SDP:n ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 11.2.15Keskiviikko 11.2.2015 klo 20.07 - Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ville Jalovaara
Helsingin väkiluku on vuodesta 1875 lisääntynyt 600 000 tuhannella. Arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 860 000. Helsingin kasvu on yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Tuossa takanani olevassa kuvassa on kaksi maisemaa 1800-luvun lopun Helsingistä. Samaan aikaa, kun Helsingin ydinkeskustassa herrasväki käyskenteli, Punavuoressa elettiin niukkuudessa. Sosiaalinen segrekaatio oli voimakasta ja kuolleisuudessa merkittäviä kaupunginosakohtaisia eroja. Näistä ongelmista emme ole kokonaan päässet yli.
Jottei SDP:tä arvosteltaisi menneeseen jämähtämisestä, ei jäädä 1800-luvulle, vaikka edelleen kamppailemme täällä hyvin pitkälti samojen työhön, asumiseen ja terveydenhoitoon liittyvien ongelmien kanssa kuin yli sata vuotta sitten. Esityslistan liitteenä olevissa aineistoissa maalataan Helsingistä kuva uppoavana Titanicina. Kuten olemme aiemmin todenneet, Helsingin talouden kuva ei kaikilta osin vastaa Suomen varisin synkeää kuvaa. Kaupunkia ei nosteta kukoistukseen toivottomuuteen vajoamalla. Tarvitaan luottamusta ja uusia työpaikkoja. Tässä hengessä SDP:n valtuustoryhmä tulee jättämään tänään merkittävän ryhmäaloitteen kaupungin työllisyyspolitiikan kehittämisestä. Pilvi Torsti kertoo kohta omassa puheenvuorossaan tästä tarkemmin. Hyvinvointivaltio natisee Helsingissä liitoksissaan. Jonot kiireettömään lääkärinhoitoon on lähes kaksi kuukautta. Vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt joutuvat paikkaamaan kaupungin palveluverkon aukkoja. Ne tekevät hienoa työtä, mutta julkisen vallan vastuita peruspalveluista, niille ei voida sälyttää. Yksinäisyyden helpottamisessa on jo riittävästi. Nyt vaalikeväänä kaikki puolueet puhuvat yhteen ääneen koulujen puolesta. Helsingissä tässä on nyt aika siirtyä tekoihin. Yhden prosentin tuottavuustavoite saa aikaan ikävää jälkeä aikaiseksi kaupungin kouluissa muun muassa suurentamalla ryhmäkokoja. Eriarvoistuminen kaupungin ja yksityisten koulujen välillä myös lisääntyy. Väestömäärän kasvaessa koulujen lakkauttamisilla tai rehtorien työtaakkaa lisäävällä hallinnollisten yhdistämisten aallolla ei tukita opetusbudjetin aukkoja.SDP näkee, että kouluverkon kehittämisessä on huomioitava kaupungin kokonaisetu. On pohdittava, että syntyykö oikeasti säästöä, jos jokin tila jää opetusvirastolta tyhjäksi, mutta laskun maksaa tilakeskus? Oikeudenmukaisuus, perheiden "arjen sujuvuus" ja pedagogiikka on meidän mielestämme otettava huomioon kouluverkon kehittämisessä. Hyvinkäällä tietokeskus lupasi meille lisäselvityksiä terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista. Jo nyt tiedämme esimerkiksi katsomalla opusta ”Sairastavuusindeksi Helsingissä peruspiireittäin”, että niillä alueilla, jossa työttömyysaste on korkea, myös sairastetaan enemmän. Kaupunginosien välinen segrekaatio on aika pysäyttää.
SDP näkee, että on nyt on toiminnan aika. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaista asumista, työpaikkoja ja esimerkiksi mahdollisuuksia panostaa sote:ssa perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin sen sijaan, että nyt joudutaan keskittymään lähinnä vaurioiden korjaamiseen. SDP näkee, että valtuustokauden puolivälitarkastelu on aito mahdollisuus tehdä korjaava liike terveys- ja hyvinvointierojen kasvuun. Talouskurissa me olimme onnistuneet, kuten Hyvinkäällä kuulimme, varsin hyvin. Tuottavuustavoitetta sekä kaupungin investointikattoa on kriittisesti tarkasteltava ja huomioitava Helsingin todellinen väestökasvu ja väestönkasvun rakenne. Kasvava kaupunki tarvitsee kouluja ja terveyspalveluita. Jos korjaavia liikkeitä ei tehdä, kaupungin kehitys voi kääntyä negatiiviseksi. Emme rakenna tätä kaupunkia itseämme vaan tulevia sukupolvia varten. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, budjetti |
Helsingin on suunnattava katse eteenpäinKeskiviikko 12.2.2014 klo 21.39 - Ville  Helsingin kaupunginvaltuusto kävi tänään ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun. Niin kaupunginjohtaja esittelypuheenvuorossa ja jatkoksi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Suomen ja sen jatkoksi Helsingin talouden tilanteesta maalattiin hyvin synkkä kuva. Tämä ei ole, kuten kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin pitämässä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, koko totuus pääkaupungin taloustilanteesta.Omassa puheenvuorossani totesin, ettei Suomen vaikeuksia ja läpikäymäämme talouden rakennemuutosta voida kiistää. Suomen ja Helsingin on kuitenkin luotava katse eteenpäin. Pääkaupunkina Helsingin merkitys on koko Suomen nousulle ensiarvoisen tärkeä. Helsinkiin muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä ja uusia asuinalueita rakennetaan. Näillä alueilla on oltava jo asukkaiden tullessa valmiina koulu- ja terveyspalvelut. Samaan aikaan meidän on tarkkaan huolehdittava siitä, että emme ainoastaan rakenna tänne uusia hienoja alueita unohtaen jo olemassa olevien lähiöiden kehittämisen. Tämä johtaa asuinalueiden vaaralliseen esiarvioitumiseen, jonka seurauksia emme voi siirtää tuleville sukupolville. Kokoomuksen puheenvuorossa kansanedustaja Lasse Männistö ehdotti valtuustoryhmien puheenjohtajille tutustumismatkaa Espooseen siitä, miten terveyspalveluita ulkoistetaan. Näistä ulkoistamisista on eripuolilla maata niin huonoja kokemuksia ja niitä monilla paikkakunnilla päädytty perumaan, että nämä matkat voimme jättää mielestäni aivan kokonaan väliin ja pyrkiä vahvistamaan julkista terveydenhoitoa.
Säästökohteita etsittäessä on Helsingissä huolehdittava siitä, että nykyisen taantuman maksumiehiksi ei laiteta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia helsinkiläisiä: työttömiä, pienituloisia vanhuksia, lapsia ja sairaita. Jos säästökohteita tuleviksi vuoksi tarvitaan, jo tässä vaiheessa olisi syytä unohtaa Guggenheim museon kaltaisten kannattavuudeltaan epävarmojen hankkeiden toteuttaminen Helsingin kaupungin rahoittamina. Mieluummin kaupungin toimesta tulisi tukea sitä, että Helsinkiin syntyy pieniin ja keskisuurien yrityksiin esimerkiksi oppisopimiskoulutuksen kautta nuorille uusia työpaikkoja. |
|
1 kommentti . Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, budjetti, 2015 |
Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jonka myötä kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Suomen kaupungistuminen alkoi jo keskiajalla ja tänään illan teemana on, miten Suomen pääkaupunki suhtautuu tähän yhä jatkuvaan kehityskulkuun vuonna 2016.