Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Helsingissä vaatii tekojaSunnuntai 11.1.2015 klo 15.24 - Ville Helsingin Sanomat on viime päivinä uutisoinut Helsingin päivystyssairaaloiden ruuhkaisuudesta ja henkilökunnan työssä jaksamisesta. Joulupyhät ja uuden sairaalan avaaminen Malmille on varmasti kärjistänyt ongelmia, mutta uusia asia pitkät jonotusajat päivystykseen ja myös terveyskeskuslääkärin vastaanotolle Helsingissä eivät ole. Perusterveydenhuollon akuutin resurssikriisin selvittäminen vaati nyt kaupungin päättäjiltä toimenpiteitä.
Päivystyksen myös joulunpyhien ulkopuolella ilmenevän ruuhkaisuuden taustalla on meillä Helsingissä osittain se, että terveyskeskukset ovat osassa kaupunkia pahoin ruuhkautuneet. Helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna saan tästä aiheesta eniten kansalaispalautetta. Olen ottanut asian useaan kertaan esille kaupunginvaltuustossa muun muassa jättämällä huhtikuussa 2013 asiasta kirjallisen kysymyksen silloiselle sosiaali- ja terveystoimesta vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle. Hoitoon pääsyn epätasaisuus näkyy siinä, että lääkäriajan Laajasalossa saa viikossa, kotikulmillani Vuosaaressa, kiireettömälle vastaanotolle pääsyä joutuu nyt odottamaan lähes kaksi kuukautta. Huomattavat erot johtuvat resurssien epätasaisen jakautumisen ohella siitä, että julkisten terveyspalveluiden kysynnässä on kaupunginosien sosioekonomisesta rakenteesta johtuvia eroja. Käytön volyymit ovat 620 000 asukkaan kaupungissa suuria. Vuonna 2013 Helsingissä oli 470 232 käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Helsingissä sote-uudistuksen yhteydessä on liioittelematta elämän ja kuoleman kysymys vahvistaa ja kehittää terveysasemaverkkoamme, jotta yksilönterveyttä uhkaavat jonot voidaan purkaa ja jonotusajat saadaan inhimillisiksi sekä potilaille että kovan paineen alla työskentelevälle henkilökunnalle
Päivystyssairaaloiden ruuhkien osalta ei ole aikaa odottaa sote-uudistuksen toteumista vaan toimivia tarvitaan nyt. Suunnitelmat siirtää psykiatrinen päivystys tänä keväänä Aurorasta Malmin ruuhkien keskelle herättää erityistä huolta. Omalta osaltani olen valtuutettuna jälleen kerran pyytänyt kaupungilla näistä toiminnoista vastaavilta tahoilta selvitystä siitä, mitä tilanteen helpottamiseksi voidaan tehdä. Annettujen resurssien ollessa rajatut, on tietenkin ymmärrettävää, että sote-viraston mahdollisuudet toimia on rajalliset. Toivonkin siksi, että kun Helsingin valtuustoryhmät kokoontuvat tämän kuun lopussa Hyvinkäälle valtuustokauden puolivälitarkasteluseminaariin siellä yhteisenä huolenamme on pohtia sitä, miten perusterveydenhuoltomme tilannetta voidaan seuraavan kahden vuoden aikana korjata.
|
