Terveiset Porin puoluevaltuustosta

Sunnuntai 17.11.2019 klo 14:39 - Ville

SDP:n puoluevaltuuston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 16-17.11 Porissa. Osallistuin kokoukseen Helsingin edustajana varapaikalta. Kokouksessa käytiin poliittista tilannekeskustelua ja tehtiin päätöksiä sääntömääräisistä asioista. Kaikki SDP:n ministerit olivat lauantaina paikalla ja esittelivät toimialansa keskeisiä kysymyksiä. Lauantai-iltana kokousedustajat oli kutsuttu Porin kaupungin vastaanotolle kaupungintalolle.

Kokouksessa korostettiin tarvetta alkaa valmistua ajoissa keväällä 2021 järjestettäviin kunnallisvaaleihin.  Vaalien kannalta on eriarvoisen tärkeää onnistunut ehdokasasettelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti aiemman esityksen pohjalta, että jatkossa voidaan järjestää neuvoantavia jäsenäänestyksiä puheenjohtajasta. Ensi kesäkuun Tampereen puoluekokouksen osalta tämä tarkoittaa, että jos maaliskuun 2020 alkuun mennessä on ilmoittautunut useampi pj-ehdokas, äänestys järjestetään.

Tunnelma kokouksessa oli myönteinen, vaikka myös puoleen kannatuksesta käytiin poliittisen tilanteen yhteydessä keskustelua. Puoluejohdon näkemyksenä välittyi, että kun vasta puoli vuotta toimineen hallituksen toimet alkavat näkyä kansalaisten arjessa, se näkyy positiivisesti myös kannatusluvuissa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puoluevaltuusto, Pori, puoluekokous, jäsenvaali

Valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille Helsinkiin

Keskiviikko 9.10.2019 klo 21:10 - Ville

Jätin 9.10 Helsingin valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa ehdotan ratkaisujen etsimistä sähköpotkulautojen sinne tänne pysäköinnistä Helsingissä seuraaviin ongelmiin. Vastaavaa keskustelua on käyty myös Tukholmasta, josta sain ajatuksen aloitteelle. Aloitteeni allekirjoitti 27 valtuutettua useasta ryhmästä.  Aloite lähtee nyt käsittelyyn ja toivottavasti, kun se tulee loppukesästä valtuustoon, saadaan ensi kesäksi ratkaisuja ongelmaan. Ajatukseni on se, että kun tulee uusia liikkumisen muotoja, mikä sinänsä on myönteinen asia, kaupunkiympäristössä tarvitaan säännöt, jotta viihtyvyys ja yleinen turvallisuus voidaan taata. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Helsingin kaupungin kaduille ja jalkakäytäville ilmestyi keväällä 2019 yksityisten yritysten vuokrattavia sähköpotkulautoja. Uudet liikkumismuodot ovat kaupunkiin tervetulleita. Esimerkiksi kaupunkipyörät on otettu Helsingissä hyvin vastaan. Niiden pysäköinti on selkeästi järjestetty. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta kaikki kokevat olonsa turvalliseksi ja yleinen viihtyvyys säilyy.


Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli 8.5.2019 kysymykseni johdosta sähköpotkulautojen pysäköintiä. Keskustelu oli hyvä, mutta selkeitä suuntaviittoja asiaan ei saatu. Toukokuun jälkeen sähköpotkulautayrittäjien määrä on lisääntynyt. Vapaana olevia lautoja seisoo nyt entistä enemmän ovien edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojeteitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille laudat muodostavat kompastumisvaaran. Vastaavaa keskustelua lautojen pysäköinnistä ja vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Helsingissä onkin hyvä perehtyä siihen, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty.

Helsingissä on tärkeä löytää talven 2019 - 2020 aikana ratkaisu sähköpotkulautojen pysäköintiongelmaan, jotta laudoille saadaan kesäksi 2020 esimerkiksi määritellyt pysäköintiruudut ja turvallista jalankulkua haittaavaa pysäköintiä saadaan tehokkaasti rajoitettua.  


Ehdotan valtuustoaloitteella, että Helsingin kaupunki aloittaa heti potkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä ja pysäköinnin valvonnasta. Jos tämä ei tuota toivottua tulosta, ehdotan, että Helsinki selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin. Ehdon myös, että Helsinki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustoaloite, sähköpotkulauta, pysäköinti

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran pitämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro kaupungivaltuuston vuoden 2017 tilinpäätöskäsittelyssä 20.6.2018.

