Ville eduskuntaan 2.4.2023!Lauantai 1.4.2023 klo 8.52 - Ville Minulla on periaate, että sen mihin tartun, teen mahdollisimman hyvin aikaa säästämättä. Ratkaisevaa on aina päätös lähteä liikkeelle ja mihin, milloinkin keskittää voimavaransa. Tänään jo viime kesänä alkanut eduskuntavaaliprojekti on tulossa loppumetreille. Työtä on ollut mukava tehdä pienen, mutta omistautuneen tukiryhmän kanssa ja monien kannustamana. Tänään olen 10–12 tavattavissa kotikulmilla Vuosaaressa Mosaiikkitorilla ja iltapäivällä 13–14 Aurinkolahden aukiolla. Tämän jälkeen jaan vielä iltapäivällä ruusuja Vuosaaren metroasemalla. Huomenna on sitten äänestäjien vuoro arvioida, ketkä meistä ehdokkaista on parhaiten sopivia edustamaan kansaa. Samalla te päätätte Suomen suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kirjoittelen vielä illalla tuntoja kampanjan päätyttyä. Mukavaa lauantaita kaikilla! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #eduskuntavaalit2023 #Helsinki #SDP |
Viltsu on kyllä kova!Lauantai 25.3.2023 klo 19.39 - Ville ”Viltsu on kyllä kova!” sanoi ohikulkeneet nuoret, kun näkivät minut jälleen Vuosaaren metroasemalla. Tänään aloitettiin vaalityö kymmeneltä ja kotiin lähdin kuudelta. Todella hyviä keskusteluja! Moni kertoi jo käyneensä äänestämässä minua. Joku kysyi, miten aikani riittää valtuustotyöhön, jos valitaan eduskuntaan. Kerroin, että vielä nykyistäkin paremmin, sillä silloin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tulee päätoimeni ja aion hoitaa valtuustoasioita samalla tarmolla kuin ennekin. Huomenna sunnuntaina 26.3 kello 11–13 olen jälleen tavattavissa kuvan paikassa Vuosaaren metroasemalla. Tervetuloa sinne juttelemaan kanssani! |
4 kommenttia . Avainsanat: eduskuntavaalit, Helsinki |
Valtuustoaloite 17.3: Yleinen talviuintipaikka HelsinkiinTorstai 18.3.2021 klo 19.22 - Ville Jätin valtuuston kokouksessa viime keskiviikkona seuraavan aloitteen, jonka allekirjoitti viisitoista valtuutettua eri puolueista: ”Talviuinti on kasvattanut viime aikoina runsaasti suosiotaan Helsingissä. Kaupungissa on tällä hetkellä 13 seurojen ja yhdistysten ylläpitämää talviuintipaikkaa. Kaupunki vuokraa paikat uintiseuroille, jotka järjestävät talviuintitoimintaa jäsenilleen. Tällä hetkellä uusia jäseniä ei oteta missään yhdistyksissä, kun tilat ovat rajalliset. Lajin aloittaminen siis on uudelle innostuneelle nyt Helsingissä miltei mahdotonta.
Kaikille kiinnostuneille helsinkiläisille tulisi olla mahdollisuus nauttia talviuinnista ja sen hyödyistä terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämän edullisen lajin myönteiset terveysvaikutukset on todettu useissa tutkimuksissa. Kaupungista puuttuu tällä hetkellä yleinen kaikille avoinna oleva talviuintipaikka saunoineen. Tähän tarkoitukseen soveltuvia vapaita saunoja löytyisi kuitenkin esimerkiksi Rastilan leirintäalueelta ja ne voisi avata julkiseen käyttöön maksua vastaan. Ehdotan valtuustoaloitteella, että Helsinkiin avataan esimerkiksi Rastilan leirintäalueelle talvella 2021-2022 yleinen kaupungin ylläpitämä valvottu talviuintipaikka.”
