Millaista on kaupunginvaltuutetun arki?Maanantai 11.1.2021 klo 11.17 - Ville Toinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuustossa on loppusuoralla ja muutaman kuukauden päästä vaaleissa on kaupunkilaisten tehtävä arvioida minun ja muiden suoriutumista kaupungin asioiden hoitajana. Millaista aikaa vuodet valtuutettuna on olleet? Mitä olen oppinut ja miten esimerkiksi aloitejärjestelmää voisi kehittää? Kukaan ei saa mitään eteenpäin valtuustossa yksin Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi ja 2017 jatkoon 1093 äänellä. Kaupungin yhteisten asioiden hoitamisessa olen ollut mukana vuoden 2008 vaaleista alkaen. Kun aloitin valtuustossa kahdeksan vuotta sitten uutta opeteltavaa, oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suuri työnantaja. Valtuustotyö vaatii laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustotyössä profiloivia asioita on se, mihin lautakuntaan valtuutettu kuuluu. Olen tämän vaalikauden ollut Helsingin koulu- ja päiväkotiasioista vastaavan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen. Laitakunta kokoontuu noin kolmen viikon välein. Edellisen kauden olin vanhamuotoisessa opetuslautakunnassa, joten näiden asioiden osalta asiantuntemusta on kertynyt kahdeksassa vuodessa melko paljon. Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja tavoitteitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Tärkeää myös olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa vaalien välillä niin isoissa kuin pienissä asioissa ja pyrkiä perustelemaan myös vaikeita päätöksiä. Nykyään sosiaalinen media tarjoaa tähän perinteisten ja tärkeiden toritapaamisten ohella hyvän foorumin. Valtuustoryhmän jäsenenä Keskeinen valtuustotyön instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. SDP:n ryhmää on tällä kaudella johtanut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja itse olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Useita kertoja olen myös vetänyt ryhmäkokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt. Itse valtuuston kokouksissa puhutaan paljon asiaa, mutta myös sen vierestä. Kokoukset lähetetään suorana Helsinki Kanavalla. Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä pidemmäksi kokoukset tahtovat käydä. Viime vuoden maaliskuusta alkaen olen osallistunut kaikkiin kokouksiin koronatilanteen takia etäyhteydellä. Alkukankeuden jälkeen etäkokoukset ovat alkaneet sujua paremmin varsinkin syksyllä käyttöön tulleen sähköisen äänestämisen myötä. Toivottavasti ennen pitkää kuitenkin voidaan jälleen kokoontua normaalisti kaupungintalolle. Työn kannalta tärkeä verkostoituminen ja kokousten ulkopuolinen ajatustenvaihto ei onnistu kovin hyvin etänä. Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna Valtuusto-aloitteita olen itsekin tehnyt melko aktiivisesti, kuten Helsingin Uutiset viime viikolla kertoi. Aloitteideni aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Teemana on ollut muun muassa Vuosaaren ikäihmisten palvelut, liikenneturvallisuusasiat, leikkipuisto Trumpetin lisärakennus Kannelmäkeen ja niin edelleen. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Suurin merkitys aloitteistani on ollut tällä kaudella kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen koskevalla aloitteellani, josta käynnistyneen prosessin seurauksena koko kaupunkipyöräverkkoa pian laajennetaan. Sähköpotkulautojen pysäköintiä koskeva aloitteeni herätti myös viime vuonna runsaasti keskustelua sekä valtuustossa että julkisuudessa, jonka toivon edesauttavan ongelman ratkaisua koko maan tasolla, sillä liikenneministeriö on luvannut selvittää asiaa. Ennen aloitteen jättämistä yleensä kerään aiheesta riittävästi tietoa ja pyrin selvittämään voisiko asiaa edistää esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aloitteistani osan olen tarkoituksella allekirjoittanut vain itse tai kerännyt niihin alle viistoista allekirjoitusta, jonka johdosta aloite on mennyt vain lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Näissä tapauksissa aloitteiden aihe on ollut kokoluokaltaan sellainen, että en ole nähnyt valtuustosalikäsittelyä tarpeellisena. Aloitejärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mitä pidän hyvänä asiana. Kaikkien aloitteiden käsittely valtuuston kokouksissa venyttää usein iltoja viiden tunnin pituisiksi ja johtaa siihen, että jostain mielipiteitä jakavasta aloitteesta saatetaan puhua pidempään kuin isosta kaavoitus tai budjettiasiasta. Pienemmissä asioissa riittäisi hyvin, että aloite käsiteltäisiin vain lautakunnissa, jossa kuitenkin valtuuston isommat poliittiset ryhmät ovat edustettuina. Valtuuston jäsenenä oleminen on työtä siinä missä muukin, jossa kokemus, koulutus, oman aktiivisuuden määrä ja niin edelleen vaikuttaa tuloksiin. Kokonaisuutena on todettava, että kahdeksan vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis jatkamaan työtä myös seuraavat neljä vuotta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuusto, aloitteet, kuntavaalit |
Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.Keskiviikko 21.6.2017 klo 17.51 - Ville Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty. Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.
Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi. Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.
Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta |
Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?Maanantai 27.3.2017 klo 14.51 - Ville Ensimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut? Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi. Edellisellä kaudella olin ollut tasa-arvotoimikunnan jäsenenä, joten kaupungin asioiden hoitamisesta minulla oli ennestään jo kokemusta. Tästä huolimatta alkuun uutta opeteltavaa oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suurin työnantaja. Valtuustyö vaatii tämän takia laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta ne asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä olennaisen löytämisessä valtavasta tietomäärästä koen, että yliopistolta saamani tutkijakoulutus on ollut apuna.
Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Valtuustoryhmän jäsenenä Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina. Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa. Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä. Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna Valtuusto-aloitteita olisin itsekin tehnyt melko aktiivisesti. Yhteensä kolmetoista aloitetta, joiden aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Aiheena muun muassa uuden matkailun markkinointipisteen perustaminen lentoasemalle, kulkuyhteys Vuosaaren metroasemalta Columbukseen, Meluaita Hämeenlinnan väylän varteen Hakuninmaan kohdalle ja useita liikenne turvallisuuden parantamiseen eripuolilla kaupunkia tähdänneitä aloitteita. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Kaupunginvaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia olisi hyvä pienten kaupunkia koskevien asioiden edistämisessä lisätä myös muuten kuin aloitteiden kautta.
Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, valtuustoryhmä, vaalit |
Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuustoTiistai 14.3.2017 klo 11.43 - Ville Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä. Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit |
Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittäväKeskiviikko 26.10.2016 klo 12.37 - Ville Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa. Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa. Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa. Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä? Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme. Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin. Palveluita ei saa unohtaa! Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa. Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen. On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille. Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, yleiskaava |
Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.25 - Ville Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin politiikasta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Kuten Pajamäki totesi, SDP:tä tämän uudistuksen suuntaviivat eivät kaikilta osin miellytä, mutta kolmanneksi suurimman ryhmän hyppääminen metron tai vuoristoradan vauhdista pois tuskin vihreiden ja kokoomuksen valtapoliittisia tavoitteita hidastaisi.
Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta. Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, johtamisjärjestelmä, kaupunginvaltuusto, |
Korvaava kenttä tulisi avata nopeastiTiistai 5.4.2016 klo 8.53 - Ville Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi. Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista. Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan. |
2 kommenttia . Avainsanat: Malmi, Helsinki, kaupunginvaltuusto, Finnavia |
Valtuusto voi jatkossakin päättää kouluverkostaTiistai 19.1.2016 klo 10.15 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna keskiviikkona esitystä siirtää kouluverkkotarkastelua koskeva päätösvalta pois kaupunginvaltuustolta. Opetuslautakuntakokemukseni perusteella suhtaudun varauksella suunnitelmiin kaventaa valtuuston valtaa kaupunkilaisia lähellä olevassa kunnallispoliittisessa asiassa.