Keskiviikko 20.6.2018 klo 17:54 - Ville

Vuoden 2017 aikana Helsinki kävi läpi historiansa ehkä suurimman muutoksen. Kaupungin kolmenkymmenen itsenäisen viraston ja liikelaitoksen tilalle tuli neljän toimialan malli. Muutos näyttää sujuneen hyvin, mutta varmasti tarvitaan tarkempaa analyysiä siitä, miten on onnistuttu. SDP:n valtuustoryhmä haluaa tässä yhteydessä lausua kiitokset kaupungin työntekijöille siitä tavasta jolla vaativaan muutokseen on sopeuduttu.

Me viime kaudella tässä salissa istuneet totuimme kuulemaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen synkkiä katsauksia Suomen ja Helsingin taloudellisesta tilanteesta. Tällä kaudella olemme saaneet kuulla pormestari Vapaavuorelta myönteisempiä talouslukuja sen myötä, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen talouden kohentumisen myötä parantunut.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tulevaisuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät lähinnä Suomen valtioneuvoston edelleen puuhastelemaan sote- ja maakuntauudistukseen. Mutta ei hätää, tämän valtuuston jäsenenä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet voivat edesauttaa, että tämäkin tumma pilvi voidaan syksyn tullen haihduttaa taivaalta.

SDP piti viime kaudella jatkuvasti esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen koteja, palveluita ja työpaikkoja. Viime vuonna Helsinkiin muutti melkein 10000 uutta ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun. Tämän pitää näkyä asuntapoliittisina painotuksina. SDP toivoo, että Östersundomin kehittäminen nostetaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen sille kuuluvalle paikalla ja poliittinen vitkuttelu asiassa lopetetaan.

Helsingin kaupungilla menee hyvin, mutta ei aivan kaikilla helsinkiläisillä. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt, muu asunnottomuus on kasvanut.

Helsingin erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen. Kuten viime kaudella useaan otteeseen ryhmämme totesi, monet silloiseen opetusvirastoon kohdistetuista leikkaustoimista olivat ylimitoitettuja. Jopa yksittäisten koulujen luokkia suljettiin marginaalisten säästöjen aikaansaamiksesi. 2015 lopetettiin paniikkitoimena koulujen väliset urheilukisat. No nyt niitä taas järjestetään, kun on päästy kaskon hätätilavaihteesta yli. Jos haluamme meillä on varaa maksuttomaan toiseen asteeseen, kuten SDP ryhmäaloitteessaan esittää.

Menneiltä vuosilta meillä on perintönä myös runsaasti korjausvelkaa ja huonoon kuntoon päässeitä koulurakennuksia. Tällä hetkellä meillä on sekä kaskon että kympin puolella henkilöstövajetta joka hidastaa korjaustoimien eteenpäin viemistä. Siihen on puututtava.

Loppuun muutama sana arviointikertomuksesta kaskon osalta. Vaikka monessa suhteessa kehitys on ollut myönteistä, raportista käy ilmi, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Oppisopimuskoulutusta, joka on meillä ollut pitkään muihin verrattuna melko vähällä käytöllä, on kehitetty hankkeiden avulla, mutta edelleenkään oppisopimusten määrällistä tavoitta ei ole saavutettu. Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Keskeyttämisten määrä ammattilisissa oppilaitoksissa on jonkun verran vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen noin 10 prosenttia keskeyttää ilman, että he jatkavat opintojaan muualla. Se, mitä heille tapahtuu tämän jälkeen, pitää olla meidän kiinnostuksen kohde.

Helsingillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaupungilla menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja voimme pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, tilinpäätös, valtuustoryhmä, arviontikertomus

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17:51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Tässä kuten monessa muissakin tämän arviointikertomuksen kohdissa näkyy, että nämä varsin tekniset tilankäytölliset tavoitteet kouluverkon kehittämisessä on saavutettu, mutta asukkaiden osallistamisessa ja lapsivaikutusten arvioinnissa on huomattavia puutteita.