|
2 kommenttia . Avainsanat: talviuinti, Rastila, aloite, liikunta |
Kuntavaalien siirto ei vaikuta merkittävästi valtuustokausien alkuunLauantai 6.3.2021 - Ville Oikeusministerin ja puoluesihteerien neuvotteluissa päätettiin tänään, että huhtikuun kuntavaaleja siirretään kaksi kuukautta eteenpäin vaikean koronatilanteen takia. Yhtä puoluetta luukuunottamatta muut kannattivat siirtoa. Päätös, josta hallituksen tulee vielä tehdä eduskunnalle esitys, oli tilanteen vakavuuden huomioiden välttämätön. Itse ehdotin siirtämistä juuri touko- kesäkuuhun Uuden Suomen blogissani tammikuun alussa, kun jo tuolloin oli ennakoitavissa, että koronatilanne tulee kevään edetessä kärjistymään. Oikeusministeriössä olisi tietenkin voitu aloittaa jo viime keväänä esimerkiksi kirjeäänestyksen valmistelu sille varalle, että korona vaikuttaa merkittävästi arkeemme yhä vuotta myöhemmin. Tämä käytäntö meillä on käytössä ulkomailla asuville suomalaisille. Käsittelin aihetta tammikuun lopussa US:n blogissani. Kuntademokratian toteutumisen kannalta kahden kuukauden siirto ei ole erityisen dramaattinen tapahtuma. Harva keskustelussa on muistanut, että viime kerralla neljä vuotta sitten vaalit siirrettiin lokakuulta huhtikuuhun äänestysvilkkauden lisäämiseksi. En muista, että tästä olisi käyty erityistä debattia. Tuolloin odoteltiin myös maakuntavaaleja, joita ei sitten kuulunut. Uusien valtuustojen työn aloittamiseen vaalien siirtämisellä kesäkuuhun on minimaalinen vaikutus. Käytännössä nykyinen valtuusto istuu kunnasta riippuen yhdestä kahteen ylimääräistä kokousta. Tämän jälkeen alkaa parin kuukauden kesätauko, jonka jälkeen uudet valtuustot aloittavat työnsä. Kesän aikana voidaan käydä rauhassa luottamuspaikkaneuvottelut. Siirto kesään tarjoaa paremmat mahdollisuudet terveysturvallisten vaalien järjestämiseen, vaikka koronaepidemia ei olisi kokonaan ohi. Rokotuskattavuus on parempi ja viime kesällä epidemiatilanne oli huomattavan rauhallinen. Kesäkuussa äänestyspaikat voidaan tarvittaessa rakentaa katoksissa oleviin ulkotiloihin, jossa ilma vaihtuu tehokkaasti ja koronatartunnan riski on vähäinen varsinkin, jos vaalivirkailijat ja äänestäjät käyttävät kasvomaskeja ja huolehtivat käsihygieniasta. Avoimia kysymyksiä kuitenkin yhä on, kuten lääkärin eristykseen määräämien mahdollisuus äänestää. Ennakkoäänestyksen pidentäminen on tätä ajatellen hyvä ratkaisu, mutta on syytä pohtia, voidaanko vielä tehdä muuta. Suomen koronatilanne on vakava ja valtakunnassa on todettu poikkeusolot ja otettu valmiuslain osia käyttöön. Elämme hätätilan keskellä, vaikka siitä käytetään hieman modernimpia termejä. Niin valtion kuin kuntien johdon päätehtävä on tulevina viikkoina keskittää kaikki huomio siihen, että edessä olevista vaikeista viikoista selvitään mahdollisimman hyvin. Toivottavasti kaikki ei mene pahimman kautta, vaan pian saadaan myös hyviä uutisia taudin taittumisesta ja tämän jälkeen pystymme kesäkuussa normaalioloissa järjestämään kuntavaalit, jossa kynnys käyttää äänioikeutta on mahdollisimman matala. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, korona, THL |
Olisiko kirjeäänestys keino järjestää kuntavaalit koronaturvallisesti?Torstai 28.1.2021 klo 10.52 - Ville Koronatilanteen pahentuminen ja rajoitusten tiukentuminen herättää jälleen pohdintaa siitä, miten kuntavaalien järjestäminen onnistuu turvallisesti huhtikuussa. Itse otin jo tammikuun alussa kantaa sen puolesta, että vaalit siirrettäisiin kesään, jolloin koronatilanne on todennäköisesti parempi. Tämän puolesta ja vastaan on käyty jonkin verran keskustelua. Tilanne on nyt odottava ja katsotaan mihin suuntaan tilanne kääntyy. Meillä olisi Suomessa myös keino järjestää vaalit turvallisesti koronan keskellä, eli tällä hetkellä vain ulkomailla asuville varattu kirjeäänestys. Ensimmäistä kertaa viime eduskuntavaaleissa käytössä ollut ulkomailla asuville suomalaisille tarkoitettu kirjeäänestys on sen verran uusia asia, että harva todennäköisesti edes vielä tietää sen olemassaoloa. Olisiko siis vielä pohdittava tämän äänestysmuodon tuomista kotimaahan ja hiotun massaversion kehittämistä siitä? Esimerkkejä löytyy ulkomailta. Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa postiäänestystä käytti yli sata miljoonaa äänestäjää ja järjestelmä toimi hyvin, vaikka presidentti Trump muuta väitti. Tärkeää on, että äänestäjä voi tarkistaa, että hänen vaalikuorensa on saapunut laskenta paikkaan. Ja vaalikuorillehan voisi myös olla julkisilla paikoilla omia vaaliviranomaisten järjestämiä palauttamislaatikkoja. Nyt olisi innovoinnin aika sen osalta, että miten vaalit voidaan parhaiten poikkeuksellisina aikoina järjestää. Koska aika huhtikuulle ei todennäköisesti riitä kirjeäänestyksen mahdollistaviin lakimuutoksiin ja muihin järjestelyihin, voisiko ottaa aikalisän ja valmistella postiäänestyksen kesälle tai alkusyksyyn? Rinnallahan tietenkin olisi mahdollisuus käydä myös perinteisillä äänestyspaikoilla. Sähköinen netissä tehtävä äänestys olisi tietenkin yksi mahdollisuus, mutta siihen liittyy edelleen paljon epävarmuutta ja mahdollisia tietoturvauhkia, että se lienee näin merkittävissä vaaleissa parempi unohtaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, korona, USA |
Millaista on kaupunginvaltuutetun arki?Maanantai 11.1.2021 klo 11.17 - Ville Toinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuustossa on loppusuoralla ja muutaman kuukauden päästä vaaleissa on kaupunkilaisten tehtävä arvioida minun ja muiden suoriutumista kaupungin asioiden hoitajana. Millaista aikaa vuodet valtuutettuna on olleet? Mitä olen oppinut ja miten esimerkiksi aloitejärjestelmää voisi kehittää? Kukaan ei saa mitään eteenpäin valtuustossa yksin Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi ja 2017 jatkoon 1093 äänellä. Kaupungin yhteisten asioiden hoitamisessa olen ollut mukana vuoden 2008 vaaleista alkaen. Kun aloitin valtuustossa kahdeksan vuotta sitten uutta opeteltavaa, oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suuri työnantaja. Valtuustotyö vaatii laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustotyössä profiloivia asioita on se, mihin lautakuntaan valtuutettu kuuluu. Olen tämän vaalikauden ollut Helsingin koulu- ja päiväkotiasioista vastaavan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen. Laitakunta kokoontuu noin kolmen viikon välein. Edellisen kauden olin vanhamuotoisessa opetuslautakunnassa, joten näiden asioiden osalta asiantuntemusta on kertynyt kahdeksassa vuodessa melko paljon. Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja tavoitteitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Tärkeää myös olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa vaalien välillä niin isoissa kuin pienissä asioissa ja pyrkiä perustelemaan myös vaikeita päätöksiä. Nykyään sosiaalinen media tarjoaa tähän perinteisten ja tärkeiden toritapaamisten ohella hyvän foorumin. Valtuustoryhmän jäsenenä Keskeinen valtuustotyön instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. SDP:n ryhmää on tällä kaudella johtanut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja itse olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Useita kertoja olen myös vetänyt ryhmäkokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt. Itse valtuuston kokouksissa puhutaan paljon asiaa, mutta myös sen vierestä. Kokoukset lähetetään suorana Helsinki Kanavalla. Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä pidemmäksi kokoukset tahtovat käydä. Viime vuoden maaliskuusta alkaen olen osallistunut kaikkiin kokouksiin koronatilanteen takia etäyhteydellä. Alkukankeuden jälkeen etäkokoukset ovat alkaneet sujua paremmin varsinkin syksyllä käyttöön tulleen sähköisen äänestämisen myötä. Toivottavasti ennen pitkää kuitenkin voidaan jälleen kokoontua normaalisti kaupungintalolle. Työn kannalta tärkeä verkostoituminen ja kokousten ulkopuolinen ajatustenvaihto ei onnistu kovin hyvin etänä. Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna Valtuusto-aloitteita olen itsekin tehnyt melko aktiivisesti, kuten Helsingin Uutiset viime viikolla kertoi. Aloitteideni aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Teemana on ollut muun muassa Vuosaaren ikäihmisten palvelut, liikenneturvallisuusasiat, leikkipuisto Trumpetin lisärakennus Kannelmäkeen ja niin edelleen. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Suurin merkitys aloitteistani on ollut tällä kaudella kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen koskevalla aloitteellani, josta käynnistyneen prosessin seurauksena koko kaupunkipyöräverkkoa pian laajennetaan. Sähköpotkulautojen pysäköintiä koskeva aloitteeni herätti myös viime vuonna runsaasti keskustelua sekä valtuustossa että julkisuudessa, jonka toivon edesauttavan ongelman ratkaisua koko maan tasolla, sillä liikenneministeriö on luvannut selvittää asiaa. Ennen aloitteen jättämistä yleensä kerään aiheesta riittävästi tietoa ja pyrin selvittämään voisiko asiaa edistää esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aloitteistani osan olen tarkoituksella allekirjoittanut vain itse tai kerännyt niihin alle viistoista allekirjoitusta, jonka johdosta aloite on mennyt vain lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Näissä tapauksissa aloitteiden aihe on ollut kokoluokaltaan sellainen, että en ole nähnyt valtuustosalikäsittelyä tarpeellisena. Aloitejärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mitä pidän hyvänä asiana. Kaikkien aloitteiden käsittely valtuuston kokouksissa venyttää usein iltoja viiden tunnin pituisiksi ja johtaa siihen, että jostain mielipiteitä jakavasta aloitteesta saatetaan puhua pidempään kuin isosta kaavoitus tai budjettiasiasta. Pienemmissä asioissa riittäisi hyvin, että aloite käsiteltäisiin vain lautakunnissa, jossa kuitenkin valtuuston isommat poliittiset ryhmät ovat edustettuina. Valtuuston jäsenenä oleminen on työtä siinä missä muukin, jossa kokemus, koulutus, oman aktiivisuuden määrä ja niin edelleen vaikuttaa tuloksiin. Kokonaisuutena on todettava, että kahdeksan vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis jatkamaan työtä myös seuraavat neljä vuotta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuusto, aloitteet, kuntavaalit |
Kuntavaalien siirtoa kesään harkittava koronan takiaSunnuntai 3.1.2021 klo 13.55 - Ville Kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun huhtikuun alussa on kolmisen kuukautta. Maassamme on melko vähän käyty keskustelua koronaviruksen vaikutuksista vaaleihin, vaikka epidemia heijastuu muuten edelleen monella tavoin arkeemme. Koronaviruksen vastaiset rokotukset ovat juuri alkaneet ja on arvioitu, että vasta kesällä rokotuskattavuus riittää pysäyttämään epidemian. Viime kesänä epidemiatilanne oli myös ilman rokotusta huomattavasti rauhallisempi kuin huhtikuussa, jolloin valmiuslaki oli vielä voimassa. Ehdottaisin puolueille yhdessä harkittavaksi, että kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä siirrettäisiin toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun, jotta ne voidaan järjestää tilanteessa, jossa epidemia todennäköisesti alkaa olla ohi. Asiassa on tietenkin kuultava riippumattomia terveydenhuollon asiantuntijoita. Äänestäminen on kansalaisoikeus. Ei voi olla niin, että esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat joutuvat jättämään äänestämisen väliin, jos kokevat, että eivät uskalla mennä tartunnan pelossa vaalipaikoille. Vaalit ovat aina muutakin kuin uurnilla käynti. Olisi tärkeää, että ehdokkaat voisivat turvallisesti kohdata äänestäjiä julkisilla paikoilla ennen vaaleja ja ehdokkaiden välisiä vaalikeskustelu voitaisiin järjestää muuallakin kuin netissä. Tällä hetkellä emme tiedä, mikä epidemia tilanne on huhtikuun alussa, mutta päätöstä vaalien mahdollisesta lykkäämisestä ei pitäisi jättää niihin liittyvien käytännön järjestelyjen takia maaliskuun loppuun, vaan jos puolueet näkevät sen perustelluksi, se olisi tehtävä alkuvuodesta. Parin kuukauden siirrolla ei olisi suurta vaikutusta uuden vaalikauden aloitukseen, mutta sen kansanterveydellinen vaikutus voisi olla suuri. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, koronaviirus, äänestäminen, puolueet |
Koripallokenttä VuosaareenSunnuntai 7.6.2020 klo 15.36 - Ville Jätin 27.5. valtuuston kokouksessa aloitteen koripallokentästä Vuosaareen. Aloitteesta todetaan seuraavaa:
”Olen saanut kaupunginvaltuutettuna Vuosaaresta koripallonharrastajilta palautetta, ettei kaupunginosasta löydy yhtään varsinaista ulkokoripallokenttää. Tämä vastaa myös omia havaintojani. Koulujen pihoilla, Heteniityssä, Kartanon kentällä ja Aurinkolahden rannassa on koripallokoreja, mutta niissä ei ole kenttäviivoja tai sitten viivat eivät ole virallisten sääntöjen mukaisia. Lähin Vuosaarta lähellä oikea koripallokenttä on Puotilassa jalkapallokentän lähellä, mutta sielläkään kenttäviivat eivät vastaa koripallon nykyisiä kymmenen vuotta sitten muuttuneita sääntöjä.
