Omaishoitajien oikeus vapaisiin tulee taata Helsingissä

Keskiviikko 18.6.2014 klo 8:05 - Ville

Helsingin valtuuston kevään viimeisessä kokouksessa käsitellään tänään 18.6. tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomusta. Yleisvaikutelma on, että Helsingin talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta kohtuullisessa kunnossa, mutta terveyden ja hyvinvoinnin eroihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Tarkastuslautakunnan raportin mukaan kaupungin toimet omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Määrärahat eivät ole loppuneet, mutta koska hoitajalla ja hoidettavalla ei ole täyttä oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.  Vanhusomaishoitoperheissä olisi tarpeen lisätä erityisesti päivätoimintaa, mutta tarvetta on myös esimerkiksi kehitysvammaisten lyhytaikaiselle laitoshoidolle. Yksi syy ongelmiin on se, ettei omaishoidon palvelusetelikokeilu ole toiminut odotetusti.  

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä läheistensä ja yhteiskuntamme hyväksi, jossa jaksaakseen heillä on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.  Tämän vuoksi on tärkeätä, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto selvittää viipymättä omaishoidon lomituspalveluiden riittävyyden kaikille omaishoitoperheille ja tekee tarvittavat korjaukset.   

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Uutisissa 18.6.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, sote, omaishoito, vapaapäivä,

Helsingin on tartuttava terveyserojen takana olevaan eriarvoistuuteen

Lauantai 14.6.2014 klo 14:47 - Ville

sairastavuus.jpgHelsingin valtuuston kevään viimeiseen kokoukseen tulee ensi keskiviikkona käsittelyymme tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomus, joka sisältää monesta näkökulmasta merkittävää tietoa kaupunkimme nykytilasta. Yleisvaikutelma on, että kaupunkimme talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta pysynyt kohtuullisena, mutta terveyden ja hyvinvoinnin alueellisiin eroihin on jatkossakin syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Lautakunnan raportissa on arvioitu, että miten Helsingin vuosina 2009–2012 toteuttamat terveyserojen kaventamiseksi toteuttamat hankkeet ovat vähentäneet terveyseroja.  Helsingin peruspiirit ovat lähentyneet sairastavuusindeksin mukaan maan keskiarvoa näinä vuosina, eli kaupunginosien väliset erot ovat jonkin verran kaventuneet, vaikka pitkän aikavälin kasvu on raportin mukaan selvästi todettavissa. Kuten oheisesta kuviosta ilmenee erot sairastavuudessa peruspiirien välillä ovat yhä suuret, eikä tilanne ole yksin sote-viraston terveysprojektien avulla parannettavissa, vaan on tarttuva erojen taustalla olevan lisääntyneen huono-osaisuuden juuriin. 

Helsingin kaupungin aiemmin alueellisista terveyseroista tekemissä selvityksissä on ilmennyt, että sosioekonomisilla eroavuuksilla suuri merkitys saman kaupungin alueiden välisissä terveyseroissa.  Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on vaikutusta terveydentilaan. Niillä alueilla, joissa työttömyysaste on korkeampi, on vastaavasti myös sairastavuusindeksi korkeampi.  Viimeaikaiset tutkimustulokset myös osoittavat, että vaikka suomalaisten yleinen terveydentila on kohentunut, ovat sosioekonomiset terveyserot kasvaneet.   

Mitä terveyseroille sitten voitaisiin tehdä pääkaupungissamme? Toimenpide-ehdotuksissaan tarkastuslautakunta suosittelee, että sosiaali- ja terveysvirasto määrittelisi jatkossa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tähtääville hankkeille aiempaa täsmällisemmät seurantamittarit ja, että viraston tulisi ottaa käyttöön muissa kaupungeissa ja ulkomailla hyviksi todettuja käytäntöjä. Vaikka nämä ovat itsessään tarpeellisia ehdotuksia, ne eivät yksin riitä, vaan on tarttuva alueellisia terveyseroja lisääviin perimmäisiin sosiaaliekonomisiin syihin, joiden kaventamisessa sekä koulutus- että työllisyysasteen kohentamisen on oltava keskeisellä sijalla. Nämä ovat molemmat tekijöitä joihin Helsingin tulee jatkossa kiinnittää elinkeinopolitiikassa entistä suurempaa huomiota.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, terveyserot, Helsinki, tarkastuslautakunta

Talousarvioaloite Vuosaaren sote-aseman laajantamisesta ja koulujen palovaroittimista

Torstai 13.3.2014 klo 10:37 - Ville

Ville Jalovaaran Helsingin valtuuston kokouksessa 13.3.2014 jättämät aloitteet Helsingin vuoden 2015 budjettiin.