Opetuslautakunta on toiminnassaan riippuvainen valtuuston sille antamasta budjettirahoituksen määrästä. Tämä takia on hyvä, että budjettipäätökset tekevät valtuutetut myös osallistuvat kouluverkosta päättämiseen.Toki on ymmärrettävää myös sen, että osa valtuustosta varmasti mielellään delegoisi vaikeat ja varmaan ehkä eniten keskustelua kaupunkilaisten kanssa herättävät koulujen sulkemispäätökset lautakunnan jäsenten poliittiselle vastuulle ja päättäisi itse vain rahoituksesta. On syytä myös kysyä, mistä juuri nyt nousee tarve muuttaa opetustoimen johtosääntöä? Koko Helsingin johtamisen lähivuosina mullistava uudistus on tekeillä ja sote-uudistus tulee myös merkittävästi vähentämään valtuuston tehtäviä. Näiden prosessien lopputulokset on nyt syytä katsoa ja arvioida sitten missä määrin valtuustolla on halua luopua päätösvallastaan kouluverkosta päätettäessä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, opetusvirasto |
Helsingin demareilta oikeudenmukaisempi vaihtoehto Pajusen budjettiesityksellePerjantai 30.10.2015 klo 14.38 - Ville Helsingin valtuustoryhmät neuvottelevat parhaillaan kaupungin talousarviosta vuodelle 2016. SDP:n valtuustoryhmä on esittänyt muille valtuustoryhmille tänään oman vaihtoehtoisen budjetin. SDP:n esitys ensi vuoden talousarvioksi on kymmeniä miljoonia euroa ylijäämäinen, eikä velkaa oteta käyttömenoihin.
SDP haluaa budjetin, joka tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus kaikille lapsille, tulevaisuuteen kurkottavat koulut, 25 prosentin lisäys asuntotuotantoon, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tehokas kieliopetus ja kotouttaminen, ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien hyvä hoiva, riittävät investoinnit uusien alueiden kouluihin ja homekoulujen korjauksiin sekä joukkoliikenneinvestointien riittävyys kasvavassa kaupungissa. Haluamme myös toteuttaa työllisyysohjelman, opetuksen digiloikan, rakennusten energiatehokkuusohjelman sekä aurinkosähköohjelman.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) budjettiesitys johtaisi tuntuviin vähennyksiin muun muassa opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta samalla kun kaupunki tekisi yli 90 miljoonaa euroa voittoa. Kolmatta vuotta peräkkäin toteutettavassa tuottavuustavoitteessa ei enää ole kyse tuottavuudesta, vaan leikkauksista, jotka heikentävät palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Siksi SDP esittää muutoksia budjettipohjaan edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto |
Guggenheimin toinen tuleminenTiistai 23.6.2015 klo 18.54 - Ville Guggenheim-säätiö julkaisi tiistaina Helsinkiin kaavaillun museon arkkitehtuurikilpailun voittajan. Arkkitehtuurikilpailun sijaan hankkeen taustatahojen olisi kannattanut käyttää aikansa mieluummin yksityisen rahoituksen etsimiseen. Nyt kokoon saatu 10 miljoonaa euroa on kolmasosa Guggenheim-nimen käyttöoikeuden 20 vuoden varmistavasta 30 miljoonan euron lisenssimaksusta. Itse museon rakentamiseen tarvittavalle vähintään 130 miljoonalle ei ole vielä maksajaa löytynyt. Guggenheimin toinen tuleminen Helsinkiin on ollut helsinkiläisen kunnallispoliitikon näkökulmasta hämmentävä kokemus. Helsingin kaupunginhallitushan teki päätöksen lopettaa Guggenheimin ensimmäisen tarjouksen käsittelyn toukokuussa 2012, eikä teema ollut siksi juuri millään tavoin esillä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Jos olisi tiedetty, että museo palaa agendalle seuraavana keväänä, aihe olisi ollut keskeinen vaaliteema Helsingissä ja jokaiselta ehdokkaalta olisi kysytty siihen kantaa. Tätä taustaa vasten oli yllättävää, kun keväällä 2013 mediassa alkoi liikkua tietoa siitä, että Helsingin kaupungin edustajat käyvät jälleen keskusteluja museosta Guggenheim säätiön kanssa. Syyskuussa 2013 asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että säätiö jätti Helsingille arvioitavaksi oman näkemyksensä mukaan merkittävästi paremman tarjouksen. Oman