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että mahdollisuuksia antaa palautetta verkkotarkastelusta on ollut, mutta toinen asian on sitten ollut se miten palautetta on otettu huomioon. Vuoden 2014 jälkeen tilanteen kerrotaan hieman parantuneet, kun näitä prosessista on tullut osallistavampia.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8:59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Hallituksen yritys kääntää kelloja taaksepäin kaupungistumis­kehityksessä vaikeuttaa Suomen mahdollisuuksia säilyttää tule­vaisuudessa elinvoimaisuutensa. Se on haitallinen myös muiden kuin suurten kaupunkien kannalta. Kaupungistuminen on glo­baali megatrendi, jonka etenemistä Suomessa pitäisi mieluummin tukea elinkeinopolitiikalla kuin yrittää vaikeuttaa kehitystä. Historia osoittaa, että nämä yritykset eivät ole ennenkään onnistuneet.
Nyt on jo selvää, että kokoomus maksoi sote-valinnanvapaudesta keskustalle kovan hinnan.Tämä tulee myös uuden hallintoportaan pystyttämisen kautta hyvin kalliiksi.
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 29.5.2017.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kauunginvaltuusto, kokooomus, keskusta, Jan Vapaavuori, maakuntamalli

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14:51 - Ville

15272006_10154730454747560_1254064156940741804_o1.jpgEnsimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi. Edellisellä kaudella olin ollut tasa-arvotoimikunnan jäsenenä, joten kaupungin asioiden hoitamisesta minulla oli ennestään jo kokemusta. Tästä huolimatta alkuun uutta opeteltavaa oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suurin työnantaja. Valtuustyö vaatii tämän takia laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta ne asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tässä olennaisen löytämisessä valtavasta tietomäärästä koen, että yliopistolta saamani tutkijakoulutus on ollut apuna.   

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olisin itsekin tehnyt melko aktiivisesti. Yhteensä kolmetoista aloitetta, joiden aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Aiheena muun muassa  uuden matkailun markkinointipisteen perustaminen lentoasemalle, kulkuyhteys Vuosaaren metroasemalta Columbukseen, Meluaita Hämeenlinnan väylän varteen Hakuninmaan kohdalle ja useita liikenne turvallisuuden parantamiseen eripuolilla kaupunkia tähdänneitä aloitteita. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä. Kaupunginvaltuutetun vaikuttamismahdollisuuksia olisi hyvä pienten kaupunkia koskevien asioiden edistämisessä lisätä myös muuten kuin aloitteiden kautta.

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, valtuustoryhmä, vaalit

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11:43 - Ville

Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä.  Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit

Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittävä

Keskiviikko 26.10.2016 klo 12:37 - Ville

Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.  Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa.

Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa  

Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa.  

Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä?

Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme.

Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin

Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin.

Palveluita ei saa unohtaa!

Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa.  Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen.  On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille.

Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, yleiskaava

Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016

Keskiviikko 22.6.2016 klo 19:25 - Ville

Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää.  

Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin politiikasta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Kuten Pajamäki totesi, SDP:tä tämän uudistuksen suuntaviivat eivät kaikilta osin miellytä, mutta kolmanneksi suurimman ryhmän hyppääminen metron tai vuoristoradan vauhdista pois tuskin vihreiden ja kokoomuksen valtapoliittisia tavoitteita hidastaisi.

Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta.

Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, johtamisjärjestelmä, kaupunginvaltuusto,

Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistus

Maanantai 2.5.2016 klo 15:03 - Ville

Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään.

Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin hallinnosta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Eniten ehkä nyt hirvittää vauhti ja vallan keskittyminen Helsingissä tulevaisuudessa entistä pienenemälle joukolle. Jos nyt tekeillä olevat suunnitelmat toteutuvat, Helsinkiin tulee niin sanottu pormestarimalli. Ensi kevään kunnallisvaalien jälkeen kaupunginjohto valitaan vaalikaudeksi kerrallaan vastaamaan vaalituloksen mukaisia valtuuston poliittisia voimasuhteita.

Ammatillistuuko politikka Helsingissä?

Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin.  Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään.  Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus?

Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi?

Tänä aamuna kaupungintalon juhlasaliin oli kokoontunut harvalukuinen luottamushenkilöiden joukko kuulemaan, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ja johtamisjärjestelmän uudista valmistelevan jaoston puheenjohtaja Lasse Männistö (kok.) esittelivät uudistuksen päälinjoja. Kovin paljon uutta kuultavaa maaliskuisesta valtuustokäsittelystä ei ollut, vaikka kaupungin sataa vuoteen suurinta hallinto-uudistusta koskevat lopulliset päätökset löydään lukkoon valtuustossa jo juhannuksen aikoihin.

Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen?  Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. 

Toivon, että yli puoluerajojen Helsingissä havahdutaan siihen, mitä kaikkea kaupungissa oikeastaan on nyt tapahtumassa. Huolena on, että kiireellä ei näin suurissa asioissa saada aikaan kuin sekava lopputulos, jota joudutaan useaan kertaan myöhemmin paikkailemaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, sote, hallintouudistus

Länsimetrosta

Keskiviikko 27.4.2016 klo 19:32 - Ville

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16

”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.”

Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista." 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, HKL, Helsingin valtuusto

Korvaava kenttä tulisi avata nopeasti

Tiistai 5.4.2016 klo 8:53 - Ville

Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi.

Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista.

Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.4.2016.

2 kommenttia . Avainsanat: Malmi, Helsinki, kaupunginvaltuusto, Finnavia

Valtuusto voi jatkossakin päättää kouluverkosta

Tiistai 19.1.2016 klo 10:15 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna keskiviikkona esitystä siirtää kouluverkkotarkastelua koskeva päätösvalta pois kaupunginvaltuustolta. Opetuslautakuntakokemukseni perusteella suhtaudun varauksella suunnitelmiin kaventaa valtuuston valtaa kaupunkilaisia lähellä olevassa kunnallispoliittisessa asiassa.

Opetuslautakunta on toiminnassaan riippuvainen valtuuston sille antamasta budjettirahoituksen määrästä. Tämä takia on hyvä, että budjettipäätökset tekevät valtuutetut myös osallistuvat kouluverkosta päättämiseen.Toki on ymmärrettävää myös sen, että osa valtuustosta varmasti mielellään delegoisi vaikeat ja varmaan ehkä eniten keskustelua kaupunkilaisten kanssa herättävät koulujen sulkemispäätökset lautakunnan jäsenten poliittiselle vastuulle ja päättäisi itse vain rahoituksesta.

On syytä myös kysyä, mistä juuri nyt nousee tarve muuttaa opetustoimen johtosääntöä? Koko Helsingin johtamisen lähivuosina mullistava uudistus on tekeillä ja sote-uudistus tulee myös merkittävästi vähentämään valtuuston tehtäviä. Näiden prosessien lopputulokset on nyt syytä katsoa ja arvioida sitten missä määrin valtuustolla on halua luopua päätösvallastaan kouluverkosta päätettäessä.          

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, opetusvirasto

"Varautuminen asumisen tarpeen lisääntymiseen" kysymykseni kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 4.11.15

Keskiviikko 4.11.2015 klo 18:33 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti uutisessaan syyskuun lopussa huomiota siihen, että Helsingin keskustassa eräiden alueiden asuntojen hintataso vastaa New Yorkin Manhattanin hintoja. On kunniakasta, että kaupunkiamme verrataan maailmaan tunnetuimpaan metropoliin, mutta toivoisi, että se tapahtuisi jossain muussa asiassa, mikä aiheuttaa meille ongelmia.

Korkea asumisen hinta ei Helsingissä ole ainoastaan Töölöä koskeva kysymys. Yksin asuvan työttömän helsinkiläisen keskimääräiset asumismenot ovat 630 euroa kuukaudessa. Tuntien työttömyystukien tasoa on ilmeisestä, että näillä summilla asumiskulujen jälkeen elämiseen jää hyvin vähän varoja. Asumisen korkea hinta johtaa siis Helsingissä köyhyyden lisääntymiseen.  Konkreettisesti tämä näkyy mm. pitenevinä leipäjojoina.

Asumisen korkeasta hinnasta on kannettu Helsingissä huolta ainakin 150 vuotta. Muuttoliike Helsinkiin jatkuu vilkkaana.  Sitä vahvistaa entisestään lähivuosina turvapaikan saaneiden asuntojen tarve.

Kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että mihin kaikkiin toimenpiteisiin Helsinki aikoo nyt ryhtyä, että jo nyt olemassa oleva pula asunnoista ei tulevina vuosina entisestään kärjisty?   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, asuminen, kyselytunti,

Helsingin demareilta oikeudenmukaisempi vaihtoehto Pajusen budjettiesitykselle

Perjantai 30.10.2015 klo 14:38 - Ville

Helsingin valtuustoryhmät neuvottelevat parhaillaan kaupungin talousarviosta vuodelle 2016. SDP:n valtuustoryhmä on esittänyt muille valtuustoryhmille tänään oman vaihtoehtoisen budjetin. SDP:n esitys ensi vuoden talousarvioksi on kymmeniä miljoonia euroa ylijäämäinen, eikä velkaa oteta käyttömenoihin.
SDP haluaa budjetin, joka tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus kaikille lapsille, tulevaisuuteen kurkottavat koulut, 25 prosentin lisäys asuntotuotantoon, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tehokas kieliopetus ja kotouttaminen, ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien hyvä hoiva, riittävät investoinnit uusien alueiden kouluihin ja homekoulujen korjauksiin sekä joukkoliikenneinvestointien riittävyys kasvavassa kaupungissa. Haluamme myös toteuttaa työllisyysohjelman, opetuksen digiloikan, rakennusten energiatehokkuusohjelman sekä aurinkosähköohjelman.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) budjettiesitys johtaisi tuntuviin vähennyksiin muun muassa opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta samalla kun kaupunki tekisi yli 90 miljoonaa euroa voittoa. Kolmatta vuotta peräkkäin toteutettavassa tuottavuustavoitteessa ei enää ole kyse tuottavuudesta, vaan leikkauksista, jotka heikentävät palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Siksi SDP esittää muutoksia budjettipohjaan edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto

Guggenheimin toinen tuleminen

Tiistai 23.6.2015 klo 18:54 - Ville

Guggenheim-säätiö julkaisi tiistaina Helsinkiin kaavaillun museon arkkitehtuurikilpailun voittajan. Arkkitehtuurikilpailun sijaan hankkeen taustatahojen olisi kannattanut käyttää aikansa mieluummin yksityisen rahoituksen etsimiseen. Nyt kokoon saatu 10 miljoonaa euroa on kolmasosa Guggenheim-nimen käyttöoikeuden 20 vuoden varmistavasta 30 miljoonan euron lisenssimaksusta. Itse museon rakentamiseen tarvittavalle vähintään 130 miljoonalle ei ole vielä maksajaa löytynyt.  

Guggenheimin toinen tuleminen Helsinkiin on ollut helsinkiläisen kunnallispoliitikon näkökulmasta hämmentävä kokemus. Helsingin kaupunginhallitushan teki päätöksen lopettaa Guggenheimin ensimmäisen tarjouksen käsittelyn toukokuussa 2012, eikä teema ollut siksi juuri millään tavoin esillä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Jos olisi tiedetty, että museo palaa agendalle seuraavana keväänä, aihe olisi ollut keskeinen vaaliteema Helsingissä ja jokaiselta ehdokkaalta olisi kysytty siihen kantaa. Tätä taustaa vasten oli yllättävää, kun keväällä 2013 mediassa alkoi liikkua tietoa siitä, että Helsingin kaupungin edustajat käyvät jälleen keskusteluja museosta Guggenheim säätiön kanssa.

Syyskuussa 2013 asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että säätiö jätti Helsingille arvioitavaksi oman näkemyksensä mukaan merkittävästi paremman tarjouksen. Oman näkemykseni mukaan tuo ehdotus ei kuitenkaan ratkaissut sitä perustavaa ongelmaa, että niin museon rakentamiskustannukset kuin toimintamenotkin jäävät käytännössä Helsingin kaupungin vastuulle, eikä ole varmuutta siitä tuleeko museosta kannattava. Tästä huolimatta Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö halusi varata tammikuussa 2014 museolle tontin kaupungin paraatipaikalta Etelärannasta tuomatta asiaa edes keskusteltavaksi kaupunginvaltuustoon.

Kaupungin roolin epämääräisyys on ollut alusta asti hankkeen kannalta varsin häiritsevä asia. Kaupunkia ja sen rahoja kuitenkin ilmeisesti tarvitaan, sillä museon lobbaustoiminta on ollut meidän valtuutettujen suuntaan varsin aktiivista. Guggenheim säätiötä edustavan yksityisen lobbaustoimiston taholta on tullut valtuutetuille jatkuvasti sähköpostia ja kutsuja erilaisiin hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Henkilökohtaista tapaamistakin on tänä keväänä ehdotettu, jotta saisin lisätietoa hankkeesta. Itse olen näistä kutsuista kieltäytynyt.    

Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa uusi museohanke voi mielestäni toteutua vain yksityisten sponsorien tuella. Rahoittajia olisi odottanut löytyvän jo enemmän, jos hanke on taloudellisesti niin hyvä, kun mitä sen kannattajat esittävät. Aivan kuten aiemminkin edelleen näyttää siltä, että päävastuu niin rakentamiskuluista, käyttömenoista kuin mahdollisista tappioista on edelleen Helsingin vastuulla.

Oman näkemykseni mukaan Guggenheim museon epämääräiselle hivuttamiselle Helsinkiin on nyt aika laittaa piste ja tuoda koko museohankeen realistisuus ja kaupungin rooli siinä alkusyksystä vihdoin koko kaupunginvaltuuston pohdittavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, Guggenheim

Valtuustoaloite Kallahden kainalon uimarannan ulkoilutien valaisemisesta

Torstai 18.6.2015 klo 11:06 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto piti 17.6 kevään viimeisen kokoukseen, jossa jätin käsiteltäväksi valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan katuvalojen asentamista Kallahden kainalon uimarannan takaa Kallvikintieltä Harbonkadulle kulkevalle jalankulkutielle.

Aloite perustuu Vuosaaresta saamaani palautteeseen. Palautteen ja paikanpäällä tekemieni havaintojeni katuvalojen puute vaikeuttaa nyt uimarannan takana kulkevan suositun ulkoilutien käyttöä erityisesti syksyllä ja talvella. Ulkoilutien läheisyydessä sijaitsevat kaupungin uimarannan ohella kuntoilupaikka, ravintola, joten tarvetta pimeyden vähentämiselle todella on.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Kallahti, Helsinki, kaupunginvaltuusto, liikunta

Töyrynummen ja Suutarilan koulut kaupunginvaltuustossa

Torstai 21.5.2015 klo 16:17 - Ville

Helsinkiläisten koulujen hallinnollisiin yhdistämisiin liittyvät kysymykset ovat olleet viimeisen vuoden kovasti agendalla sekä opetuslautakunnassa että myös valtuustossa. Jos perustelut ovat kriittisen tarkastelun kestäviä, näitä yhdistämisiä voidaan joutua Helsingin valtuuston toimesta tiukalle vedetyn opetusviraston budjetin takia tekemään. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä ja kohtuuttomasti vaikeuttaen yhdistämisen kohteeksi joutuvien koulujen arkea.

Nykyisessä avoimen päätöksentekoprosessien maailmassa esitykset tulee olla laadittu erityisellä huolelle niin, että ne todella kestävät kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden tarkan arvioinnin kaikissa vaiheissa. Tällä hetkellä suuri huoli kohdistuu siihen, että miten mahdollisesti uuden maamme hallituksen tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin tulevat heijastumaan Helsinkiin ja opetusvirastoon.

Kävin tämän viikon alussa yhdessä kouluasioissa aktiivisen valtuutettu Veronika Honkasalon (vas.) kanssa tutustumassa sekä Töyrynummen että Suutarilan kouluihin. Niiden kohtalo oli eilen esillä Helsingin valtuustossa. Keskustelun voi katsoa tallenteena HelsinkiKanavalta. Koulujen yhdistämisestä oli tullut valtuutetuille runsaasti kaupunkilaispalautetta ja halusimme vielä huolellisesti perehtyä sekä tällä vierailulla, että yhteydenotoilla eri virastoihin siihen, että ovatko esityksen perustelut koulujen yhdistämisellä kestäviä.   

Toisin kuin aiemmin oli kerrottu ja mihin olin oman näkemykseni opetuslautakunnassa tästä päätösasiasta perustanut, Töyrynummen ala-asteelta vapautuvien tilojen jatkokäytöstä oli epäselvyyttä. Varhaiskasvatusvirasto ei niitä tarvinnutkaan ja rakennus on arkkitehtuuriltaan sellainen, että heräsi kysymys, mitä näille tiloille oikeasti tapahtuu, jos opetusvirasto niistä luopuu?

