Joukkoliikennettä olisi tarvittu myös aattoiltana

Lauantai 31.12.2016 klo 13:09 - Ville

Pääkaupunkiseudun koko joukkoliikenne seisahtui tänäkin vuonna jouluaaton illan ja joulupäivän aamun väliseksi ajaksi.

Ajatus, ettei jouluna kukaan liiku mihinkään, ei vastaa enää todellisuutta.

Kun pääkaupunkiseudulla moni haluaisi päästä kotiin ilman autoa vaikkapa aatto­­illan kyläilystä, taksikyyti on ainut tapa liikkua. Taksien kysyntä on niin suurta, että moni ­joutuu odottamaan kyytiä ­pitkään.

Olisiko ensi vuonna syytä harkita, että täysseisokin sijaan bussit, ratikat, junat ja metrot kulkisivat jouluna rajoitetuin aikatauluin?

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 27.12.2016.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, HSL, joukkoliikenne, joulu, metro,

Länsimetron lisärahoituksesta

Keskiviikko 14.12.2016 klo 17:57 - Ville

Puheenvuoroni Helsingin valtuuston kokouksessa 14.12.16 kohdassa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta”

"Länsimetron kustannusarvion kasvaessa hankkeelle haetaan jälleen kerran lisätakausta Espoon ja Helsingin valtuustoilta.  Tuntuu, että ainut asia millä Länsimetro on halunnut asioida tämän valtuuston kanssa, on lisärahoitus pyynnöt. Siihen nähden kuin keskeinen rahoittaja Helsinki on, olisin toivonut todella paljon tiiviimpää ja avoimempaa yhteydenpitoa tänne Helsingin päättäjien suuntaan. Kutsu Helsingin ja Espoon valtuustoille työmaakäynnille voisi olla erittäin tervetullut.

Edellisellä kerralla takausta pyydettäessä Helsingin valtuustolle annettiin ymmärtää, että nyt kyseessä viimeinen kerta, kun tarvitaan lisää rahoitusta, mutta näin sitten ollutkaan. Miten tässä kävi näin?

Kysyn esittelijältä, miksi metrohankkeen kulut on kerta toisensa jälkeen arvioitu virheellisesti? Pidetäänkö meitä aivan pelleinä täällä? Että annetaan aina vaan niin paljon uutta rahaa kuin pyydetään, kun eihän tätä kesken voi jättää.  Jos annamme jälleen uuden takauksen, mistä tiedämme, että tällä kertaa ilmoitettu summa on lopullinen? Miten tämä voidaan aikuisen oikeasti taata valtuustolle?"

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Länsimetro, Helsinki, Espoo

Länsimetrosta

Keskiviikko 27.4.2016 klo 19:32 - Ville

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16

”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.”

Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista." 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, HKL, Helsingin valtuusto

Valtuustoaloite Vuosaaren metroaseman kehittämisestä

Perjantai 1.4.2016 klo 13:40 -

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) jätti kaupunginvaltuuston maaliskuun puolivälin kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan suoran kulkuyhteyden avaamista Vuosaaren metroasemalta kauppakeskus Columbukseen.

Aloitteen taustalla on Jalovaaran vuosaarelaisilta saama palaute ja se, että kulkuyhteys jäi metron rakennusvaiheessa 1990-luvulla tekemättä. Jalovaara uskoo, että aloite voi toteutuessaan tuoda lisää asiakkaita kauppakeskus Columbuksen liikkeisiin ja parantaa metroaseman ympäristön liikenneturvallisuutta. Kuudentoista kaupunginvaltuutetun allekirjoittamassa aloitteesta todetaan seuraavaa:

Vuosaaren metroaseman suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla oli esillä ajatus,
että asemalta olisi suorakulkuyhteys sisälle viereiseen kauppakeskus
Columbukseen. Kulkureitti jätettiin kuitenkin tekemättä ja nyt
kauppakeskukseen matkalla olevat metronkäyttäjät joutuvat ensin ylittämään
varsin vilkasliikkeisen metroaseman edessä olevan joukkoliikennekadun.
Vilkas jalankulku metrosta ja metroon hidastaa myös Jokeri-linja 560:ntä ja
muiden linja-autojen ja taksien matkaa sekä saattaa aiheuttaa asemalla
vaaratilanteita.

