Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9.52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.