Metrojen hissit ovat uskottavuuskysymys Helsingille

Tiistai 26.11.2019 klo 9:56 - Vile

Olli-Pekka Koljonen (HS Mielipide 25.11.) nosti esiin Herttoniemen metroaseman pitkään jatkuneet hissiongelmat. Herttoniemi ei ole yksittäistapaus, vaan ongelmia liukuportaiden ja hissien kanssa on jatkuvasti muillakin Itä-Helsingin asemilla, kuten Vuosaaressa. Äskettäin hajosi Rastilan uusittu hissi. Mistä epidemia oikein kertoo?

Helsingin edustajien on turha käydä maailmalla rummuttamassa olevansa ”maailman toimivin kaupunki”, jos perusinfra kertoo muuta. Eikö maailman toimivimmassa kaupungissa pitäisi olla maailman toimivimmat hissit?

Mielipidekirjoitus HS:ssä 26.11.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Herttoniemi, Vuosaari, Rastila, metro, HKL

Länsimetrosta

Keskiviikko 27.4.2016 klo 19:32 - Ville

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16

”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.”

Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista." 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, HKL, Helsingin valtuusto

Jarrua HKL:n ja Palmian yhtiöittämiskaavailuihin

Sunnuntai 23.2.2014 klo 13:36 - Ville

Helsingin Sanomat on käsitellyt helmikuun aikana Helsingin kaavailuja yhtiöittää kaupungin liikennelaitos (HKL). Tapio Havasto esitti (HS Mielipide 22. 2.) erinomaisia perusteluja, miksi näistä suunnitelmista olisi syytä luopua kokonaan: yhtiöittäminen ei ole palvelujen käyttäjien etu.

Samaa jarrua olisi syytä painaa nopeasti myös tänä keväänä ratkaisuvaiheeseen tuleviin suunnitelmiin yhtiöittää hyvinvointipalveluja helsinkiläisille tuottava kaupungin liikelaitos Palmia.

Yhtiöittäminen ajaisi kaupunkilaisten arjen kannalta elintärkeitä peruspalveluja tuottavan Palmian ankarasti kilpailuille avoimille markkinoille. Se vaarantaisi Palmian kolmentuhannen koulujen ruokailuista, siisteydestä ynnä muusta vastaavan ammattihenkilön työpaikat.

Havaston kirjoituksessaan mainitsemat Helsingin Bussiliikenne Oy:n vaikeudet ovat varoittava esimerkki siitä, että epäonnistunut yhtiöittäminen voi tulla kalliiksi kaupungin veronmaksajille. Niin HKL:n kuin Palmiankin toimintaa voidaan kehittää kaupungin liikelaitoksina.

Yhtiöittämisen kannattajat vetoavat EU:hun. EU:n kilpailutussäännösten pohjalta viime syksynä muutettu kuntalaki ei kuitenkaan edellytä yhtiöittämistä, jos kunnan liikelaitos ei tarjoa palveluitaan avoimille markkinoille ja kilpaile yksityissektorin kanssa.

Yhtiöittämisvelvoite ei koske kunnan omia palveluita. Helsingin päättäjät eivät siis voi mennä yhtiöittämispäätöksissä EU:n selän taakse. Kyse on täällä tehtävästä poliittisesta ja ideologisesta linjavalinnasta, josta on oltava valmis kantamaan vastuu kaupunkilaisten edessä vuosikymmenten ajan.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 23.2.2014.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Palmia, HKL, yhtiöittäminen