näkemykseni mukaan tuo ehdotus ei kuitenkaan ratkaissut sitä perustavaa ongelmaa, että niin museon rakentamiskustannukset kuin toimintamenotkin jäävät käytännössä Helsingin kaupungin vastuulle, eikä ole varmuutta siitä tuleeko museosta kannattava. Tästä huolimatta Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö halusi varata tammikuussa 2014 museolle tontin kaupungin paraatipaikalta Etelärannasta tuomatta asiaa edes keskusteltavaksi kaupunginvaltuustoon. Kaupungin roolin epämääräisyys on ollut alusta asti hankkeen kannalta varsin häiritsevä asia. Kaupunkia ja sen rahoja kuitenkin ilmeisesti tarvitaan, sillä museon lobbaustoiminta on ollut meidän valtuutettujen suuntaan varsin aktiivista. Guggenheim säätiötä edustavan yksityisen lobbaustoimiston taholta on tullut valtuutetuille jatkuvasti sähköpostia ja kutsuja erilaisiin hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Henkilökohtaista tapaamistakin on tänä keväänä ehdotettu, jotta saisin lisätietoa hankkeesta. Itse olen näistä kutsuista kieltäytynyt. Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa uusi museohanke voi mielestäni toteutua vain yksityisten sponsorien tuella. Rahoittajia olisi odottanut löytyvän jo enemmän, jos hanke on taloudellisesti niin hyvä, kun mitä sen kannattajat esittävät. Aivan kuten aiemminkin edelleen näyttää siltä, että päävastuu niin rakentamiskuluista, käyttömenoista kuin mahdollisista tappioista on edelleen Helsingin vastuulla. Oman näkemykseni mukaan Guggenheim museon epämääräiselle hivuttamiselle Helsinkiin on nyt aika laittaa piste ja tuoda koko museohankeen realistisuus ja kaupungin rooli siinä alkusyksystä vihdoin koko kaupunginvaltuuston pohdittavaksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, Guggenheim |
Valtuustoaloite Kallahden kainalon uimarannan ulkoilutien valaisemisestaTorstai 18.6.2015 klo 11.06 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto piti 17.6 kevään viimeisen kokoukseen, jossa jätin käsiteltäväksi valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan katuvalojen asentamista Kallahden kainalon uimarannan takaa Kallvikintieltä Harbonkadulle kulkevalle jalankulkutielle. Aloite perustuu Vuosaaresta saamaani palautteeseen. Palautteen ja paikanpäällä tekemieni havaintojeni katuvalojen puute vaikeuttaa nyt uimarannan takana kulkevan suositun ulkoilutien käyttöä erityisesti syksyllä ja talvella. Ulkoilutien läheisyydessä sijaitsevat kaupungin uimarannan ohella kuntoilupaikka, ravintola, joten tarvetta pimeyden vähentämiselle todella on. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Kallahti, Helsinki, kaupunginvaltuusto, liikunta |
Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelussaTiistai 5.5.2015 klo 19.41 - Ville Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Tulevaisuuteen katsovasta yleiskaavasta päätettäessä historioitsija kääntää mielellään kasvonsa menneisyyteen ja pohtii, että miten kaupungistumisen nimellä tunnettu yhteiskunnallinen ilmiö on Helsingissä edennyt. Historia on hyvä opettaja hyvässä ja pahassa.
Vuonna 1875 helsinkiläisiä oli 23 000. 1970-luvun notkahdusta lukuun ottamatta, kasvu on ollut jatkuvaa. Nyt on yli 600 000. Uuteen yleiskaavaan liittyvien arvioiden mukaan tavoite vuodeksi 2050 on huimat 860 000. Helsingin kasvu on ollut viimeisen 140 vuoden ajan yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Jos kaupungin väkimäärää halutaan kasvattaa näin merkittävästi, tässä yhteydessä olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikille riittää työpaikkoja ja miten esimerkiksi asumiskulujen arvioidaan kehittyvän.
Nyt jo nähdään, ettei esimerkiksi koulu- ja terveyspalveluiden kapasiteetti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Tarvitaan siis kokonaisvaltaisempaa ajattelua siitä millaista kaupunkia olemme rakentamassa. Palveluntarpeiden huomioiminen ainut tapa, jolla voimme perustella tämän nykyisen täydennysrakentamisen Helsingin nykyisille asukkaille.
