Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelussa

Tiistai 5.5.2015 klo 19:41 - Ville

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulevaisuuteen katsovasta yleiskaavasta päätettäessä historioitsija kääntää mielellään kasvonsa menneisyyteen ja pohtii, että miten kaupungistumisen nimellä tunnettu yhteiskunnallinen ilmiö on Helsingissä edennyt. Historia on hyvä opettaja hyvässä ja pahassa.
Vuonna 1875 helsinkiläisiä oli 23 000. 1970-luvun notkahdusta lukuun ottamatta, kasvu on ollut jatkuvaa. Nyt on yli 600 000. Uuteen yleiskaavaan liittyvien arvioiden mukaan tavoite vuodeksi 2050 on huimat 860 000. Helsingin kasvu on ollut viimeisen 140 vuoden ajan yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Jos kaupungin väkimäärää halutaan kasvattaa näin merkittävästi, tässä yhteydessä olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikille riittää työpaikkoja ja miten esimerkiksi asumiskulujen arvioidaan kehittyvän.
Nyt jo nähdään, ettei esimerkiksi koulu- ja terveyspalveluiden kapasiteetti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Tarvitaan siis kokonaisvaltaisempaa ajattelua siitä millaista kaupunkia olemme rakentamassa. Palveluntarpeiden huomioiminen ainut tapa, jolla voimme perustella tämän nykyisen täydennysrakentamisen Helsingin nykyisille asukkaille.

Enemmän toivoisin myös pohdintaa siitä, että miten naapurikunnissa tehtävät suunnitelmat heijastuvat Helsinkiin. Tässä koordinaatiossa on tietenkin omat vaikeutensa, kun kaupungin poliittisen ryhmien enemmistö ei ole halunnut edistää metropolihallintoa, joka tekisi pääkaupunkisedun kokonaisvaltaisen suunnittelun helpommaksi. Kuntarajat eivät voi tulevaisuudessa olla tämän alueemme kehittämisessä juoksuhautoja, joten toivottavasti myös metropoliyhteistyön vastustamisen osalta ei jäädä ikiajoiksi jumiin omiin asemiin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yleiskaava, Helsinki, kaupunginvaltuusto, 2050