Vuosaaren metroasema on suunniteltu niin, että kulkuyhteyden jälkitoteutus
yksinkertaisesti on mahdollinen. Suora kulkuyhteys metroasemalle
todennäköisesti toisi kauppakeskus Columbuksen liikkeisiin uusia asiakkaita
ja hyödyttäisi näin ollen sen liiketoimintaa. Ehdotan valtuustoaloitteella,
että Helsingin kaupunki ryhtyy yhdessä kauppakeskus Columbuksen kanssa
suunnittelemaan ja toteuttamaan kulkuyhteyttä Vuosaaren metroasemalta
kauppakeskuksen keskusaukiolle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, metro, Columbus

Jäähyväiset metropolille?

Perjantai 13.2.2015 klo 12:33 - Ville Jalovaara, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon eilinen ilmoitus, että kokoomus aikoo hallituksessa kaataa metropolihallinnon, ei yllättänyt, mutta oli vakava takaisku pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittämiselle. Toivottaa on, että kun hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat pääministeri Alexander Stubbin johdolla keskustelemaan asiasta, metropolin tulevaisuutta voitaisiin vielä kertaalleen harkita.

Esitysluonnoksen mukaan metropoli muodostuisi Helsingin seudun 14 kunnasta. Porvoo ja Lohja pääsisivät halutessaan mukaan. Uusi hallinto vastaisi maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. HSL-kuntayhtymän tehtävät siirtyisivät metropolihallinnolle. Metropolihallinnolle tulisi demokraattisesti valittu metropolivaltuusto ja rahoitus tulisi alueen kunnilta.


Kokoomus on arvostellut metropolihallintoa byrokratiaa lisääväksi ”hallintohimmeliksi”, jolla on liian vähän valtaa päättää asioista ylikunnallisesti pääkaupunkiseudulla. Kritiikki osuu siinä mielessä omaan nilkkaan, että kokoomus on vastustanut vahvaa metropolihallintoa. Vaihtoehdoksi metropolihallinnolle kokoomus on tarjonnut pääkaupunkiseudun keskeiset kunnat yhteen liittävää metropolikaupunkia. Tämä mallia ei ole realistinen, koska muun muassa kokoomusjohtoinen Espoo vastustaa hanketta. Helsingin kokoomuksen takaportiksi tarjoama Espoon valtuuston ja samalla heidän espoolaisten puoluetovereiden kielteisen kuntaliitoskannan ohittava kansanäänestys ei ole realistinen vaihtoehto.   

Me pääkaupunkiseudun poliittiset vaikuttajat olemme istuneet viime vuosina lukemattomia tunteja kokoussaleissa kuuntelemassa erinäisiä hallinto- ja kuntajako selvityksiä. Lopputulos paljosta puheesta näyttää nyt kokoomuksen eilen ottaman kannan mukaan olevan, se, että ei tule uutta pääkaupunkiseudun yhteistyötä parantavaa hallintoa, eikä myöskään kuntaliitoksia. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittäminen siis pysähtyy ainakin vuoteen 2021, jolloin kuntavaalien yhteydessä olisi seuraava mahdollisuus tehdä merkittävämpi hallintouudistus. Voidaan kysyä, että ovatko kaikki yhteistyön jarruttajat nyt tyytyväisiä, kun mitään ei tapahdu ainakaan kuuteen vuoteen?

SDP on yli kuntarajojen ajanut metropolihallinnon kehittämistä, koska näemme, että se olisi askel eteenpäin kohti parempaa yhteistyötä maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisellä alueella. Kunnallispolitiikassa ihmisille on tärkeätä arkea lähellä olevat kysymykset ja hallintomalli on helppo leimata tarpeettomaksi ”himmeliksi” joka voidaan kevyesti heittää monen vuoden valmistelun jälkeen roskakoriin. Se, että kuntien välinen yhteistyö alueellamme ei parane, näkyy kyllä myös ihmisten arjessa ennen kaikkea siinä, että asumisen hintaa ei saada alennettua ja liikenneyhteyksien kehittäminen hidastuu.

Väistämättä tässä alkaa uskoa, että politiikka todellakin on kokoomuksen vaalislogania lainaten ainakin osittain ”rikki”, kun päätöksenteko jumittaa näin merkittävässä asiassa. Näinä päivinä olisi hyvä mahdollisuus purkaa viimeisiä juoksuhautoja pääkaupunkiseudun kuntarajoilta ja on toivottaa, että pääministeri Stubb osoittaa kesällä lupaamaansa johtajuutta ja vie hanketta eteenpäin siten, kun hallituksessa on jo aiemmin yhdessä sovittu. Jos hallintomalli ei ole nyt täydellinen, sitä on mahdollisuus myöhemmin korjata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alexander Stubbin hallitus, Espoo, Helsink, i Metropolihallinto, SDP

Kysymys Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnille 28.1.