Enemmän toivoisin myös pohdintaa siitä, että miten naapurikunnissa tehtävät suunnitelmat heijastuvat Helsinkiin. Tässä koordinaatiossa on tietenkin omat vaikeutensa, kun kaupungin poliittisen ryhmien enemmistö ei ole halunnut edistää metropolihallintoa, joka tekisi pääkaupunkisedun kokonaisvaltaisen suunnittelun helpommaksi. Kuntarajat eivät voi tulevaisuudessa olla tämän alueemme kehittämisessä juoksuhautoja, joten toivottavasti myös metropoliyhteistyön vastustamisen osalta ei jäädä ikiajoiksi jumiin omiin asemiin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yleiskaava, Helsinki, kaupunginvaltuusto, 2050 |
Kuka hullu haluaa poliitikoksi?Lauantai 4.4.2015 klo 21.41 - Ville Viime viikkojen iltalukemisena minulla on ollut kevään teemaan oivallisesti osuva Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uutuuskirja Kuka hullu haluaa poliitikoksi? Kirjassa tunnetut poliitikot kertovat, miksi ovat lähteneet mukaan. Toisaalta kirjassa on annettu ääni niille, jotka syystä tai toisesta eivät näe poliitikon uraa itselle sopivana yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona. Moni politiikassa mukana ollut myös tuo kirjassa esille työn raskaita puolia: jatkuvan julkisuuden valokeilassa olon, kokemuksen, ettei pysty vaikuttamaan riittävästi ja asioiden jäämisen populismin alle. Kirjasta kuulee myös, että kaikesta huolimatta politiikassa vaikuttaminen saattaa olla hyvinkin kiinnostavaa ja on monelle pidempään mukana olleelle suoranainen intohimo. Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn kirjan lukeminen oman vaalityön keskellä on herättänyt paljon ajatuksia. Itse olen ollut niin sanotusti mukana politiikassa nyt seitsemän vuotta, eli vuoden 2008 kuntavaaleista alkaen, jonka ehdokkuuden myötä jäin aktiiviksi SDP:hen. Tämän myötä politiikka on tullut varsin luonnolliseksi osaksi arkeani erityisesti sen jälkeen, kun minut valittiin vuoden 2013 alusta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja opetuslautakuntaan. Oman kokemukseni vuosi hieman vierastan kirjan esimerkeistä välittyvää nykyisin tunnistettavaa ”on – off” näkemystä, että politiikassa joka ollaan täysillä mukana tai sitten ei olla lainkaan. Menneinä vuosikymmeninä vastaava politiikan ammatillistuminen oli vierasta. Poliittisia luottamustehtäviä oli luontevaa hoitaa muun elämän ohessa. Jopa Helsingissä asuva opettajataustainen kansanedustaja saattoi vielä sodan jälkeen käy välillä opettamassa tunnin koulussa ja palata sitten eduskuntatalolle täysistuntoon. Tämä ei toki nykyään olisi tarkoituksenmukaista. Silti ehkä jotain hiemaan samaa asennetta suhtautumisessa politikkaan tarvittaisiin, jotta politiikka voitaisiin nähdä jälleen enemmän sinä yhteisten asioiden hoitona mistä siinä kuitenkin puolueiden välisistä näkemyseroista huolimatta on pohjimmiltaan kyse. Mikä sitten saa ihmisen tänä päivänä lähtemään aktiivisesti mukaan poliittisen puolueen toimintaan? Uskon, että suurin syy on halua vaikuttaa johonkin oman elämän kokemuksen myötä tärkeäksi kokemaan asiaan. Itselläni keskeinen syy lähteä loppukesällä 2008 mukaan oli yleisen innostuksen ohella yliopistotyöelämää varjostava jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta. Sen sijaan, että kotona päivittelee Suomen ja maailman ongelmia jo pienikin poliittinen aktiivisuus voi antaa tunteen, että voi olla itse mukana vaikuttamassa siihen, että mihin suuntaan asiat yhteiskunnassamme kehittyvät. Ei siis tarvitse olla hullun rohkea lähteäkseen mukaan politikkaan, vaan kuka tahansa voi liittää poliittisen puolueen toiminnassa mukana olemisen osaksi arkeansa. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Helsingin kaupunginvaltuusto, Kansalaisaktiivisuus, Politikka, SDP |
SDP:n ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 11.2.15Keskiviikko 11.2.2015 klo 20.07 - Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ville Jalovaara Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jonka myötä kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Suomen kaupungistuminen alkoi jo keskiajalla ja tänään illan teemana on, miten Suomen pääkaupunki suhtautuu tähän yhä jatkuvaan kehityskulkuun vuonna 2016. Helsingin väkiluku on vuodesta 1875 lisääntynyt 600 000 tuhannella. Arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 860 000. Helsingin kasvu on yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Tuossa takanani olevassa kuvassa on kaksi maisemaa 1800-luvun lopun Helsingistä. Samaan aikaa, kun Helsingin ydinkeskustassa herrasväki käyskenteli, Punavuoressa elettiin niukkuudessa. Sosiaalinen segrekaatio oli voimakasta ja kuolleisuudessa merkittäviä kaupunginosakohtaisia eroja. Näistä ongelmista emme ole kokonaan päässet yli.
