Suomi hallituksen sote-seikkailun jälkeenPerjantai 8.3.2019 klo 10.00 - Ville Useat mediat ovat ennakoineet, että hallituksen sote ja maakuntauudistus kaatuu lopullisesti tänään. Hallituspuolueet yrittivät viedä perustuslaillisista ongelmista ja asiantuntijoiden kritiikistä välittämättä sotea & makua maaliin niin pitkään, kun aika yksinkertaisesti vaalien lähestymisen myötä loppui. Nyt alkaa ymmärrettävästi vaalienalustunnelmassa syyllisten etsiminen ja sen pohtiminen, että mitä monen vuoden valmistelu maksoi vaikka ehkä osaa sen tuloksia voi käyttää vaalien jälkeen, kun tästä alhosta yritetään nousta ylös ja pohtia seuraavia askelmerkkejä. Niin kokoomuksen uudistukseen tuomaan markkinavetoiseen valinnanvapauteen, kun keskustan raskaaseen maakuntamalliin kriittisesti suhtautuneena ei koe suurempaa haikeutta, että uudistus ei Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ehdottomassa muodossa toteudu. Sitä, että mikä määrää voimavaroja tähän on käytetty, jotka olisi voitu käyttää vaikka perusterveydenhuollon vahvistamiseen kunnissa, on syytä pohtia. Jopa Helsingissä terveyskeskusten lääkäripula on jo vuosia ollut akuutti, kun monet lääkärit hakeutuvat mieluummin töihin yksityiselle sektorille. Nyt tänä keväänä Helsingissä on jouduttu ottamaan avuksi ostopalvelut yksityisiltä lääkäriasemilta, että kohtuuttomiin odotusaikoihin saadaan helpotusta. Hallituksen vuosia kestäneen soteharhailun jälkeen on palattava sinne, minne neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla jäätiin, eli näin suuri uudistus voidaan toteuttaa Suomessa ainoastaan parlamentaarisen hallitus-oppositio rajan ylittävän valmistelun keinoin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakunta, Juha Sipilän hallitus |
Kaupunkiministeri seuraavaan hallitukseen?Torstai 19.10.2017 klo 9.03 - Ville Kiitokset Eero Lassilalle hyvästä mielipidekirjoituksesta Helsingin Uutisissa (HU 14.10) koskien Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntahallintosuunnitelmia. Kirjoittajan tavoin näen, että uuden hallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata. Nykyisellään meillä on jo maakuntaliitot ja maakuntovaltuustot, joiden toimintaa voitaisiin kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet. Kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä. Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 18.10.2017 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntahallinto, Juha Sipilä hallitus |
Hallituksen kannattaa kuunnella "kaiken maailman dosentteja" sotessaKeskiviikko 22.3.2017 klo 15.53 - Ville Helsingin valtuuston käsiteltävänä on tänään valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausunto. Ensinnäkin on toivottavaa, että maan hallitus ottaisi vakavasti sen mitä kaupungit ja kunnat asiasta lausuvat.
Huoleni hallituksen suhtautumisesta palautteeseen heräsi jälleen eilen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi eilen illalla Ylen Puoluepäivän haastattelussa, että hän aikoo lukea tiivistelmän kuntien palautteesta. Välittyykö tätä kautta valtioneuovostolle aito huoli sen voimalla ajaman muutoksen vaaroista?
Näkemykseni mukaan pääministerin ja hallituksen olisi kyllä syytä kerrankin kunnolla kuunnella kuntia ja ”kaiken maailman dosetteja” asiassa. Asiantuntijat ovat lähes yhteen ääneen varoittaneet siitä, että tämä valinnanvapaus ehdotetussa muodossa tulee ajamaa terveyspalvelut kaaokseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse elämästä kuolemasta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Tämän lain keskeisen perinnön hallitus on nyt valmis romuttamaan bisneksen nimissä. Sen sijaan, että romutetaan julkinen perusterveydenhuolto verkosto, se voidaan päivittää. Kenelläkään ei ole epäselvyyttä siitä, että nykytilanne ei kaikilta osin toimi. Väärin toteutettu uudistus vain ajaa ojasta allikkoon.