Keskiviikko 28.1.2015 klo 18:57 - Ville Jalovaara

Metron automatisoinnin epäonnistumisen seurauksista liikenteen sujuvuudelle
Helsingin kaupunginhallitus päätti 19.1 irtisanoa metron automatisointiin liittyvät sopimukset Siemensin kanssa. Yritys automatisoida Helsingin vanhat metrojunat osoittautui kalliiksi virhearvioksi. Vuosaaren metroaseman reistailevat laituriovet ovat vaarassa jäädä projektin hiljaiseksi muistomerkiksi.  Pari vuotta sitten käytiin vielä debattia siitä, että olisiko Espoon metrotunnelit kannattanut louhia samalla pidemmiksi, jotta pitkillä junilla voitaisiin operoida koko matka idästä länteen. Asemat jäivät jatkamatta, koska tätä pidettiin tarpeettomana, ja Itä-Helsingistä keskustaan kulkevissa junissa on siksi tulevaisuudessa tiedossa ahdasta. Erityisesti jatkuvasti asukaslukuaan kasvavassa Vuosaaressa tämä herättää huolta metronyhteyden toimivuudesta tulevaisuudessa.
Kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että miten Helsinki aikoo ratkaista metron automatisoinnin epäonnistumisesta metron kapasiteetille tulevaisuudessa aiheutuvat ongelmat?
Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, automatisointi

Metropolihallinnon valmistelua jatkettava Suur-Helsinki puheista huolimatta

Lauantai 3.1.2015 klo 15:23 - Ville

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkoi tänään Helsingin Sanomissa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistön alkuviikosta aloittamaa keskustelua, jossa ehdotetaan pääkaupunkiseudun metropolihallinnon korvaamista suurkaupungilla. Siihen nähden, että Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö kesäkuussa ja Alexander Stubbin hallitus elokuussa ovat linjanneet edistää metropolihallinto hanketta nämä kannanotot sen kuoppaamisesta herättävät hämmennystä.

Alkuviikosta julkaisin asiasta yhdessä kaupunginhallituksen jäsen Kaarin Taipaleen kanssa kannanoton, jossa esittämämme toivomus siitä, että nyt kaikesta jarrutuksesta huolimatta lopulta kalkkiviivoille edenneen metropolihallintosuunnitelman valmistelua jatkettaisiin, on hyvä jälleen toistaa. On hyvin valitettavaa, jos vuosikaudet valmistelu metropolihallintohanke jää Stubbin hallitukselta puolitiehen, kuten nyt vaalikauden lopun lähestyessä ja jarrutuksen yhä jatkuessa uhkaavasti näyttää.

Helsingin naapurikunnista tuoreeltaan kuullut Helsingin Sanomien uutisoimat lausunnot kertovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitosten toteuttaminen Helsingistä annettavalla ohjeistuksella ei jälleen kerran ole omiaan rakentamaan sitä luottamusta, mitä kuntien tiiviimpi yhteistyö täällä koko Suomen talouden kannalta keskeisellä alueella edellyttäisi. Vaikka metropoli ja kuntaliitos asiat vietäisiin kansanäänestyksen, mikä sinänsä on mahdollista, ei ole mitään takeita siitä, että kaikkien mukaan toivottujen kuntien asukkaista löytyy niiden valtuustoja suurempaa kannatusta metropolikaupunki hankkeella. Huonoimmassa tapauksessa tässä voisi käydä niin, että kuntaliitokset jäävät toteutumatta ja myös metropolihallinto on jäädytetty.  Silloin olemme alueemme yhteistyön kehittämisessä takaisin lähtöruudussa. Tämä ei ole kenenkään etu.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vantaa, Espoo, Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki, metropolihallinto

Metropolia ei kannatta jäädyttää kalkkiviivoilla

Maanantai 29.12.2014 klo 16:13 - Kaarin Taipale, Ville Jalovaara

”Koko pääkaupunkiseutu on kuin kottikärryistä kaadettu sieluton epäjärjestys. Ei ole näköpiirissä mitään yhteisesti hyväksyttävää ratkaisua pääkaupunkiseudun yhteisiin, yhä kipeämmäksi muodostuviin ongelmiin.” Näin totesi Helsingin kaupunginjohtaja Teuvo Aura vuonna 1982.