Jottei SDP:tä arvosteltaisi menneeseen jämähtämisestä, ei jäädä 1800-luvulle, vaikka edelleen kamppailemme täällä hyvin pitkälti samojen työhön, asumiseen ja terveydenhoitoon liittyvien ongelmien kanssa kuin yli sata vuotta sitten. Esityslistan liitteenä olevissa aineistoissa maalataan Helsingistä kuva uppoavana Titanicina. Kuten olemme aiemmin todenneet, Helsingin talouden kuva ei kaikilta osin vastaa Suomen varisin synkeää kuvaa. Kaupunkia ei nosteta kukoistukseen toivottomuuteen vajoamalla. Tarvitaan luottamusta ja uusia työpaikkoja. Tässä hengessä SDP:n valtuustoryhmä tulee jättämään tänään merkittävän ryhmäaloitteen kaupungin työllisyyspolitiikan kehittämisestä. Pilvi Torsti kertoo kohta omassa puheenvuorossaan tästä tarkemmin. Hyvinvointivaltio natisee Helsingissä liitoksissaan. Jonot kiireettömään lääkärinhoitoon on lähes kaksi kuukautta. Vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt joutuvat paikkaamaan kaupungin palveluverkon aukkoja. Ne tekevät hienoa työtä, mutta julkisen vallan vastuita peruspalveluista, niille ei voida sälyttää. Yksinäisyyden helpottamisessa on jo riittävästi. Nyt vaalikeväänä kaikki puolueet puhuvat yhteen ääneen koulujen puolesta. Helsingissä tässä on nyt aika siirtyä tekoihin. Yhden prosentin tuottavuustavoite saa aikaan ikävää jälkeä aikaiseksi kaupungin kouluissa muun muassa suurentamalla ryhmäkokoja. Eriarvoistuminen kaupungin ja yksityisten koulujen välillä myös lisääntyy. Väestömäärän kasvaessa koulujen lakkauttamisilla tai rehtorien työtaakkaa lisäävällä hallinnollisten yhdistämisten aallolla ei tukita opetusbudjetin aukkoja.SDP näkee, että kouluverkon kehittämisessä on huomioitava kaupungin kokonaisetu. On pohdittava, että syntyykö oikeasti säästöä, jos jokin tila jää opetusvirastolta tyhjäksi, mutta laskun maksaa tilakeskus? Oikeudenmukaisuus, perheiden "arjen sujuvuus" ja pedagogiikka on meidän mielestämme otettava huomioon kouluverkon kehittämisessä. Hyvinkäällä tietokeskus lupasi meille lisäselvityksiä terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista. Jo nyt tiedämme esimerkiksi katsomalla opusta ”Sairastavuusindeksi Helsingissä peruspiireittäin”, että niillä alueilla, jossa työttömyysaste on korkea, myös sairastetaan enemmän. Kaupunginosien välinen segrekaatio on aika pysäyttää.