Vuosaaren uudessa Kartanon liikuntapuistossa (Pallokuja 4) ei ole toistaiseksi koripallokenttää. Ehdotan valtuustoaloitteella, että liikuntapuistoon sijoitetaan virallinen sääntöjen mukainen asfaltoitu koripallokenttä mahdollisimman pian, jotta alan harrastajat saavat Vuosaareen ja itäiseen Helsinkiin asianmukaisen ulkokentän. ”
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, koripallo, koris, valtuustoaloite, liikuntapuisto |
Suomi hallituksen sote-seikkailun jälkeenPerjantai 8.3.2019 klo 10.00 - Ville Useat mediat ovat ennakoineet, että hallituksen sote ja maakuntauudistus kaatuu lopullisesti tänään. Hallituspuolueet yrittivät viedä perustuslaillisista ongelmista ja asiantuntijoiden kritiikistä välittämättä sotea & makua maaliin niin pitkään, kun aika yksinkertaisesti vaalien lähestymisen myötä loppui. Nyt alkaa ymmärrettävästi vaalienalustunnelmassa syyllisten etsiminen ja sen pohtiminen, että mitä monen vuoden valmistelu maksoi vaikka ehkä osaa sen tuloksia voi käyttää vaalien jälkeen, kun tästä alhosta yritetään nousta ylös ja pohtia seuraavia askelmerkkejä. Niin kokoomuksen uudistukseen tuomaan markkinavetoiseen valinnanvapauteen, kun keskustan raskaaseen maakuntamalliin kriittisesti suhtautuneena ei koe suurempaa haikeutta, että uudistus ei Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ehdottomassa muodossa toteudu. Sitä, että mikä määrää voimavaroja tähän on käytetty, jotka olisi voitu käyttää vaikka perusterveydenhuollon vahvistamiseen kunnissa, on syytä pohtia. Jopa Helsingissä terveyskeskusten lääkäripula on jo vuosia ollut akuutti, kun monet lääkärit hakeutuvat mieluummin töihin yksityiselle sektorille. Nyt tänä keväänä Helsingissä on jouduttu ottamaan avuksi ostopalvelut yksityisiltä lääkäriasemilta, että kohtuuttomiin odotusaikoihin saadaan helpotusta. Hallituksen vuosia kestäneen soteharhailun jälkeen on palattava sinne, minne neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla jäätiin, eli näin suuri uudistus voidaan toteuttaa Suomessa ainoastaan parlamentaarisen hallitus-oppositio rajan ylittävän valmistelun keinoin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakunta, Juha Sipilän hallitus |
Helsingiltä vahva EI hallituksen sote suunnitelmilleKeskiviikko 4.4.2018 klo 22.39 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto pitää parhaillaan ylimääräistä "kapinakokousta" Suomen hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen yksimielinen kriittinen kannanotto hallituksen sote & maakunta esitykseen.
Käytin juuri oman puheenvuoroni, jossa kiitin alkuun Helsingin pormestari Jan Vapaavuorta siitä, että hän on pitänyt esillä Helsingin ja ylipäätänsä kaupunkien ääntä tässä keskustelussa. On ollut ilo nähdä kuinka yli puoluerajojen, muutamaa pientä poikkeusta luukuunottamatta, Helsingissä on syntynyt asiassa yhtenäinen näkemys. Me Helsingissä ymmärrämme pääkaupunginseudun olevan erityinen kokonaisuus myös sosiaali- ja terveystoimen alueella. Asiassa ei ole kysymys jonkun yksittäisen puoleen edusta tai hallituksen kohtalosta, vaan Suomen tulevaisuudesta.