Ratkaisua on etsitty vuosikymmeniä ja samaan aikaan pääkaupunkiseutu on kasvanut yhä laajemmalle alueelle. Viimein on saatu aikaan lakiesitys metropolihallinnosta, jota Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö on päättänyt tukea ja jonka maan hallitus on sopinut vievänsä eduskuntaan. Mutta ei. Nyt pääkaupunkiseudun kehittämisen jarrumiesten joukkoon on liittynyt hallituspuolue kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.

Männistö vetoaa kansanäänestykseen, joka järjestettäisiin metropolikaupungista. Kyseessä on joulukuun alussa julkistettu kuntajakoselvittäjien ehdotus, että metropolialueen viisi kuntaa yhdistettäisiin uudeksi metropolikaupungiksi. Mukana olisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa. Lisäksi metropolikaupunkiin liitettäisiin Tuusulan eteläisin, Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva osa.

Männistö tietää vallan hyvin, mikä olisi lopputulos. Helsinkiläisten vastaus olisi todennäköisesti kyllä, espoolaisten ja kauniaislaisten jyrkkä ei, vantaalaisista ei tiedä. Mutta alueen yhteiselle suunnittelulle ja avoimelle päätöksenteolle saataisiin taas stoppi. Sote-ratkaisun sotkeminen metropoliin on pelkkää hämäystä. Nytkin sairaanhoitopiirillä on omat päätöksentekoelimensä.

Metropolihallinnon torjumiseksi sanotaan, ettei tarvita enempää ’hallintoa’. Tämä perustelu ei pidä, koska metropolihallinto tarkoittaisi kahta päätöksentekotasoa kuten nytkin: kunnat ja metropolin, joka korvaisi maakunnan. Metropolikaupunki taas tarkoittaisi kolmiportaista hallintoa: maakunnan, kaupungin ja 15-20 ’kotikaupunkia’. On vaikea kuvitella, etteivät esitetyt 15-20 ’palvelualuetta’ vaatisi omaa päätöksentekojärjestelmäänsä. Näitä sadantuhannen asukkaan kaupunginosavaltuustoja olisi nykyisen Helsingin alueella ehkä viisi.

Oleellisimpia eroja näiden kahden ratkaisun välillä on, että metropolihallinto käsittäisi 14 kuntaa eli maantieteellisesti laajemman alueen kuin metropolikaupunki. Metropolihallinnolla olisi rajoitetumpi toimivalta kuin metropolikaupungilla, ja kunnat säilyisivät itsenäisempinä. Metropolihallinto korvaisi maakunnan roolin, metropolikaupunki ei. Metropolikaupungilla olisi verotusoikeus, metropolihallinnolla ehkä ei.

Yksi asia on selvä. Pääkaupungin nopeasti kasvavalla vaikutusalueella ei kuntien vapaaehtoinen ja sattumanvarainen yhteistyö enää riitä. Seutu on kansainvälisesti verrattuna joka tapauksessa vain taskukokoinen metropoli. Asumisen, liikkumisen, työnteon, maahanmuuton ja elinkeinopolitiikan kysymyksien ratkaisemiseksi pöydälle on levitettävä omia etujaan vahtivien kuntien rajat ylittävä kartta. On pakko voida tehdä sitovia päätöksiä. Hurskaat toivomukset eivät johda toteutukseen.

Kaarin Taipale, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen (sd)

Ville Jalovaara, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (sd)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropolihallinto, Helsinki, Vantaa, Espoo, kokomus, SDP

Tarvitaan toimiva metropolihallinto

Maanantai 23.6.2014 - Ville

Minihallitusneuvotteluissa päätetty länsimetron jatko Kivenlahteen ja periaatekirjaus Pisararadan rakentamisesta Helsingin keskustaan ovat pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta merkittäviä hankkeita. Niiden mukanaan tuomien myönteisten elinkeinopoliittisten vaikutusten lisäämiseksi on tärkeätä, että metropolihallintosuunnitelma viedään maaliin työnsä aloittavan Alexander Stubbin (kok) hallituksen aikana.

Helsingin seutu on koko maamme taloudelle ensiarvoisen tärkeä. Siksi täällä tarvitaan kilpailun sijaan nykyistä tiiviimpää yritystoimintaa ja arjen hyvinvointia vahvistavaa, kuntarajat ylittävää yhteistyötä niin maankäytössä, asumisessa kuin liikenteessäkin. Koska kuntarajojen muutoksille ei näytä olevan pääkaupunkiseudulla valmiutta, on tärkeätä, että myös Helsinki on myönteisesti mukana tukemassa demokraattisen metropolihallinnon aikaansaamista seudullemme.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 23.6.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, metropolihallinto