SDP näkee, että on nyt on toiminnan aika. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaista asumista, työpaikkoja ja esimerkiksi mahdollisuuksia panostaa sote:ssa perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin sen sijaan, että nyt joudutaan keskittymään lähinnä vaurioiden korjaamiseen. SDP näkee, että valtuustokauden puolivälitarkastelu on aito mahdollisuus tehdä korjaava liike terveys- ja hyvinvointierojen kasvuun. Talouskurissa me olimme onnistuneet, kuten Hyvinkäällä kuulimme, varsin hyvin. Tuottavuustavoitetta sekä kaupungin investointikattoa on kriittisesti tarkasteltava ja huomioitava Helsingin todellinen väestökasvu ja väestönkasvun rakenne. Kasvava kaupunki tarvitsee kouluja ja terveyspalveluita. Jos korjaavia liikkeitä ei tehdä, kaupungin kehitys voi kääntyä negatiiviseksi. Emme rakenna tätä kaupunkia itseämme vaan tulevia sukupolvia varten. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, budjetti |
Puheenvuoro kevään viimeisessä kaupunginvaltuuston kokokouksessa 18.6.14Keskiviikko 18.6.2014 - Ville Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Vuoden 2013 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyn yhteydessä Helsingin valtuuston kokouksessa 18.6.14. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuuston jäsenet, Alkuun on paikallaan esittää kiitokset lautakunnalle heidän tärkeästä ja huolellisesta työstään. Asioihin paneutuminen näkyy tässä raportissa. Yleisvaikutelma kokonaisuudesta on se, että Helsingin talous on toistaiseksi vaikeista ajoista kohtuullisessa kunnossa, mutta terveys ja hyvinvoinnin erojen kaupunginosien väliseen kasvuun on yhä syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tarkastuskertomuksessa on tartuttu moniin tärkeisiin asioihin, joita tässä ei voi nyt kaikkia erikseen luetella. Yksi asia, jonka haluan kuitenkin nostaa esille, on nämä omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät. On todella vaikea ymmärtää niiden järjestämiseen liittyviä ongelmia, kun tietää kuinka arvokasta työtä omaishoitajat tekevät. Määrärahat eivät ole ilmeisesti loppuneet, mutta koska perheillä ei ole oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, kysyntä ja tarjonta eivät aina kohdanneet. Tämä on epäkohta, joka on vaan korjattava, koska inhimillisten näkökulmien ohella, kyse on myös lain velvoitteesta. Toinen asia, minkä haluaisin nostaa lautakunnan kertomuksesta esiin, liittyy valtuustoaloitteiden ja toivomusponsien ohittamiseen kaupungin hallinnossa. Tästä asenteesta, että niitä noudetaan valikoivasti, on ollut merkkejä aiemmin, mutta nyt tämä toimintakulttuuri on tänne tarkastuskertomukseen selvästi dokumentoitu. Pyytäisin muistuttamaan siitä, että tämä valtuusto on todellakin Helsingin ydin päättävä elin, jolla viimekädessä sekä valta että vastuu kaupungin asioista. Sen enemmistön kannatuksen saaneita päätöksiä ei vaan voi ikään kuin unohtaa lopullisesti johonkin pöytälaatikkoon. Toivon, että tarkastuslautakunta voi vuoden päästä todeta, että niin tämä aloite-asia kuin tuo omaishoitajienkin tilanne on merkittävästi parantanut. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin kaupunginvaltuusto, |
Helsingin on suunnattava katse eteenpäinKeskiviikko 12.2.2014 klo 21.39 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto kävi tänään ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun. Niin kaupunginjohtaja esittelypuheenvuorossa ja jatkoksi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Suomen ja sen jatkoksi Helsingin talouden tilanteesta maalattiin hyvin synkkä kuva. Tämä ei ole, kuten kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin pitämässä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, koko totuus pääkaupungin taloustilanteesta.
Omassa puheenvuorossani totesin, ettei Suomen vaikeuksia ja läpikäymäämme talouden rakennemuutosta voida kiistää. Suomen ja Helsingin on kuitenkin luotava katse eteenpäin. Pääkaupunkina Helsingin merkitys on koko Suomen nousulle ensiarvoisen tärkeä. Helsinkiin muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä ja uusia asuinalueita rakennetaan. Näillä alueilla on oltava jo asukkaiden tullessa valmiina koulu- ja terveyspalvelut. Samaan aikaan meidän on tarkkaan huolehdittava siitä, että emme ainoastaan rakenna tänne uusia hienoja alueita unohtaen jo olemassa olevien lähiöiden kehittämisen. Tämä johtaa asuinalueiden vaaralliseen esiarvioitumiseen, jonka seurauksia emme voi siirtää tuleville sukupolville. Kokoomuksen puheenvuorossa kansanedustaja Lasse Männistö ehdotti valtuustoryhmien puheenjohtajille tutustumismatkaa Espooseen siitä, miten terveyspalveluita ulkoistetaan. Näistä ulkoistamisista on eripuolilla maata niin huonoja kokemuksia ja niitä monilla paikkakunnilla päädytty perumaan, että nämä matkat voimme jättää mielestäni aivan kokonaan väliin ja pyrkiä vahvistamaan julkista terveydenhoitoa.