Uudistustyötä on tehtävä ihmisten tarpeiden mukaan, ei markkinoiden. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa. Päätösvallan hyvinvointipalveluista on kuuluttava jatkosssakin kuntien asukkaille. Tämän vuoksi palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa jatkossakin julkinen sektori, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Tätä perusastelemaa ei ole tarvetta muuttaa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, hallitus, Juha Sipilä, vallinnanvapaus |
Miksi Suomi lahjoittaa tutkijakoulutuksen hedelmiä ulkomaille?Torstai 5.1.2017 klo 20.45 - Ville Korkeasti koulutettujen työttömyyden lisääntyminen on johtanut Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Suomesta ulkomaille tapahtuvaan aivovuotoon. Yleisradio kertoi tänään, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maastamuutto on muutamassa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Suomesta aiemminkin lähdetty ulkomaille, mutta uutta on se, että lähtijät eivät palaa, eikä korkeakoulutettuja ulkomaisia osaajia saada houkuteltua Suomeen. Tämä tutkimusmäärärahojen rajusta leikkauksesta seuraava kehitys johtaa siihen, että 1990- ja 2000-luvun alussa tehdyt merkittävät kansalliset satsaukset tutkijakoulutukseen ja sen kautta Suomen tieteen ja talouden kehittämiseen lahjoitetaan vapaaehtoisesti ulkomaille. Hälytyskellojen oli syytä soida Valtioneuvoston linnassa.
Opetusministeriö asetti vuonna 1990 tavoitteeksi, että koko maassa suoritettavien tohtorintutkintojen määrää nostettaisiin puolitoistakertaiseksi. Tohtorikoulutuksen määrän lisääminen oli strateginen valinta ja sen taustalla oli Suomen sen aikaisen valtiovallan näkemys, että koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen oli pienelle maalle varmin tie lisätä maan taloudellista menestystä ja sitä kautta koko kansakunnan hyvinvointia. Tohtorimäärän kasvattamiseksi Suomeen luotiin kansainvälisen mallin mukainen tutkijakoulujärjestelmä, jonka kokoaminen aloitettiin vuoden 1993 lopulla. Poliittiseksi tavoitteeksi asetettiin myöhemmin 1600 tohtorintutkinnon raja, joka jäi taakse 2010-luvulla: vuonna 2014 tehtiin 1860 tutkinnon ennätys. Suomessa on siis viimeisen parin vuosikymmen aikana investoitu valtava määrä yhteiskunnan resursseja tutkijakoulutukseen, jonka varsinaiset hedelmät annetaan nyt maan hallituksen toimilla valua ulkomaille. Miksi? Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkaukset ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, joka vaarantaa kansakuntamme myönteisen tulevaisuuden.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aivovienti ja aivotuonti, Helsingin yliopisto, Juha Sipilän hallitus, Korkeakoulupolitiikka, Tohtoritutkinnot |
PK-seutu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi yliopistokriisin takiaTorstai 4.2.2016 klo 9.49 - Ville Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. 570 irtisanontaan. Lisäksi Aalto-yliopisto irtisanoo lähes parisataa työntekijää. Luvut ovat niin suuria, että niillä on vaikutus pääkaupunkiseudun kokonaistyöllisyyteen. Näiden yliopistojen erityisosaajien ei ole helppo tässä muutenkin vaikeassa työllisyystilanteessa löytää uutta työtä pääkaupunkiseudulta. Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli eilen kyselytunnilla kysymykseni johdosta korkeakoulujen irtisanomisten vaikutuksia Helsingin ja pk-seudun työllisyyteen. Syntyi vaikutelma, että niin valtion kuin kaupungin suunnalla olisi vielä paljon tehtävissä. Helsingin Sanomat sivusi tiistaina tätä teemaa, mutta siinä yhteydessä ei ollut tarkemmin kaupunginjohdolta vielä tietoa siitä, mihin toimiin Helsingin kaupunki aikoo tässä tilanteessa ryhtyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseutu on näkemykseni yliopistojen osalta niin sanottu äkillisen rakennemuutoksen alue ja olettaisi, että Valtioneuvostolta ja Euroopan unionilta voidaan saada tänne työllistämiseen ja uudelleenkoulutukseen tarkoitettua erityistukea. Näin on toimittu esimerkiksi taannoisten Nokian ja eräiden metsäyhtiöiden suurten irtisanomisten jälkeen. Raumalla kävi juuri EU:n edustajat tutustumassa näiden tukitoimien vaikutukseen telakan suurten irtisanomisten jälkeen. Ideaali tilanne olisi luonnollisesti se, että Valtioneuvosto peruisi Helsingin yliopistoon ja Aalto yliopistoon kohdistamansa kohtuuttomat määrärahojen leikkaukset. Kaupunginvaltuuston eilisen keskustelun pohjalta ilmeni, että Valtioneuvosto ei ole toistaiseksi julistanut Helsinkiä yliopistojen osalta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Mistään muistakaan merkittävistä erityistoimista ei ollut myöskään vielä kaupungilla tietoa, vaan vaikuttaa, että näistä jätti-irtisanomisista yritetään selvitä aivan normaalien TE-toimiston palveluiden avulla. Tässä tilanteessa ne ovat kuitenkin täysin riittämättömiä ja on toivottavaa, että Valtioneuvosto ottaisi kriisialue menettelyn käyttöön pk-seudun korkeakoulujen osalta, jos ei voi turvata yliopistojen perusrahoitusta, jotta suuret irtisanomiset voitaisiin perua ja tutkimuksen ja opetuksen taso maamme korkeakouluissa turvata. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, Juha Sipilä, valtioneuvosto, Helsingin yliopisto |
Onko Suomen hallitus ajan tasalla yliopistojen kriisissä?Maanantai 1.2.2016 klo 9.32 - Ville Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. Joka kahdeksas yliopistolainen saa lähteä. Tunnelma yliopistolla on ollut viime viikkoina kuin hautajaisten muistotilaisuudessa. Vastaavia satoja työpaikkoja vieviä leikkauksia kohdistuu myös muihin korkeakouluihimme. Viime viikkoina on herännyt kysymys, että onko Suomen hallitus riittävällä tavalla yliopistojemme kriisikeväästä kiinnostunut. Kuunnellessani eilen pääministeri Juha Sipilää (kesk.) Ylen pääministerin haastattelutunnilla jäi pohtimaan, että onko pääministeri tietoinen kuinka tukala tilanne yliopistoilla on? Pääministeri antoi ymmärtää, että yliopistoväen huoli irtisanomisista on lähinnä muutosvastarintaa ja itse asiassa leikkaukset ovat hyväksi, jotta luovuus pääsee kukoistamaan. Hän myös antoi ymmärtää, että pienemmällä rahalla löydetään parempia lopputuloksia. Jos satoja, jopa tuhansia työpaikkoja lähtee Suomen koulutussektorilta lähivuosina, on vaikea ymmärtää, että miten tulokset voisivat parantua. Hämmentävin toteamus pääministeriltä oli eilen se, että hän kertoi useamman yliopiston rehtorin todenneen hänelle kahdenvälisesti, että ”kyllä me tästä selvitään, tästä leikkauksesta” kehittämällä. Jos viime mainittu tieto pitää paikkansa, oli hyvä kuulla siitä näkemys myös näin todenneilta rehtoreilta, keitä sitten ovatkaan. Käsitykseni mukaan rehtorit ovat enimmäkseen korostaneet julkisissa tiedotteissaan leikkausten negatiivisia vaikutuksia yliopistoille ja Suomen koko korkeakoulusektorille. Yritysmaailma viime vuosina kohdistuneiden suurten irtisanomisten jälkeen valtioneuvoston jäsenet ovat käyneet kriisipaikkakunnilla. Konkreettisten tukitoimien ohella näillä vierailuilla on myös henkisen tuen vaikutus. Helsingin yliopistolla tilanne nyt sellainen, että arvostaisi, jos esimerkiksi opetusministeri ja työministeri tulisivat torin toiselta puolen valtioneuvoston linnasta paikanpäälle pohtimaan henkilöstön kanssa, että miten tästä keväästä selvitään eteenpäin. Mistä sadoille irtisanottaville löytyy töitä? Helsingin yliopistolta ja Aalto-yliopistolta irtisanotaan tänä keväänä lähemmäksi tuhat työntekijää. Luvut ovat niin suuria, että niillä on vaikutus