Talousarvioaloite: Meri-Rastilan terveysasema tulee avata uudelleen

Perjantai 3.2.2023 klo 12.56 - Ville

Joka kevät kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä talousarvioaloitteita seuraavan vuoden budjettiin tärkeinä pitämistämme isommista hankkeista. Taistelu parempien terveyspalvelujen puolesta Vuosaareen on ollut keskeinen osa valtuustotyötäni. Jätin viime keskiviikkona 1.2.2023 valtuuston kokouksessa vuoden 2024 budjettiin aloitteen, jossa pyydetään selvittämään 2005 suljetun Meri-Rastilan aseman avaamista uudelleen Meri-Rastilan ostoskeskusuudistuksen yhteydessä.  Aloitteessa todetaan seuraavaa:

”Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan haaste, vaikka käytettävissä oleva henkilökunta on tehnyt asiassa parhaansa. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt tiloiltaan ja henkilöstöltään vastaamaan tarpeeseen.

Vuosaaren asukasluku tulee lähivuosina kasvamaan useilla tuhansilla jo päätettyjen kaavoitushankkeiden takia, mutta kaupungin sote-palveluita alueella on pikemminkin viime vuosina vähennetty. Tämä ristiriita on aika päättäväisin toimin nyt korjata. Pelkällä asuntorakentamisella palvelut unohtaen ei tehdä viihtyisää ja turvallista kaupunginosaa.

Ehdotan talousarvioaloitteella, että Meri-Rastilan uuteen ostoskeskukseen avataan terveydenhuollon palvelupiste, jossa on tarjoilla sekä terveyspalveluita että terveysneuvontaa. Tarkempi suunnitelma tehdään aloitteen hyväksymisen jälkeen.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Meri-Rastila, valtuusto, talousarvio, 2024

Talousarvioaloite 3.2.2021: Korotus rikkoutuneiden muurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjausmäärärahoihin

Lauantai 6.2.2021 klo 9.58 - Ville

muuri.jpgJätin valtuuston kokouksessa 3.2.2021 seuraavan talousarvio-aloitteen: Vuosaaren keskustassa Sokeritorin ja palvelukeskuksen Albatrossin välisestä kiviaidasta irtosi loppukesällä laatta, jonka korjaamisesta kaupunkilaiset ja minä kaupunginvaltuutettuna on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle palautejärjestelmän kautta toiveen. Itse olin yhteydessä syyskuussa 2020. 
Vastauksena palautteeseen olen saanut tiedon, ettei kaupungin korjausmäärärahat riitä tämänkaltaisiin korjauksiin ja asia siirtyy siihen, kunnes varoja on. Jättäessäni aloitetta alkukeväällä 2021 laatta puuttui edelleen muurista.
Tämän esimerkin kautta on ilmeistä, että rikkoutuneiden kivimuurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjaukseen on budjetoitu riittämättömästi varoja. Irronneet laatat aiheuttavat sekä turvallisuusriskejä että haittoja kaupunkikuvaan. Korjausten lykkääminen voi johtaa vaurioalueen leviämiseen ja tuoda ylimääräisiä kuluja. Ehdotan talousarvioaloitteella korjausvarojen korottamista niin, että vastaavan kaltaiset rikkoutuneiden muurien ym. korjaukset voidaan kaupungissa toteuttaa ilman yli puolen vuoden tai jopa pidempää odotusaikaa. Samalla toivon, että edellä mainittu Sokeritorin muuri viipymättä korjataan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, talousarvio, Helsinki, peruskorjaus

Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet vaikeuksista

Torstai 20.8.2015 klo 9.00 - Ville

Taloustieteen professori Bengt Holmström arvioi, ettei Suomessa ole välttämättä tiedostettu, kuinka huonossa kunnossa taloutemme on (HS Talous 19. 8.).
Tämä asia on kuitenkin tiedostettu jopa niin hyvin, että olemme vaipuneet jonkinlaiseen apatiaan, jossa myönteinen tulevaisuuden usko on monilla kadonnut.
Modernin talouden toiminta perustuu pitkälti siihen, onko ihmisillä luottamusta vaikeuksista selviämiseen vai ei. Nyky-Suomessa kiihtyvää pelon ja vastakkainasettelujen lietsontaa milloin mistäkin aiheesta seuratessa pohtii, onko tämä sama maa, joka sotien jälkeen toteutti onnistuneen jälleenrakennuksen.

Talouden rakenteellisia ongelmia ei pidä kieltää, mutta vastuullisissa asemissa olevien tehtävä on myös ylläpitää sellaista ilmapiiriä, että vaikeuksista on selvitty ennenkin.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.8.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, talous, taantuma, tulevaisuus

Kreikassa on puntarissa EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 15.7.2015 klo 18.53 - Ville

Kreikan kohtalon kujanjuoksua on seurattu Euroopassa nyt jo usean vuoden ajan ilman, että monista ratkaisevista kokouksista huolimatta loppua näkyisi. Historian vaiheisiin työnsä puolesta perehtyneen mielessä näinä päivinä on pohtinut Euroopan aikaisempia kriisivaiheita ja sitä miten niistä on selvitty. Maanosallamme on sotaisa historia ja sen kehityksen kääntämiseksi perustettiin vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, joka tunnetaan EU:n edeltäjänä.