Minä olen nyt toisen kauden kaupunginvaltuutettuna tottunut kantamaan vastuuta kotialueeni asioista. Haluan tehdä niin jatkossakin. Jos terveydenhuollossa on vaikkapa kotikulmillani Vuosaaressa ongelmia, puoleeni osataan kääntyä ja tiedän keneen voin ottaa kaupungilla yhteyttä. Jos tämä uudistus toteutuu, me paikalliset olosuhteet tuntevat päättäjät menetämme mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristömme asioihin. Pelkään, että tämän uudistuksen myötä tulee ikävä kaupungin terveysasemia, jotka tarjoavat käyttäjilleen ilmaista perusterveydenhuoltoa ympäri vuoden. Se pohja mikä vuoden 1972 kansanterveyslailla on Suomeen rakennettu, ollaan nyt siirtämässä Helsingissä ja koko maassa romulavalle. Pääkaupunkiseutu pyysi hallitukselta alueen erityispiirteet huomioivaa erillisratkaisua soteen, sitä ei suostuttu kunnolla edes pohtimaan. Uskon, että Helsinki ja muut pääkaupunkiseudun kunnat ovat edelleen valmita keskustelemaan, tästä jos hallituksen puolelta on siihen valmiutta. Se, että maakuntavaltuusto voisi huolehtia kunnolla sosiaali- ja terveystoimesta, on toiveajattelua. Viimeksi, kun Helsingin valtuuston salissa pidettiin pari viikkoa sitten nykyisen Uudenmaan maakuntavaltuuston kokous, jouduttiin äänestämään siitä, miten äänestetään.
Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä kunnallinen itsehallinto on itsenäisen Suomen menestystarinan suuria vahvuuksia. Näin on toivottavasti myös jatkossa. Nyt tekeillä oleva uudistus on suurin hallinnollinen muutos Suomessa sitten vuoden 1865, jolloin kunnat ja luterilaiset seurakunnat erotettiin toisistaan. Silloinkin annettiin kolme vuotta siirtyä uuteen hallintoon ja Lapissa vielä vähän förskottia. Nyt Suomen hallitus aikoo tehdä monta kertaa vaativamman uudistuksen aivan toisenlaisessa maailmanajassa kertarysäyksellä, vaikka esimerkiksi peruskouluun siirryttiin 1970-luvulla vähitellen koko maassa. Se, että miten Suomen täysin tuntemattomaan tulevaisuuteen vievän sote- ja maakuntauudistuksen kanssa käy, ei ole Helsingin valtuustosalin päätettävissä. Toivon, että viesti mikä Helsingin valtuustosta tänään lähtee kuullaan valtioneuvoston linnassa. Käänsin puheessani myös katseeni helsinkiläisiin kansanedustajiin. Uskon, että he pystyvät näkemään tämän esityksen vaikutukset ja pohtimaan sitä onko sote ja maakuntauudistusta mielekästä esitetyssä muodossa toteuttaa. Viekö se Suomea kansakuntana eteenpäin vain ja taaksepäin?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntauudistus, Jan Vapaavuori, |
Kaupunkiministeri seuraavaan hallitukseen?Torstai 19.10.2017 klo 9.03 - Ville Kiitokset Eero Lassilalle hyvästä mielipidekirjoituksesta Helsingin Uutisissa (HU 14.10) koskien Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntahallintosuunnitelmia. Kirjoittajan tavoin näen, että uuden hallintoportaan synnyttäminen Suomeen on turha hanke. Sote-uudistus tarvitaan, mutta maakuntauudistus voidaan tarpeettomana kuopata. Nykyisellään meillä on jo maakuntaliitot ja maakuntovaltuustot, joiden toimintaa voitaisiin kehittää uuden järjestelmän luomisen sijaan. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut oikealla asiassa kritisoidessaan maan hallituksen yritystä kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea kuin vaikeuttaa. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet. Kuntaministerin rinnalle Suomen seuraavan hallitukseen voitaisiin nimitä kaupunkiministeri, joka pitäisi esillä kaupunkien näkökulmaa Suomea kehitettäessä. Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Uutisissa 18.10.2017 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakuntahallinto, Juha Sipilä hallitus |
Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.Keskiviikko 21.6.2017 klo 17.51 - Ville Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty. Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.
Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi. Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.
Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta |
Kaupungistumista ei voi enää estääMaanantai 29.5.2017 klo 8.59 - Ville Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.). Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumiskehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tulevaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli |
Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuustoTiistai 14.3.2017 klo 11.43 - Ville Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä. Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit |
Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?Tiistai 7.3.2017 klo 9.52 - Ville Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella? Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon. Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä. Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa. Opetuksen resursseista Helsingissä Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin. Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut |
Onko köyhällä pian varaa lääkäriin?Maanantai 9.11.2015 klo 13.06 - Ville Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama sote-uudistus on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten vuoden 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Sekä kunnalliselle demokratialle että julkiselle terveydenhuollolle uudistus näyttää merkitsevän kuoliniskua. Sotessa valta siirtyisi kunnilta kapeampiin käsiin itsehallintoalueille. Jos taas valinnanvapaus toteutuu kokoomuksen haaveilemalla tavalla, voimme sanoa hyvästit sille julkisen terveydenhuollon verkostolle, jota alettiin kehittää vuoden 1972 kansanterveyslain myötä. Toteutuessaan valinnanvapaus muuttaisi historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Julkiset palvelut jouduttaisiin yhtiöittämään, jotta ne voisivat yrittää menestyä kilpailussa Attendon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Julkisen sektorin katoamisen jälkeen yksityiset lääketalot voisivat vapaasti hinnoitella palvelunsa valtion maksukyvyn ulottumattomiin. Näin olisi palattu vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, ja lääkäriin pääsy olisi Suomessa jälleen varallisuudesta kiinni. Puolueensa aatteellisen perinnön kadottaminen ei näytä toimitusjohtajaa, pääministeri Sipilää, häiritsevän. Toivoa kuitenkin sopii, että keskustan kansanedustajilla ja kenttäväellä on johtajaansa enemmän aatehistorian tuntemusta, ja he vaatisivat sote-uudistuksen valmistelun palauttamista parlamentaariselle pohjalle. Puntarissa on nyt, ei enempää tai vähempää kuin koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Juha Sipilä, keskusta, alkiolaisuus, kokoomus, kunta, seurakunta |
Valtuustoaloite Kallahden kainalon uimarannan ulkoilutien valaisemisestaTorstai 18.6.2015 klo 11.06 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto piti 17.6 kevään viimeisen kokoukseen, jossa jätin käsiteltäväksi valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan katuvalojen asentamista Kallahden kainalon uimarannan takaa Kallvikintieltä Harbonkadulle kulkevalle jalankulkutielle. Aloite perustuu Vuosaaresta saamaani palautteeseen. Palautteen ja paikanpäällä tekemieni havaintojeni katuvalojen puute vaikeuttaa nyt uimarannan takana kulkevan suositun ulkoilutien käyttöä erityisesti syksyllä ja talvella. Ulkoilutien läheisyydessä sijaitsevat kaupungin uimarannan ohella kuntoilupaikka, ravintola, joten tarvetta pimeyden vähentämiselle todella on. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Kallahti, Helsinki, kaupunginvaltuusto, liikunta |
Keskustelua listavaalista tulee jatkaaPerjantai 24.4.2015 - Ville Peräti 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänioikeutensa käyttämättä. Se, miksi niin moni uskoi, ettei äänestäminen kannata, pitäisi olla puolueidemme yhteinen huolenaihe. Pitäisi pohtia, miten vaalitapaa voisi uudistaa niin, että äänestäjät tuntisivat voivansa vaikuttaa paremmin äänellään politiikan suuntaan. Päätoimittaja Kaius Niemi ehdotti (HS Kolumni 4. 4.) Suomeen Ruotsin mallin mukaista listavaalia. Ehdotusta on syytä harkita, sillä nykyjärjestelmämme on hyvin henkilökeskeinen, vaikka poliittisessa vallankäytössä puolueilla on keskeinen rooli. Se, kuinka paljon ehdokkaalla on politiikan ulkopuolista tunnettavuutta ja varoja vaalikampanjaan, voi vaikuttaa mahdollisuuksiin menestyä.
Listavaali voisi piristää jäsenkadosta kärsivien poliittisten puolueidemme toimintaan. Osassa puolueista ehdokkaat valitaan jo nyt jäsenäänestyksellä. Presidentinvaaleja muutettiin 1980-luvun lopulla. Nyt olisi aika avata keskustelu myös eduskuntavaalien uudistamisen tarpeesta.
Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 23.4.2015. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, äänestysaktiivisuus, Helsingin Sanomat |
Kiitos !Torstai 16.4.2015 klo 22.59 - Ville Eduskuntavaalityöni kääntyy loppusuoralle ja sunnuntai-iltana nähdään tulokset. Ehdokkaan näkökulmasta tämä loppukesällä ehdokkaaksi valinnasta alkanut matka on ollut yksi elämäni mielenkiintoisimpia kokemuksia. Parasta viimeviikkojen kadulla tehtävässä vaalityössä on ollut ne monet keskustelut mitä olen saanut useimmiten Helsingin keskustassa olevalla SDP:n Lasipalatsin vaalimökillä lukemattomien tämän kaupungin asukkaiden kanssa. Aiheet ovat usein olleet hyvin arkea lähellä olevia kysymyksiä ja on ollut mukava huomata kuinka ihmiset pohtivat aktiivisesti Suomen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja halunneet niistä keskustella kanssani. Vaalityön aikana parasta on ollut se tuki, mitä monet ihmiset ovat monin tavoin osallistumalla antaneet minulle. Haluankin tässä yhteydessä kiittää Tiinaa, Merjaa, Veeraa, Tiinaa, Teppoa, Pirettaa, Heidiä, Perttiä, Tiinaa, Minnaa, Kirsiä, Juhaa, Jyrkiä, Mikkoa, Annikaa, Annea, Petteriä, Teemua, Samulia, Mattia, Tyttiä, Anttia, Kaisaa, Sakkea, Pirjoa, Rakelia, Ninaa ja niin edelleen moninaisesta avusta tällä matkalla kohti eduskuntaa. Teidän tukenne ja vapaaehtoinen apunne niin esitteiden jakelussa, tilaisuuksien järjestämissä kuin monessa muussakin on ollut uskomattoman arvokasta ja olen siitä jo nyt valtavan kiitollinen. Haluan myös kiittää sekä SDP:n että muiden puolueiden muita ehdokkaita useista hienoista kohtaamisista ja keskusteluista tämän vaalityön aikana Helsingin kaduilla sekä koulujen vaalipaneeleissa että erityisesti monissa olohuonetenteissä, jotka ovat olleet näiden vaalien parhaimpia kokemuksia. Nyt on vielä kaksi päivää aikaa tehdä täysillä vaalityötä ja sitten sunnuntai-iltana olen yhdessä muiden mukana Paasitornissa SDP:n vaalivalvojaisissa jännittämässä tuloksia. Samassa paikassa sain lokakuussa 2012 ilokseni todeta, että helsinkiläiset ovat antaneet minulle luottamuksensa kaupunginvaltuutetun tehtävään, jota olen antaumuksella parhaan kykyni mukaan hoitanut. Vaalikentillä vastaan tullut runsas myönteinen vastaanotto edukkuudelleni on ollut kannustavaa ja suurella jännityksellä odotan sunnuntaita. Varmasti edessä on yksi elämäni jännittävimpiä iltoja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, kampanja, vaalityö |
Sunnuntaina ratkaistaan Suomen suuntaTorstai 16.4.2015 klo 22.00 - Ville Eduskuntavaalityö kääntyy loppusuoralle ja sunnuntai-iltana on selvillä se mihin suuntaan Suomessa kuljemme seuraavat neljä vuotta. Vaalien tulokset päätetään äänestämällä, ei mielipidemittauksilla, joille on jo nyt annettu meidän poliittisessa järjestelmissämme kohtuuttoman suuri rooli. Todettava on kuitenkin, että jos tänään ilmestyneen Ylen gallupin tulokset realisoituisivat, Suomeen tulee hyvin mahdollisesti kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten porvarihallitus. Se poliittinen linja olisi todennäköisesti selkeästi enemmän oikealla, kun jos SDP on mukana keskeisenä hallituspuolueena. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa SDP on kokoluokaltaan ainut vastavoimaksi kykenevä puolue. Sen takia on tärkeätä, että mahdollisimman moni lähtee käyttämään äänioikeuttaan sunnuntaina ja omalta osaltaan tekee valinnan siitä, mihin suuntaan ja minkä puolueiden toimesta Suomi kulkee seuraavat vuodet. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, SDP, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, gallup, YLE |