Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittävä

Keskiviikko 26.10.2016 klo 12:37 - Ville

Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.  Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa.

Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa  

Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa.  

Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä?

Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme.

Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin

Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin.

Palveluita ei saa unohtaa!

Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa.  Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen.  On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille.

Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, yleiskaava

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelussa

Tiistai 5.5.2015 klo 19:41 - Ville

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulevaisuuteen katsovasta yleiskaavasta päätettäessä historioitsija kääntää mielellään kasvonsa menneisyyteen ja pohtii, että miten kaupungistumisen nimellä tunnettu yhteiskunnallinen ilmiö on Helsingissä edennyt. Historia on hyvä opettaja hyvässä ja pahassa.
Vuonna 1875 helsinkiläisiä oli 23 000. 1970-luvun notkahdusta lukuun ottamatta, kasvu on ollut jatkuvaa. Nyt on yli 600 000. Uuteen yleiskaavaan liittyvien arvioiden mukaan tavoite vuodeksi 2050 on huimat 860 000. Helsingin kasvu on ollut viimeisen 140 vuoden ajan yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Jos kaupungin väkimäärää halutaan kasvattaa näin merkittävästi, tässä yhteydessä olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikille riittää työpaikkoja ja miten esimerkiksi asumiskulujen arvioidaan kehittyvän.
Nyt jo nähdään, ettei esimerkiksi koulu- ja terveyspalveluiden kapasiteetti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Tarvitaan siis kokonaisvaltaisempaa ajattelua siitä millaista kaupunkia olemme rakentamassa. Palveluntarpeiden huomioiminen ainut tapa, jolla voimme perustella tämän nykyisen täydennysrakentamisen Helsingin nykyisille asukkaille.

Enemmän toivoisin myös pohdintaa siitä, että miten naapurikunnissa tehtävät suunnitelmat heijastuvat Helsinkiin. Tässä koordinaatiossa on tietenkin omat vaikeutensa, kun kaupungin poliittisen ryhmien enemmistö ei ole halunnut edistää metropolihallintoa, joka tekisi pääkaupunkisedun kokonaisvaltaisen suunnittelun helpommaksi. Kuntarajat eivät voi tulevaisuudessa olla tämän alueemme kehittämisessä juoksuhautoja, joten toivottavasti myös metropoliyhteistyön vastustamisen osalta ei jäädä ikiajoiksi jumiin omiin asemiin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yleiskaava, Helsinki, kaupunginvaltuusto, 2050

Meri-Rastilan länsiranta kaupunginvaltuuston puntarissa

Maanantai 9.12.2013 klo 12:22 - Ville

Vuosien ajan keskustelua herättänyt Meri-Rastilan rannan osayleiskaava käsitellään keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa. Odotettavissa lienee pitkä kokous, sillä kysymys jakaa selvästi valtuustoa. Meri-Rastilasta on tullut myös kaupunkilaisilta ennätysmäärä yhteydenottoja, joista haluan kiittää ja joihin olen pyrkinyt kaikkiin vastaamaan.
 
Ratkaistavana olevaa kysymystä on punnittava monesta näkökulmasta. On kiistaton tosi-asia, että Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Lähes 37 000 asukkaan Vuosaari on jo nyt Helsingin suurin kaupunginosa ja Meri-Rastilan osalta täydennysrakentaminen olisi mahdollista toteuttaa nykyisen asutuksen lomaan ottamalla pienellä budjetilta tehty asukkaiden ehdottama Our City-vaihtoehtokaava Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston resurssein eteenpäin työstettäväksi. Meri-Rastila rakennettiin aikanaan väljäksi ja se alue voisi näin toimia eräänlaisena täydennysrakentamisen pilottihankkeena koko kaupungissa.  
 
Oman monivuotisen näkemykseni mukaan Meri-Rastilassa niin luonto-arvot kuin rantametsän aktiivinen ulkoilukäyttökin puoltavat ranta-alueen säilyttämistä virkistyskäytössä. Nykyisessä hyvin hektisessä kaupunkielämässä ihmisillä tulee olla lähellä kotia metsäalueita, joissa voi käydä luonnon keskellä hengähtämässä. Meri-Rastilan rannan osalta ulkoilukäyttöä voitaisiin entisestään lisätä esimerkiksi metsään lomaan tehtävillä opastetuilla luontopoluilla.
 
Erityinen huoleni tässä tämän syksyn keskustelussa on kohdistunut Vuosaaren alueen palveluiden riittävyyteen. Tätä huolta on monella suunnalle pidetty perusteltuna ja siksi toivon, että asiaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota valtuustossa. Asetelma on se, että Meri-Rastilan oma asukkaiden suosima terveysasema suljettiin säästösyistä vuonna 2005. Vuosaaren Albatrossin sote-asema on mitoitettu 30 000 asukkaalle, Vuosaaressa on asukkaita jo lähes 37 000. Vaikka asemalla saadun hoidon laatuun monet vuosaarelaiset ovat ilmeisen tyytyväisiä, pitkistä jonotusajoista kantautuu jatkuvasti palautetta.
 
Vuosaaren nuorison hyvinvoinnista on keskusteltu julkisuudessa viimeaikoina. Yli viidentoista vuoden kokemuksella Vuosaari on mielestäni hyvä ja turvallinen paikka asua kaiken ikäisille, mutta tarvetta olisi esimerkiksi uudelle kaupungin nuorisotilalle. Kattava Vuosaaren palvelutarpeen kokonaisarviointi olisi tässä yhteydessä paikallaan, koska vain asuntorakentamisella ei lisätä helsinkiläisten hyvinvointia.
 
 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meri-Rastila, osayleiskaava, kaupunginvaltuusto, Ville Jalovaara