Säästökohteita etsittäessä on Helsingissä huolehdittava siitä, että nykyisen taantuman maksumiehiksi ei laiteta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia helsinkiläisiä: työttömiä, pienituloisia vanhuksia, lapsia ja sairaita. Jos säästökohteita tuleviksi vuoksi tarvitaan, jo tässä vaiheessa olisi syytä unohtaa Guggenheim museon kaltaisten kannattavuudeltaan epävarmojen hankkeiden toteuttaminen Helsingin kaupungin rahoittamina. Mieluummin kaupungin toimesta tulisi tukea sitä, että Helsinkiin syntyy pieniin ja keskisuurien yrityksiin esimerkiksi oppisopimiskoulutuksen kautta nuorille uusia työpaikkoja. |
1 kommentti . Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, budjetti, 2015 |
Meri-Rastilan länsiranta kaupunginvaltuuston puntarissaMaanantai 9.12.2013 klo 12.22 - Ville Vuosien ajan keskustelua herättänyt Meri-Rastilan rannan osayleiskaava käsitellään keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa. Odotettavissa lienee pitkä kokous, sillä kysymys jakaa selvästi valtuustoa. Meri-Rastilasta on tullut myös kaupunkilaisilta ennätysmäärä yhteydenottoja, joista haluan kiittää ja joihin olen pyrkinyt kaikkiin vastaamaan.
Ratkaistavana olevaa kysymystä on punnittava monesta näkökulmasta. On kiistaton tosi-asia, että Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Lähes 37 000 asukkaan Vuosaari on jo nyt Helsingin suurin kaupunginosa ja Meri-Rastilan osalta täydennysrakentaminen olisi mahdollista toteuttaa nykyisen asutuksen lomaan ottamalla pienellä budjetilta tehty asukkaiden ehdottama Our City-vaihtoehtokaava Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston resurssein eteenpäin työstettäväksi. Meri-Rastila rakennettiin aikanaan väljäksi ja se alue voisi näin toimia eräänlaisena täydennysrakentamisen pilottihankkeena koko kaupungissa.
Oman monivuotisen näkemykseni mukaan Meri-Rastilassa niin luonto-arvot kuin rantametsän aktiivinen ulkoilukäyttökin puoltavat ranta-alueen säilyttämistä virkistyskäytössä. Nykyisessä hyvin hektisessä kaupunkielämässä ihmisillä tulee olla lähellä kotia metsäalueita, joissa voi käydä luonnon keskellä hengähtämässä. Meri-Rastilan rannan osalta ulkoilukäyttöä voitaisiin entisestään lisätä esimerkiksi metsään lomaan tehtävillä opastetuilla luontopoluilla.
Erityinen huoleni tässä tämän syksyn keskustelussa on kohdistunut Vuosaaren alueen palveluiden riittävyyteen. Tätä huolta on monella suunnalle pidetty perusteltuna ja siksi toivon, että asiaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota valtuustossa. Asetelma on se, että Meri-Rastilan oma asukkaiden suosima terveysasema suljettiin säästösyistä vuonna 2005. Vuosaaren Albatrossin sote-asema on mitoitettu 30 000 asukkaalle, Vuosaaressa on asukkaita jo lähes 37 000. Vaikka asemalla saadun hoidon laatuun monet vuosaarelaiset ovat ilmeisen tyytyväisiä, pitkistä jonotusajoista kantautuu jatkuvasti palautetta.
Vuosaaren nuorison hyvinvoinnista on keskusteltu julkisuudessa viimeaikoina. Yli viidentoista vuoden kokemuksella Vuosaari on mielestäni hyvä ja turvallinen paikka asua kaiken ikäisille, mutta tarvetta olisi esimerkiksi uudelle kaupungin nuorisotilalle. Kattava Vuosaaren palvelutarpeen kokonaisarviointi olisi tässä yhteydessä paikallaan, koska vain asuntorakentamisella ei lisätä helsinkiläisten hyvinvointia.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meri-Rastila, osayleiskaava, kaupunginvaltuusto, Ville Jalovaara |