Kokemuksia Tanskan koulujärjestelmästä

Lauantai 24.3.2018 klo 18.04 - Ville

Olin tällä viikolla pari päivää Helsingin kasvatuksen ja koulutuslautakunnan kanssa tutustumassa Kööpenhaminan kouluihin ja päiväkoteihin. Tapasimme matkalla Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan opetusviraston edustajia sekä kävimme useissa oppilaitoksissa.

Suomea ja meidän koulutusjärjestelmää tunnuttiin Tanskassa edelleen kovasti arvostettavan, vaikka Tanskassa on moni asia hyvin tällä saralla ja meillä myös heiltä opittavaa. Tanskan koulujärjestelmä eroaa monella tapaa suomalaisesta. Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja loppuu 16-vuotiaana. Opiskelu on maksutonta julkisissa kouluissa. Sen sijaan yksityis- tai vapaakouluissa se  voi olla maksullista. Peruskoulussa (folkeskole) on yhdeksän luokkaa. Sen lisäksi vuoden kestävä esikoulutus on osa peruskoulutusta. Peruskoulun kymmenes luokka on vapaaehtoinen. 

Vierailun aikana ilmeni, että erityisesti poikien heikoista oppimistuloksista ollaan Tanskassa vielä Suomea enemmän huolissaan ja pohditaan mitä tilanteen korjaamiseksi voisi tehdä. Kouluruoka mikä meillä saattaa joskus erityisesti ylemmillä asteilla jäädä syömättä, on Tanskassa maksullista ja suurin osa syökin vain eväitä päivisin. Päivähoidon puolella keskimääräinen aloitusikä on 10 kk, eli huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Varsinaista kotihoidontukijärjestelmää ei ole. Vierailun aikana kävi myös ilmeiseksi, että maahanmuuttajien kielikoulutus ja integroiminen osaksi Tanskalaista yhteiskuntaa on parhaillaan poliittista keskustelua herättävä teema. Seuraava eduskuntavaalit järjestetään kesäkuussa 2019.

Vierailun viimeisenä aamuna kävimme Kööpenhaminan laidalla sijaitsevassa Ørestadin lukiossa, joka on yksi kaupungin suosituimpia ja jonka ulkomuoto tuo mieleen taidemuseon.  Tässä koulussa on luovuttu kokonaan oppikirjoista ja digitalisaatio on viety hyvin pitkälle. Digitalisaation saralla ehkä meillä Suomessa olisi muutenkin Tanskasta eniten opittavaa, vaikka Helsingissä tähän on alettu viime vuosina panostaa vahvasti. Toki haasteena niin Tanskassa kuin meilläkin on laadukkaiden oppimateriaalien saaminen ja tekijänoikeuskysymykset.

Metropolihallinnon valmistelua jatkettava Suur-Helsinki puheista huolimatta

Lauantai 3.1.2015 klo 15.23 - Ville

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkoi tänään Helsingin Sanomissa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistön alkuviikosta aloittamaa keskustelua, jossa ehdotetaan pääkaupunkiseudun metropolihallinnon korvaamista suurkaupungilla. Siihen nähden, että Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö kesäkuussa ja Alexander Stubbin hallitus elokuussa ovat linjanneet edistää metropolihallinto hanketta nämä kannanotot sen kuoppaamisesta herättävät hämmennystä.

Alkuviikosta julkaisin asiasta yhdessä kaupunginhallituksen jäsen Kaarin Taipaleen kanssa kannanoton, jossa esittämämme toivomus siitä, että nyt kaikesta jarrutuksesta huolimatta lopulta kalkkiviivoille edenneen metropolihallintosuunnitelman valmistelua jatkettaisiin, on hyvä jälleen toistaa. On hyvin valitettavaa, jos vuosikaudet valmistelu metropolihallintohanke jää Stubbin hallitukselta puolitiehen, kuten nyt vaalikauden lopun lähestyessä ja jarrutuksen yhä jatkuessa uhkaavasti näyttää.

Helsingin naapurikunnista tuoreeltaan kuullut Helsingin Sanomien uutisoimat lausunnot kertovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitosten toteuttaminen Helsingistä annettavalla ohjeistuksella ei jälleen kerran ole omiaan rakentamaan sitä luottamusta, mitä kuntien tiiviimpi yhteistyö täällä koko Suomen talouden kannalta keskeisellä alueella edellyttäisi. Vaikka metropoli ja kuntaliitos asiat vietäisiin kansanäänestyksen, mikä sinänsä on mahdollista, ei ole mitään takeita siitä, että kaikkien mukaan toivottujen kuntien asukkaista löytyy niiden valtuustoja suurempaa kannatusta metropolikaupunki hankkeella. Huonoimmassa tapauksessa tässä voisi käydä niin, että kuntaliitokset jäävät toteutumatta ja myös metropolihallinto on jäädytetty.  Silloin olemme alueemme yhteistyön kehittämisessä takaisin lähtöruudussa. Tämä ei ole kenenkään etu.