman ja Helsingin sote-viraston johtoa. Kävimme hyvän puolentoistatunnin keskustelun, jossa korostin muun muassa tarvetta parantaa tiedottamista myös sosiaalisen median kautta. Se, että takaisinsoittopalveluun oli nyt päässyt muodostumaan usean sadan soiton suma, oli monen asian seurausta. Joulukuun alusta tapahtunut siirtyminen asiakkaille annettavan yhden henkilökohtaisen palvelunumeron järjestelmään toivottavasti tulee helpottamaan yhteyden saamista asemalle. Uudet pidennetyt auki-oloajat myös toivottavasti osaltaan tuovat väljyyttä toimintaan ja tilojen käyttöön.
Vuosaaren terveysasemalla työskentelee tällä hetkellä 24 hoitaja- ja lääkäriparia. Terveyspalveluiden kysyntä on Vuosaaressa niin suurta, että kaupungin poliittisten päättäjien on jatkossa ohjattava tänne vielä enemmän resursseja. Vuosaaren väestönkasvu on ehdottomasti huomioita sote-palveluiden tarjonnassa. On myös tärkeätä, että Albatrossin laajentaminen monipuoliseksi Vuosaaren suuren vanhusväestön huomiovaksi palvelukeskukseksi saadaan lähivuosina vireille. Mielipidekirjoitus Vuosaari-lehdessä 21.12.2016 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, sote, terveysasema |
Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistusMaanantai 2.5.2016 klo 15.03 - Ville Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin hallinnosta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Eniten ehkä nyt hirvittää vauhti ja vallan keskittyminen Helsingissä tulevaisuudessa entistä pienenemälle joukolle. Jos nyt tekeillä olevat suunnitelmat toteutuvat, Helsinkiin tulee niin sanottu pormestarimalli. Ensi kevään kunnallisvaalien jälkeen kaupunginjohto valitaan vaalikaudeksi kerrallaan vastaamaan vaalituloksen mukaisia valtuuston poliittisia voimasuhteita.
Ammatillistuuko politikka Helsingissä? Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin. Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään. Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus? Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi? Tänä aamuna kaupungintalon juhlasaliin oli kokoontunut harvalukuinen luottamushenkilöiden joukko kuulemaan, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ja johtamisjärjestelmän uudista valmistelevan jaoston puheenjohtaja Lasse Männistö (kok.) esittelivät uudistuksen päälinjoja. Kovin paljon uutta kuultavaa maaliskuisesta valtuustokäsittelystä ei ollut, vaikka kaupungin sataa vuoteen suurinta hallinto-uudistusta koskevat lopulliset päätökset löydään lukkoon valtuustossa jo juhannuksen aikoihin.
Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen? Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. Toivon, että yli puoluerajojen Helsingissä havahdutaan siihen, mitä kaikkea kaupungissa oikeastaan on nyt tapahtumassa. Huolena on, että kiireellä ei näin suurissa asioissa saada aikaan kuin sekava lopputulos, jota joudutaan useaan kertaan myöhemmin paikkailemaan.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, sote, hallintouudistus |
Alkavatko nyt pitkät jäähyväiset Suomen julkiselle terveydenhuollolle?Keskiviikko 6.4.2016 klo 23.55 - Ville Kokoomus sai yksityistämisen, keskusta lujitettua valtansa maakunnissa ja perussuomalaiset saivat olla mukana apumiehenä toteuttamassa edellä mainittujen valtapoliittisia tavoitteita. Jos sote-uudistus viedään läpi jotakuinkin nyt esillä olleella tavalla, se on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Timo Soinille ja perussuomalaisille ratkaisussa tärkeintä näytti olleen mahdollisuus jatkaa hallituksessa. Mitään itsenäistä puumerkkiä lopputuloksessa ei näy vaikka sosiaali- ja terveysministerin salkku on puolueella. Suurin voittaja on kokoomus tai oikeastaan yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Kokoomuksen vuosikaudet ajama valinnanvapaus, jossa asiakkaat voivat valita itse että käyttävätkö julkista vai yksityistä terveyspalvelua, vihdoin toteutuu. Toteutuessaan vallinnanvapaus muuttaa historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Käytännössä tämä tarkoittanee julkisen terveydenhuollon hidasta alasajoa maastamme. Julkiset palvelut joudutaan yhtiöittämään, jotta ne voisivat edes teoriassa koittaa pärjätä kilpailussa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Tieto, että Suomessa on terveysalalla rahaa jaossa, voi tuoda myös uusia kansainvälisiä toimijoita apajille. Mitä mahdollisuuksia julkisella sektorilla on pärjätä kisassa kansainvälisten terveysjättiläisten kanssa? Tuskin mitään. Pidemmällä aikavälillä ei ole vaikea nähdä, että jos tälle tielle lähdetään, tunnelin päässä näkyy julkisen terveydenhuollon kuihtuminen ja lopulta katoaminen Suomesta. Tämän jälkeen monopoliasemaan päässeet yksityiset jättiläiset voivat hinnoitella palvelunsa miten tahtovat. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy olisi Suomessa varallisuudesta kiinni. Onko tämä se, mitä Suomessa haluamme? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, vallinvapaus, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset |
Onko köyhällä pian varaa lääkäriin?Maanantai 9.11.2015 klo 13.06 - Ville Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama sote-uudistus on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten vuoden 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Sekä kunnalliselle demokratialle että julkiselle terveydenhuollolle uudistus näyttää merkitsevän kuoliniskua. Sotessa valta siirtyisi kunnilta kapeampiin käsiin itsehallintoalueille. Jos taas valinnanvapaus toteutuu kokoomuksen haaveilemalla tavalla, voimme sanoa hyvästit sille julkisen terveydenhuollon verkostolle, jota alettiin kehittää vuoden 1972 kansanterveyslain myötä. Toteutuessaan valinnanvapaus muuttaisi historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Julkiset palvelut jouduttaisiin yhtiöittämään, jotta ne voisivat yrittää menestyä kilpailussa Attendon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Julkisen sektorin katoamisen jälkeen yksityiset lääketalot voisivat vapaasti hinnoitella palvelunsa valtion maksukyvyn ulottumattomiin. Näin olisi palattu vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, ja lääkäriin pääsy olisi Suomessa jälleen varallisuudesta kiinni. Puolueensa aatteellisen perinnön kadottaminen ei näytä toimitusjohtajaa, pääministeri Sipilää, häiritsevän. Toivoa kuitenkin sopii, että keskustan kansanedustajilla ja kenttäväellä on johtajaansa enemmän aatehistorian tuntemusta, ja he vaatisivat sote-uudistuksen valmistelun palauttamista parlamentaariselle pohjalle. Puntarissa on nyt, ei enempää tai vähempää kuin koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Juha Sipilä, keskusta, alkiolaisuus, kokoomus, kunta, seurakunta |
Sipilän sote on julkisen terveydenhuollon sielunmessuSunnuntai 8.11.2015 klo 10.45 - Ville Kokoomus sai yksityistämisen, keskusta bunkeroitua valtansa maakunnissa ja perussuomalaiset vältettyä vaalit alle kymmenen prosentin kannatuksella. Tässä tiivistettynä se, mitä perjantain ja lauantain välisenä yönä tehty sote ehkä tarjosi tekijöilleen. Jos Juha Sipilän sote-uudistus viedään läpi jotakuinkin nyt julkisuudessa esillä olleella tavalla, se on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Näin merkittävä uudistus kannattaisi miettiä loppuun asti ennen toteutusta. Keskustalaisten kuntapäättäjien ei kannata vielä huokaista helpotuksesta. Suurin osa heistä on todennäköisesti menettämässä valtansa. Sosiaali- ja terveystoimen lähdön myötä kuntapäättäjät menettävät suurimman osan todellisesta vallastaan itsehallinto-alueille. Itsehallinto-alueen päätöksentekijät on tarkoitus valita vaaleilla. Yleisradion tekemän selvityksen mukaan keskusta olisi suurin itsehallintopuolue puolessa kahdessatoista alueesta. Valtaa näin keskustalla on, mutta se on puoluessa yhä harvemmissa käsissä. Timo Soinille ja perussuomalaisille ratkaisussa tärkeintä näytti olleen mahdollisuus jatkaa hallituksessa. Mitään itsenäistä puumerkkiä lopputuloksessa ei näy vaikka sosiaali- ja terveysministerin salkku on puolueella. Soten suurin voittaja on todennäköisesti kokoomus tai oikeastaan yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Kokoomuksen vuosikaudet ajama valinnanvapaus, jossa asiakkaat voivat valita itse että käyttävätkö julkista vai yksityistä terveyspalvelua, vihdoin toteutuu. Se tarkoittanee, että asiakkaat saavat itse valita palveluntuottajan ja sote-alue toimittaisi rahat. Toteutuessaan vallinnanvapaus muuttaisi historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi julkisen terveydenhuollon sielunmessua. Julkiset palvelut jouduttaisiin jatkossa paloittelemaan ja yhtiöittämään, jotta ne voisivat edes teoriassa koittaa pärjätä kilpailussa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon kaltaisten yksityisten verokeinottelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Tieto, että Suomessa on terveysbisneksessä rahaa jaossa, voisi tuoda myös uusia kansainvälisiä toimijoita apajille. Pidemmällä aikavälillä ei ole vaikea nähdä, että jos tälle tielle lähdetään, tunnelin päässä näkyy julkisen terveydenhuollon kuihtuminen ja lopulta katoaminen Suomesta. Tämän jälkeen monopoliasemaan päässeet Attendot ja muut yksityiset jättiläiset voivat hinnoitella palvelunsa miten tahtovat. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy olisi Suomessa jälleen lompakon paksuudesta kiinni. Kelloja siis käännettäisiin vuosikymmeniä takaisinpäin. Ajoittain on syytä palata takaisin historiaan pohtimaan, että miksi ylipäätänsä maahamme rakennettiin 1970-luvun alussa laaja julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Sama järjestelmä, jota on tietoisesti vuosien ajan näivetetty ja joka nyt ollaan valmiita potkaisemaan roskakoriin sitä aikanaan mukana rakentamassa olleen Suomen Keskustan taholta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että maassa jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Toimitusjohtajan ottein maata johtavaa pääministeri Juha Sipilää ei näytä puolueensa menneiden saavutusten romuttaminen häiritsevän. Toivo kuitenkin elää, että keskustan kansanedustajissa ja kenttäväessä olisi vielä niitä jotka julkisen terveydenhuollon arvon ymmärtävät. On toivottavaa, että heillä olisi rohkeutta puhaltaa Sipilän vallankeskittämis ja yksityistämishanke poikki ja vaatia sote-uudistuksen jatkamista maassamme parlamentaarisen kaikki eduskuntapuolueet mukaan ottavalta pohjalta. Uskon, että viime vaalikauden vaikeuksien jälkeen yhteistä tahtoa löytää maahan vuosikymmenet kestävä ja oikeudenmukainen järjestelmä nyt on. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, Sipilä |
Kaupunkia ei voi rakentaa palvelut unohtaenSunnuntai 12.4.2015 klo 10.00 - Ville Helsingin Sanomat kertoi tänään Helsingin Meri-Rastilaa koskevista kaupungin täydennysrakentamissuunnitelmista. Kaupunginsuunnitteluviraston jopa lähes 5000 uutta asukasta tuovan ehdotuksen pohjalta näyttää, että kaupunki on toteuttamassa luonnoltaan arvokkaan Meri-Rastilan länsirannan rakentamisen ohella myös aikanaan sen säilyttämiseksi tehdyn Our city -vaihtoehtokaavaa mukailevan suunnitelma, jolle myös itse kannatin Helsingin valtuustossa joulukuussa 2013. Vuosaari on jo nyt 37 000 asukkaalla Helsingin suurin kaupunginosa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta on selvästi jäänyt asumäärän kasvusta jälkeen. Esimerkiksi terveysaseman käyttäjät saavat tämän päivittäin todeta pitkien jonotusaikojen muodossa. On vaikea ymmärtää, ettei varoja terveysaseman laajentamiseen tahdo löytyä kaupungin budjettiin, vaikka sosiaali- ja terveyslautakunnassakin on myönnetty tarve Albatrossin laajentamiselle. Sama koskee myös yhtälailla koulu- ja päivähoitopaikkojen riittävyyttä ja tasoa. Peruspalveluiden epäsuhta asukasmäärän kasvuun nähden ei koske Helsingissä vain Vuosaarta. Jos kaupunki aikoo suunnitelmien mukaan täydennysrakentaa lähiöihin, peruspalvelujen riittävyyden varmistaminen on sitovasti integroitava suunnitelmiin, jotta palvelujen puutteesta seuraavat alueiden eriarvoistumista lisäävät ongelmat voidaan välttää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meri-Rastilla, Vuosaari, Helsinki, Helsingin Sanomat, sote |
Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Helsingissä vaatii tekojaSunnuntai 11.1.2015 klo 15.24 - Ville Helsingin Sanomat on viime päivinä uutisoinut Helsingin päivystyssairaaloiden ruuhkaisuudesta ja henkilökunnan työssä jaksamisesta. Joulupyhät ja uuden sairaalan avaaminen Malmille on varmasti kärjistänyt ongelmia, mutta uusia asia pitkät jonotusajat päivystykseen ja myös terveyskeskuslääkärin vastaanotolle Helsingissä eivät ole. Perusterveydenhuollon akuutin resurssikriisin selvittäminen vaati nyt kaupungin päättäjiltä toimenpiteitä.