pääkaupunkiseudun kokonaistyöllisyyteen. Pääkaupunkiseutu on näin ollen yliopistojen osalta niin sanottu äkillisen rakennemuutoksen alue ja olettaisi, että valtioneuvosto osoittaisi tänne työllistämiseen ja uudelleenkoulutukseen tarkoitetun tukipaketin. Näin on toimittu esimerkiksi taannoisten Nokian ja eräiden metsäyhtiöiden suurten irtisanomisten jälkeen. Huolta suurista koulutusleikkauksista ei ole esittäneet vain oppositiopoliitikot, vaan huolen jakoi myös lauantaina Ykkösaamussa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta. Suomen nostamiseksi henkisestä ja taloudellisesta lamasta ei ole nyt nopeita konsteja. Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen rakentavat pääomaa, jolla pieni maa voi jatkossakin olla uskottava ja kilpailukykyinen globaali toimija. Tämän takia maan hallituksen olisi viisautta vielä kerran pohtia, että onko koulutusleikkaukset ylimitoitettuja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin yliopisto, Juha Sipilän hallitus |
Viime lamasta noustiin panostamalla koulutukseenTiistai 22.12.2015 klo 9.31 - Ville Helsingin yliopistolla joulua on odotettu paremmassakin tunnelmassa. Runsaasti yli tuhatta yliopistolaista koskevia yt-neuvotteluja on käyty, ja tieto siitä, kuka saa jäädä ja kuka lähtee, tulee vasta ensi vuoden alussa. Sivistysvaliokunnan tuore päätös sivistää Suomea poistamalla apteekkikompensaatio oli yliopistolle jälleen ämpärillinen lisää kylmää vettä niskaan. Se, miten Suomi nostetaan taloudellisesta ja henkisestä lamasta leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta, ei ole avautunut monellekaan yliopistossa työskentelevälle. Lähihistoriasta tiedämme, että edellisestä 1990-luvun lamasta selvisimme lopulta juuri koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla. Hallituksen kannattaisi vielä kertaalleen pohtia, ovatko koulutusleikkaukset viisasta politiikkaa vai vievätkö ne maan niin sanotusti ojasta allikkoon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin yliopisto, Sipilän hallitus, koulutus, lama, 1990 |
Museoviraston leikkaukset ovat kohtuuttomiaMaanantai 23.11.2015 klo 12.01 - Ville Helsingin Sanomat kertoi 21.11.) Museoviraston yt-neuvotteluista. Pienellä budjetilla maamme kulttuuriperintöä vaalivaa virastoa vaaditaan sopeuttamaan toimintaansa niin, että keskeisten toimipisteiden auki pitäminen ei ole mahdollista. Olisi historian tragedia, jos Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemien leikkauspäätösten seurauksena keskustan merkittävimmän vaikuttajan, presidentti Urho Kekkosen perintöä vaaliva Tamminiemi sulkisi ovensa. Tänä epävarmana aikakautena historian tuntemusta tarvitaan. On siis toivottavaa, että hallitus vielä kerran arvioi, ovatko Museoviraston toiminnan lamauttavat leikkaukset aivan välttämättömiä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamminiemi, Museovirasto, Urho Kekkonen, Juha Sipilän hallitus, leikkaukset |
Vetoomus Suomen Keskustalle Tamminiemen pelastamiseksiSunnuntai 22.11.2015 klo 11.19 - Ville Suomessa on jälleen takana yt-neuvottelujen syksy. Vaikka kaikki puolueet olivat ennen vaaleja sitä mieltä, että koulutuksesta ei pidä leikata, jättimäisiä yt-neuvotteluja käydään yliopistoilla. Viimepäivinä otsikoissa on ollut Museoviraston yyteet. Ennestään vaatimattomalla budjetilla maamme kulttuuriperintö vaalivaa virastoa vaaditaan sopeuttamaan toimintaansa niin, että useita keskeisiä toimipisteitä uhkaa sulkeminen. Museoviraston on karsittava menojaan noin kahdella miljoonalla eurolla. Henkilökunnan vähennystarve on enimmillään 35 henkilötyövuotta. Virastolla on vakituista henkilökuntaa 250. Viraston toimintamenoista yli puolet on henkilöstökuluja ja yli 30 prosenttia kiinteistöjen vuokria.