Kaupungin kokonaistalouden kannalta merkittävää säästöä ei tule siitä, että opetusviraston tyhjäksi jäävät tilat siirtyvät tilakeskuksen vastuulle. Jos tämä vielä vaikeuttaa merkittävästi koulujen arkea, on syytä kahteen kertaan pohtia, että on hallinnollinen yhdistäminen järkevää. Tämä on asia, johon tulisi löytää nykyistä toimivampi ratkaisu, kun se on aina pohdittavana koulujen yhdistämisiä tehtäessä. Eilen valtuuston kokouksen alla meille toimitettu tieto, että Töyrynummen ylimääräiset tilat mahdollisesti tulevat vuonna 2021 päiväkoti Himmelin käyttöön, jotta sen peruskorjauksesta voidaan luopua, ei mielestäni ollut tähän kysymykseen riittävä vastaus.

Suutarilan ylä-asteella on jo tällä hetkellä tyhjänä entinen lukiosiipi, joka on jo sovittu päiväkotitiloiksi. Tästä heräsi kysymys, missä ovat ne tyhjät tila, johon oppilaat Töyrynummesta siirtyvät? Onko tarkoitus suurentaa luokkakokoja? Eilistä määrää avoimia kysymyksiä ei pitäisi nousta enää valtuustokäsittelyn vaiheessa. Esityksessä pitäisi olla selkeä eri virastojen yhteistyössä tekemä malli siitä, että mikä tilojen kokonaiskäyttösuunnitelma.

Koulupäätöksen epäselvyydet herättivät valtuustossa runsaasti keskustelua ja asiasta äänestettiin useampaan kertaan. Luvuin 25–51 (5 tyhjää) valtuusto päätti hylätä kannattamani Veronika Honkasalon palautusesityksen ja näin ollen yhdistäminen nyt toteutuu eilisen esityksen pohjalta.

Itse omasta puolestani aion opetuslautakunnassa kiinnittää jatkossakin vielä enemmän huomiota näiden yhdistämisesitysten perusteluihin ja tarvittaessa käydä paikan päällä tutustumassa kouluihin. Kouluverkkokuulemisiin olen jo nyt pyrkinyt aikataulujeni salliessa osallistumaan. Toki samaan aikaan kannan huolta siitä, että mitä tiukkeneva kuntatalous tulee mahdollisesti tarkoittamaan Helsingissä. Tässä kuten alussa totesin, erityinen huomio kohdistuu pian työnsä aloittavan Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen toimiin. Toivottavaa on, että kaikkien puolueiden ennen vaaleja antamat lupaukset, että opetuksesta ei leikata, on edelleen ollut hallitusneuvottelijoilla mielessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetusvirasto, valtuusto

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelussa

Tiistai 5.5.2015 klo 19:41 - Ville

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulevaisuuteen katsovasta yleiskaavasta päätettäessä historioitsija kääntää mielellään kasvonsa menneisyyteen ja pohtii, että miten kaupungistumisen nimellä tunnettu yhteiskunnallinen ilmiö on Helsingissä edennyt. Historia on hyvä opettaja hyvässä ja pahassa.
Vuonna 1875 helsinkiläisiä oli 23 000. 1970-luvun notkahdusta lukuun ottamatta, kasvu on ollut jatkuvaa. Nyt on yli 600 000. Uuteen yleiskaavaan liittyvien arvioiden mukaan tavoite vuodeksi 2050 on huimat 860 000. Helsingin kasvu on ollut viimeisen 140 vuoden ajan yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Jos kaupungin väkimäärää halutaan kasvattaa näin merkittävästi, tässä yhteydessä olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikille riittää työpaikkoja ja miten esimerkiksi asumiskulujen arvioidaan kehittyvän.
Nyt jo nähdään, ettei esimerkiksi koulu- ja terveyspalveluiden kapasiteetti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Tarvitaan siis kokonaisvaltaisempaa ajattelua siitä millaista kaupunkia olemme rakentamassa. Palveluntarpeiden huomioiminen ainut tapa, jolla voimme perustella tämän nykyisen täydennysrakentamisen Helsingin nykyisille asukkaille.