Talousarvioaloite Vuosaaren sote-palvelukeskus Albatrossin laajentamisesta

Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen viereen valmistui vuonna 1998 palvelukeskus Albatross, jossa toimii liiketilojen ohella Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palvelukeskus.  Voimassa olevan asemakaavan mukaan keskusta on mahdollista laajentaa etelään vielä rakentamattomalla rakennuspiirustuksissa olevalla kolmannella siivellä. Saamani tiedon mukaan sote-virasto ja sen edeltäjä, on vuodesta 2008 yrittänyt saada Albatrsossin laajennuksen kaupungin investointiohjelmaan tässä kuitenkaan onnistumatta.

Päätöstä lisäosan rakentamisen aloittamisesta ei voida Vuosaaren alueen väestönkasvun vuoksi lykätä loputtomiin. Vuosaaren kaupunginosassa on tällä hetkellä noin 37 000 asukasta. Määrä on jatkuvassa kasvussa. Helsingin kaupungin tietokeskus on arvioinut Vuosaaren asukasluvun olevan kymmen vuoden päästä noin 42 000. Albatrossin nykyiset tilat on mitoitettu noin 30 000 asukkaalle. Vuosaaren terveyskeskuksen palveluiden käyttöaste on muuhun kaupunkiin nähden korkea. Asukkailta tulleen palautteen mukaan lääkäriaikoja on jo nyt vaikea saada ja tilat ovat ajoittain pahasti ruuhkautuneet. Lääkäripulan ohella toimintaa vaikeuttavat terveyskeskuksen ahtaat tilat, joiden johdosta osa lääkäreistä joutuu työskentelemään käyttötarkoitusta vastaamattomissa huoneissa. 

Vanhusväestön määrän lisääntyminen tulee tulevaisuudessa entisestään kasvattamaan terveyspalveluiden kysyntää Vuosaaressa. Helsingin kaupungin tietokeskukselta saamani tiedon mukaan vanhusväestön määrä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana lisääntymään Vuosaaressa merkittävästi ja lisäys ylittää kaupungin keskiarvot. On arvioitu, että kun vuonna 2014 vuosaarelaisista on yli 65-vuotiata 16 % ja yli 75-vuotiaita 7 %, vuonna 2023 vastaavat luvut ovat 65-vuotiaiden osalta 21 % ja yli 75-vuotiaiden osalta 10 %.

Vuosaaren alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tason parantamiseksi ehdotan, että palvelukeskus Albatrossin laajennustyö otetaan kaupungin lähivuosien investointisuunnitelmaan ja sen käynnistämisen mahdollistavat määrärahat varataan Helsingin kaupungin vuoden 2015 budjettiin. 

Talousarvioaloite palovaroitinjärjestelmän hankkimisesta kaupungin kouluihin

Tämän vuoden helmikuun 11. päivä Kouvolan yhteiskoulussa syttyi nopeasti levinnyt tulipalo, joka aiheutti koulurakennuksessa suuria vaurioita, mutta nopean evakuoinnin johdosta henkilövahingoilta vältyttiin.  Tapaus nosti maassamme yleisemmin keskustelua suomalaisten koulujen paloturvallisuudesta. Julkisen keskustelun yhteydessä ilmeni, että liki kaikista Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoista kouluista puuttuu paloilmaisinjärjestelmä. Palovaroittimia ei ole, koska laki ei niitä suoraan vaadi, jos koulussa oleskellaan ainoastaan päivällä.  Uusiin tai remontoitaviin kouluihin automaattinen palohälytysjärjestelmä kuitenkin asennetaan.

Aihetta käsiteltiin esittämäni kysymyksen johdosta Helsingin kaupunginvaltuuston suullisella kyselytunnilla 26.2.2014. Apulaiskaupunginjohtajan kyselytuntivastauksesta ilmeni, että ainoastaan 25 % Helsingin kouluista on nyt paloilmaisjärjestelmä ja niitä lisätään sitä mukaan, kun kouluja peruskorjataan. Kyselytunnilla käydyssä toivottiin, että palovaroitinjärjestelmän asennuksia Helsingin kouluihin tulisi kiirehtiä ja täten esitän, että Helsingin kaupungin vuoden 2015 budjettiin varataan koulujen palovaroitin järjestelmän asentamiseen tarvittavat määrärahat. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Vuosaari, terveyskeskus, koulut, paloturvallisuus

« Uudemmat kirjoitukset