Leikkaustarve on niin suuri, että vaadittuja menojen vähennyksiä ei saada kokoon ilman henkilöstövähennyksiä. Viimepäivinä julkisuudessa on arvioitu, että keskeisistä museoista esimerkiksi Helsingin Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi ja Kirkkonummen Hvitträsk olisivat jatkossa auki vain kesällä. Molemmat on suosittuja käyntikohteita ympäri vuoden. Kolmevuotta sitten peruskorjatun Tamminiemen sulkemista on erityisen vaikea ymmärtää. Museoviraston leikkaukset eivät nosta kansaa barrikadeille ja mielenosoituksiin, vaikka syytä voisi olla. Tänä epävarmana aikakautena kansakuntamme tarvitsisi historian tuntemusta enemmän kuin pitkään aikaan. On historiallinen tragedia, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauspäätösten johdosta hänen johtamansa puolueen keskeisimmän vaikuttajan presidentti Urho Kekkosen elämäntyötä esittelevä Tamminiemi sulkisi ovensa. Kekkosen elämäntyötä arvostavaa keskustan kenttäväkeä Tamminiemen kohtalo olettaisi vähintäänkin kiinnostavan.
Kaksi miljoonaa euroa on maan budjetissa pikkuraha. Museoviraston kohdalla kyse alkaa jo kuitenkin miltei olla elämästä ja kuolemasta. Näin ollen vetoan Suomen Keskustaan pääministeripuolueena, että hallitus vielä kerran arvioisi onko Tamminiemen sulkeva ja Museoviraston toiminnan lamauttavat leikkaukset täysin välttämättömiä Suomen talouden pelastamiseksi vai kannattaisiko kulttuuriperinnön vaalimiseen kuitenkin uhrata tämä vaatimaton summa?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamminiemi, Keskusta, Juha Sipilä |
Onko köyhällä pian varaa lääkäriin?Maanantai 9.11.2015 klo 13.06 - Ville Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama sote-uudistus on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten vuoden 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Sekä kunnalliselle demokratialle että julkiselle terveydenhuollolle uudistus näyttää merkitsevän kuoliniskua. Sotessa valta siirtyisi kunnilta kapeampiin käsiin itsehallintoalueille. Jos taas valinnanvapaus toteutuu kokoomuksen haaveilemalla tavalla, voimme sanoa hyvästit sille julkisen terveydenhuollon verkostolle, jota alettiin kehittää vuoden 1972 kansanterveyslain myötä. Toteutuessaan valinnanvapaus muuttaisi historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Julkiset palvelut jouduttaisiin yhtiöittämään, jotta ne voisivat yrittää menestyä kilpailussa Attendon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Julkisen sektorin katoamisen jälkeen yksityiset lääketalot voisivat vapaasti hinnoitella palvelunsa valtion maksukyvyn ulottumattomiin. Näin olisi palattu vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, ja lääkäriin pääsy olisi Suomessa jälleen varallisuudesta kiinni. Puolueensa aatteellisen perinnön kadottaminen ei näytä toimitusjohtajaa, pääministeri Sipilää, häiritsevän. Toivoa kuitenkin sopii, että keskustan kansanedustajilla ja kenttäväellä on johtajaansa enemmän aatehistorian tuntemusta, ja he vaatisivat sote-uudistuksen valmistelun palauttamista parlamentaariselle pohjalle. Puntarissa on nyt, ei enempää tai vähempää kuin koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Juha Sipilä, keskusta, alkiolaisuus, kokoomus, kunta, seurakunta |
Sipilän sote on julkisen terveydenhuollon sielunmessuSunnuntai 8.11.2015 klo 10.45 - Ville Kokoomus sai yksityistämisen, keskusta bunkeroitua valtansa maakunnissa ja perussuomalaiset vältettyä vaalit alle kymmenen prosentin kannatuksella. Tässä tiivistettynä se, mitä perjantain ja lauantain välisenä yönä tehty sote ehkä tarjosi tekijöilleen. Jos Juha Sipilän sote-uudistus viedään läpi jotakuinkin nyt julkisuudessa esillä olleella tavalla, se on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Näin merkittävä uudistus kannattaisi miettiä loppuun asti ennen toteutusta. Keskustalaisten kuntapäättäjien ei kannata vielä huokaista helpotuksesta. Suurin osa heistä on todennäköisesti menettämässä valtansa. Sosiaali- ja terveystoimen