Enemmän toivoisin myös pohdintaa siitä, että miten naapurikunnissa tehtävät suunnitelmat heijastuvat Helsinkiin. Tässä koordinaatiossa on tietenkin omat vaikeutensa, kun kaupungin poliittisen ryhmien enemmistö ei ole halunnut edistää metropolihallintoa, joka tekisi pääkaupunkisedun kokonaisvaltaisen suunnittelun helpommaksi. Kuntarajat eivät voi tulevaisuudessa olla tämän alueemme kehittämisessä juoksuhautoja, joten toivottavasti myös metropoliyhteistyön vastustamisen osalta ei jäädä ikiajoiksi jumiin omiin asemiin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yleiskaava, Helsinki, kaupunginvaltuusto, 2050

Kuka hullu haluaa poliitikoksi?

Lauantai 4.4.2015 klo 21:41 - Ville

r4300_1029.jpgViime viikkojen iltalukemisena minulla on ollut kevään teemaan oivallisesti osuva Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn uutuuskirja Kuka hullu haluaa poliitikoksi? Kirjassa tunnetut poliitikot kertovat, miksi ovat lähteneet mukaan. Toisaalta kirjassa on annettu ääni niille, jotka syystä tai toisesta eivät näe poliitikon uraa itselle sopivana yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona.   Moni politiikassa mukana ollut myös tuo kirjassa esille työn raskaita puolia: jatkuvan julkisuuden valokeilassa olon, kokemuksen, ettei pysty vaikuttamaan riittävästi ja asioiden jäämisen populismin alle. Kirjasta kuulee myös, että kaikesta huolimatta politiikassa vaikuttaminen saattaa olla hyvinkin kiinnostavaa ja on monelle pidempään mukana olleelle suoranainen intohimo.

Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn kirjan lukeminen oman vaalityön keskellä on herättänyt paljon ajatuksia. Itse olen ollut niin sanotusti mukana politiikassa nyt seitsemän vuotta, eli vuoden 2008 kuntavaaleista alkaen, jonka ehdokkuuden myötä jäin aktiiviksi SDP:hen. Tämän myötä politiikka on tullut varsin luonnolliseksi osaksi arkeani erityisesti sen jälkeen, kun minut valittiin vuoden 2013 alusta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja  opetuslautakuntaan.

Oman kokemukseni vuosi hieman vierastan kirjan esimerkeistä välittyvää nykyisin tunnistettavaa ”on – off” näkemystä, että politiikassa joka ollaan täysillä mukana tai sitten ei olla lainkaan. Menneinä vuosikymmeninä vastaava politiikan ammatillistuminen oli vierasta. Poliittisia luottamustehtäviä oli luontevaa hoitaa muun elämän ohessa. Jopa Helsingissä asuva opettajataustainen kansanedustaja saattoi vielä sodan jälkeen käy välillä opettamassa tunnin koulussa ja palata sitten eduskuntatalolle täysistuntoon. Tämä ei toki nykyään olisi tarkoituksenmukaista. Silti ehkä jotain hiemaan samaa asennetta suhtautumisessa politikkaan tarvittaisiin, jotta politiikka voitaisiin nähdä jälleen enemmän sinä yhteisten asioiden hoitona mistä siinä kuitenkin puolueiden välisistä näkemyseroista huolimatta on pohjimmiltaan kyse.

Mikä sitten saa ihmisen tänä päivänä lähtemään aktiivisesti mukaan poliittisen puolueen toimintaan? Uskon, että suurin syy on halua vaikuttaa johonkin oman elämän kokemuksen myötä tärkeäksi kokemaan asiaan. Itselläni keskeinen syy lähteä loppukesällä 2008 mukaan oli yleisen innostuksen ohella yliopistotyöelämää varjostava jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta. Sen sijaan, että kotona päivittelee Suomen ja maailman ongelmia jo pienikin poliittinen aktiivisuus voi antaa tunteen, että voi olla itse mukana vaikuttamassa siihen, että mihin suuntaan asiat yhteiskunnassamme kehittyvät. Ei siis tarvitse olla hullun rohkea lähteäkseen mukaan politikkaan, vaan kuka tahansa voi liittää poliittisen puolueen toiminnassa mukana olemisen osaksi arkeansa. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Helsingin kaupunginvaltuusto, Kansalaisaktiivisuus, Politikka, SDP

Vanhemmat kirjoitukset »