Päivystyksen myös joulunpyhien ulkopuolella ilmenevän ruuhkaisuuden taustalla on meillä Helsingissä osittain se, että terveyskeskukset ovat osassa kaupunkia pahoin ruuhkautuneet. Helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna saan tästä aiheesta eniten kansalaispalautetta. Olen ottanut asian useaan kertaan esille kaupunginvaltuustossa muun muassa jättämällä huhtikuussa 2013 asiasta kirjallisen kysymyksen silloiselle sosiaali- ja terveystoimesta vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle. Hoitoon pääsyn epätasaisuus näkyy siinä, että lääkäriajan Laajasalossa saa viikossa, kotikulmillani Vuosaaressa, kiireettömälle vastaanotolle pääsyä joutuu nyt odottamaan lähes kaksi kuukautta. Huomattavat erot johtuvat resurssien epätasaisen jakautumisen ohella siitä, että julkisten terveyspalveluiden kysynnässä on kaupunginosien sosioekonomisesta rakenteesta johtuvia eroja. Käytön volyymit ovat 620 000 asukkaan kaupungissa suuria. Vuonna 2013 Helsingissä oli 470 232 käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Helsingissä sote-uudistuksen yhteydessä on liioittelematta elämän ja kuoleman kysymys vahvistaa ja kehittää terveysasemaverkkoamme, jotta yksilönterveyttä uhkaavat jonot voidaan purkaa ja jonotusajat saadaan inhimillisiksi sekä potilaille että kovan paineen alla työskentelevälle henkilökunnalle
Päivystyssairaaloiden ruuhkien osalta ei ole aikaa odottaa sote-uudistuksen toteumista vaan toimivia tarvitaan nyt. Suunnitelmat siirtää psykiatrinen päivystys tänä keväänä Aurorasta Malmin ruuhkien keskelle herättää erityistä huolta. Omalta osaltani olen valtuutettuna jälleen kerran pyytänyt kaupungilla näistä toiminnoista vastaavilta tahoilta selvitystä siitä, mitä tilanteen helpottamiseksi voidaan tehdä. Annettujen resurssien ollessa rajatut, on tietenkin ymmärrettävää, että sote-viraston mahdollisuudet toimia on rajalliset. Toivonkin siksi, että kun Helsingin valtuustoryhmät kokoontuvat tämän kuun lopussa Hyvinkäälle valtuustokauden puolivälitarkasteluseminaariin siellä yhteisenä huolenamme on pohtia sitä, miten perusterveydenhuoltomme tilannetta voidaan seuraavan kahden vuoden aikana korjata.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, sote, |
Neuvontapuhelimen lakkautus toisi ruuhkiaTorstai 20.11.2014 klo 8.38 - Ville Helsingin Sanomat kertoi (Kaupunki 19. 11.) pääkaupunkiseudun kuntien aikeista lakkauttaa suosittu terveysneuvontapuhelinpalvelu 100 23 vuodenvaihteen jälkeen. On vaikea ymmärtää, millä resursseilla jo ennestään ruuhkautuneissa terveysasemien puhelinpalveluissa ja päivystyspisteissä esimerkiksi Helsingissä hoidettaisiin ne 12 000 puhelua, jotka tulevat numeroon kuukausittain. Matalan kynnyksen neuvontanumeron lakkautus lisäisi todennäköisesti lääkäriin hakeutumista silloinkin, kun sairaus paranisi kotihoidolla. Neuvontapalvelun lakkautus lisäisi myös tarpeettomia soittoja hätänumeroon ja ruuhkauttaisi sitäkin entisestään. Vaikka kunnissa eletään tiukan euron vuosia, toivon, että tätä päätöstä ja sen seurauksia harkittaisiin vielä kertaalleen. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.11.2014 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 10023, Helsinki, sote, neuvota, pääkaupunkiseutu |