lähdön myötä kuntapäättäjät menettävät suurimman osan todellisesta vallastaan itsehallinto-alueille. Itsehallinto-alueen päätöksentekijät on tarkoitus valita vaaleilla. Yleisradion tekemän selvityksen mukaan keskusta olisi suurin itsehallintopuolue puolessa kahdessatoista alueesta. Valtaa näin keskustalla on, mutta se on puoluessa yhä harvemmissa käsissä. Timo Soinille ja perussuomalaisille ratkaisussa tärkeintä näytti olleen mahdollisuus jatkaa hallituksessa. Mitään itsenäistä puumerkkiä lopputuloksessa ei näy vaikka sosiaali- ja terveysministerin salkku on puolueella. Soten suurin voittaja on todennäköisesti kokoomus tai oikeastaan yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Kokoomuksen vuosikaudet ajama valinnanvapaus, jossa asiakkaat voivat valita itse että käyttävätkö julkista vai yksityistä terveyspalvelua, vihdoin toteutuu. Se tarkoittanee, että asiakkaat saavat itse valita palveluntuottajan ja sote-alue toimittaisi rahat. Toteutuessaan vallinnanvapaus muuttaisi historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi julkisen terveydenhuollon sielunmessua. Julkiset palvelut jouduttaisiin jatkossa paloittelemaan ja yhtiöittämään, jotta ne voisivat edes teoriassa koittaa pärjätä kilpailussa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon kaltaisten yksityisten verokeinottelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Tieto, että Suomessa on terveysbisneksessä rahaa jaossa, voisi tuoda myös uusia kansainvälisiä toimijoita apajille. Pidemmällä aikavälillä ei ole vaikea nähdä, että jos tälle tielle lähdetään, tunnelin päässä näkyy julkisen terveydenhuollon kuihtuminen ja lopulta katoaminen Suomesta. Tämän jälkeen monopoliasemaan päässeet Attendot ja muut yksityiset jättiläiset voivat hinnoitella palvelunsa miten tahtovat. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy olisi Suomessa jälleen lompakon paksuudesta kiinni. Kelloja siis käännettäisiin vuosikymmeniä takaisinpäin. Ajoittain on syytä palata takaisin historiaan pohtimaan, että miksi ylipäätänsä maahamme rakennettiin 1970-luvun alussa laaja julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Sama järjestelmä, jota on tietoisesti vuosien ajan näivetetty ja joka nyt ollaan valmiita potkaisemaan roskakoriin sitä aikanaan mukana rakentamassa olleen Suomen Keskustan taholta. Suomeen säädettiin kansanterveyslaki vuonna 1972 varmistamaan, että maassa jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta asiantuntevaan hoitoon. Toimitusjohtajan ottein maata johtavaa pääministeri Juha Sipilää ei näytä puolueensa menneiden saavutusten romuttaminen häiritsevän. Toivo kuitenkin elää, että keskustan kansanedustajissa ja kenttäväessä olisi vielä niitä jotka julkisen terveydenhuollon arvon ymmärtävät. On toivottavaa, että heillä olisi rohkeutta puhaltaa Sipilän vallankeskittämis ja yksityistämishanke poikki ja vaatia sote-uudistuksen jatkamista maassamme parlamentaarisen kaikki eduskuntapuolueet mukaan ottavalta pohjalta. Uskon, että viime vaalikauden vaikeuksien jälkeen yhteistä tahtoa löytää maahan vuosikymmenet kestävä ja oikeudenmukainen järjestelmä nyt on. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, Sipilä |
Taantumasta selvitään vain koulutukseen panostamallaPerjantai 29.5.2015 klo 13.16 - Ville Eduskuntavaalit käytiin koulutusvaalien hengessä. Kouluilla, oppilaitoksilla ja yliopistoilla ei ollut muuta kuin ystäviä vaalikeskustelujen aikana. Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen todellisuus näyttää hyvin toisenlaiselta. Keskiviikkona kerrottiin, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo leikata opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta 541 miljoonaa euroa. Näitä leikkauksia ei digitalisaatioon panostamalla kompensoida, varsinkin, kun nytkään monessa kaupungissa ole riittävästi varoja edes ajanmukaisten tietokoneiden hankkimiseen kaikkiin kouluihin. Helsingin yliopistolla on arvioitu, että hallitusohjelma merkitsee seuraavaan viiden vuoden aikana yliopistolle 83 miljoonan euron menetystä ja jopa satojen työntekijöiden irtisanomisia. Samaan aikaan yliopistolta vaaditaan kolmatta lukukautta, parempaa tulosta ja innovaatioita, jotka nostaisivat Suomen taantumasta. Katseet korkeakoulujemme aseman turvaamisessa kääntyvät erityisesti niihin kymmeneen hallituspuolueen kansanedustajaan ja kahteen Sipilän hallituksen ministeriin, jotka liittyivät ennen vaaleja ”yliopistopuolueen” jäseniksi. Tässä yhteydessä he myös lupasivat turvata yliopistojen toimintaedellytykset ja samalla vakuuttivat äänestäjille että leikkausten aika korkeakouluista on nyt ohi. ”Suomen ylpeyden aihe on ollut, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kouluttautumalla rakentaa elämäänsä. Siksi Suomi on kohonnut Pisa- ja muidenkin kouluvertailujen kärkisijoille. Jopa 1990-luvun lamasta selvittiin koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla, vaikka lähes kaikesta muusta jouduttiin säästämään.” Näin viisasti totesi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen blogissaan viime joulukuussa. Tuoreen metsätalous- sekä ympäristöministerin sanoihin on helppo tänään yhtyä ja toivoa, että keskusta muista oppositiopuheensa myös hallitusvastuussa. Ilman koulutukseen ja tutkimukseen panostamista Suomi ei tule selviämään nykyisestä taantumasta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Sipilä, hallitus, koulutus, Helsingin yliopisto |
Mitä keskusta kannatuksellaan tekisi?Maanantai 3.11.2014 klo 13.31 - Ville Taloustutkimuksen viime viikolla julkistamassa puoluegallupissa Suomen Keskustan kannatus kohosi peräti 25.5 prosenttiin. Hieno tulos, jonka pohjalta äänestäjiä alkaa varmasti vähitellen kiinnostaa yksityiskohdat siitä mihin suuntaan keskusta pääministeripuolueena Suomea haluaisi luotsata, jos luvut ovat yhtään samansuuntaiset ensi huhtikuussa varsinaisissa vaaleissa. Erinäisillä useamman kerran kuukaudessa julkaistavilla puolueiden kannatusmittauksilla on huomattava poliittista ilmapiiriämme ohjaava vaikutus. Sen mukaan, että onko kannatus nousussa vai laskussa mennään joko rinta rottingilla tai pää kumarassa. Mittaaminen on niin tiivistä, että välistä miltei tuntuu unohtuvan se, että eduskunnan paikkaluku muuttuu ainoastaan äänestämällä. Ensi huhtikuun vaaleihin on vielä aikaa ja paljon ehtii tapahtua ennen sitä. Puheenjohtaja Juha Sipilän mallikkaasti johtama keskusta ei ole vielä joitain yksittäisiä, esimerkiksi virkamiesten rajua vähentämistä vaativia, julkituloja lukuun ottamatta, juuri kertonut visiotaan siitä, miten se aikoisi maatamme vaalien jälkeen johtaa.
Kannatus näyttää nousseen lähinnä pitämällä matalaa kohteliasta profiilia. Maailman epävakaa tilanne, Suomen talouden rakennemuutos ja siitä seurannut työttömyyden kasvu on tehnyt tehtävänsä. Alun perin kuuden, nyt neljän, puolueen ideologisesti epäyhtenäisen hallituksen taival ei ole ollut helppo. Siitä, että hallituksen pohjaan vaikutti keskustan kolme ja puolivuotta sitten kujanjuoksunsa jälkeen kärsimä vaalitappio ja kevään 2011 vaalivoittaja perussuomalaisten kieltäytyminen hallitutusvastuusta, ei juuri sympatiapisteitä nykyisille hallituspuolueille tuo. Olipa vaali-iltana puolueiden kannatusluvut miten päin tahansa, varmaa on, ettei yksikään puolue voi tätä maata yksin johtaa. Suomalaisen poliittisen järjestelmän haaste on, että äänestäjän on etukäteen vaikea tietää, antaako kannatuksensa porvarihallitukselle, sinipunalle, punamullalle tai vai kenties jollekin muulle pohjalle. Toivottavaa olisi, että tällä kertaa vaalikeskusteluissa pääteema olisi se, miten puolueiden vaaliohjelmat vastaavat toisiaan ja kenen kanssa kukin on valmis oikeasti yhteistyöhön. Suomen tulevaisuuden haasteet ovat nyt sitä luokkaa, että tarvitsemme mahdollisimman toimintakykyisen hallituksen eduskuntavaalien jälkeen.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskusta, vaalit, eduskuntavaalit, Juha Sipilä, gallup |