Kylmän sodan aikana Eurooppa oli Yhdysvaltojen johtaman länsi-blogin ja Neuvostoliiton johtaman itä-blogin vastakkainasettelun näyttämö. Yhdysvaltojen rooli Länsi-Eurooppaa Nato-yhteistyön kautta ohjaavana voimana oli tuolloin, kuten ensimmäisen ja toisen maailmansodankin aikana, keskeinen. Euroopan olisi toivonut kylmän sodan päättymisen jälkeen kykenevän hoitamaan asiansa ilman ulkopuolisten ohjausta, mutta varsin huonolta tilanne nyt näyttää. Tilanteessa on ikävällä tavalla hieman samoja piirteitä, kun maailmansotien välisenä aikana. Talous sakkaa useassa maassa, työttömyys lisääntyy ja Eurooppa on ajautumassa jälleen kerran kansanvaltioiden kilpailusta johtuvien ristiriitojen tielle.  
On selvää, kuten on todettu moneen kertaan, että Kreikan ottaminen virheellisillä tiedoilla Euron jäseneksi vuonna 2002 oli vakava virhe, jonka seurauksien kanssa edelleen elämme. Ylipäätänsä voidaan kysyä, että kuinka hyvin rahaliitto, jossa on mukana osa EU-maista ilman yhteistä talouspolitiikka tai liittovaltiota voi toimia?

Yhdysvaltojen kohdalla juuri liittovaltiosta johtuen yhteinen valuutta on osavaltioiden varsin merkittävästä lainsäädännöllisestä autonomiasta huolimatta toiminut kohtuullisen hyvin. Kriisin keskellä elävän EU:n  kohdalla halukkuutta liittovaltioon tuskin on lähivuosina näköpiirissä. Pikemminkin esimerkiksi Britannian tuleva kansaäänestys EU-jäsenyydestä kertoo toisenlaisista haluista. EU:n vaihtoehdot on joko nykytilan säilyttämisen tai disintegraation tiet.

Suomi on politiikkojemme kovista puheista huolimatta EU:ssa Saksaan ja muihin suurin maihin verrattuna statistin roolissa. Meillä on pienenä viennistä riippuvaisena maana enemmän menettävää, jos unioni alkaa vähitellen hajota.   Suomen on jatkuvasti seurattava tilanteen kehittymistä ja pyrittävä omalla toiminnallaan aikaansaamaan EU:ssa kestäviä ratkaisuja. Se, että haavoja pidetään vuosikausia Kreikan kriisin tavoin auki, ei ole kenenkään etu. Siinä, että miten Kreikan tilanne nyt onnistutaan vakauttamaan, on kyse EU:n uskottavuudesta ja koko unionin tulevaisuudesta. Suomella on tässä paljon muutakin kuin rahaa pelissä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreikka, EU, Suomi, Yhdysvallat, eurokriisi, talouspolitikka

Sata päivää vaaleihin - se on vähän!

Perjantai 9.1.2015 klo 17.24 - Ville

Huhtikuun kolmantena viikonloppuna pidettäviin kevään eduskuntavaaleihin on tänään aikaa tasan sata päivää. Se on itse asiassa vähän. Aika tulee menemään ehdokkaana olevilta ja vaalitöihin lähteviltä nopeammin kuin uskommekaan ja kohta ollaan vaalivalvojaisissa jännittämässä omaa ja puolueen menestystä.  Millainen kevät sitten on edessä? Mistä keskustellaan?

Vuosi sitten olisi voinut jo aavistaa, että Suomen talous- ja työllisyystilanne tulee olemaan yksi näiden vaalien pääteemoja.    Suomen lähitulevaisuuden suurempia haasteita on talouden syvän rakennemuutoksen selvittäminen ja työllisyysasteen merkittävä nostaminen. Hyvinvointivaltio, josta olemme voineet olla ylpeitä, on päivitettävä perinnöksi tuleville sukupolville. Puolueiden toistaiseksi julkaisemista vaaliohjelmista yhtenäistä näkemystä siitä, miten Suomi saadaan nousuun, on hieman vaikea löytää.  Koska yksikään puolue tuskin saa huhtikuussa yli 50 % kannatusta, kyky yhteistyöhön on ratkaisevaa. Toivottavaakin, että media haastaa tässä kuten muissa kysymyksissä rakentavaan keskusteluun.

Tammikuun 2014 alussa tuskin oli vielä aavistettavissa, että Suomen ulkopolitiikka muuten kuin EU:n osalta tulee nousemaan keskeiseksi vaaliteemaksi. Tässä luonnollisesti Suomen nykyiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut ja sen arvioiminen, että missä määrin niitä on tarve päivittää, puhuttavat. Itse näkisin, että Nato-suhteen ohella olisi tarpeen käydä myös aktiivista keskustelua siitä, miten Suomen omaa puolustusta voidaan vaikeasta taloudellista tilanteesta huolimatta vahvistaa ja kuinka yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan tiivistää.  Viime päivien uutiset Ranskasta kertovat, että Euroopan ja Venäjän suhteiden ohella tullaan varmasti keskustelemaan Lähi-idän kriisien ja ääriliikkeiden Euroopan vakaudelle aiheuttamasta vaarasta ja niiden toimien mukanaan tuomista yhteiskunnallisista ristiriidoista.Sekä Suomen talouteen että maamme ulkopoliittisen toimintaympäristöön kohdistuu merkittäviä epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Nopeaa ja yksikertaisin ratkaisuin tehtävää paluuta vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä edeltävään aikaan tuskin on tiedossa.  Historiasta tiedämme kuitenkin, että yhteistyöllä olemme selvinneet vaikeuksista aiemminkin.

On hyvä jatkuvasti muistaa, että Suomi on viiden ja puolen miljoonan asukkaan maa Euroopan laidalla. Meillä ei oikeasti varaa syviin jakolinjoihin ja siksi vaaleissa on tärkeä puhua erimielisyyksien lisäksi myös siitä, mikä meitä kansakuntana yhdistää ja mitkä ovat Suomen myönteisen tulevaisuuden avaimet. Tämän vuoksi uskon, että kansamme haluaa tietää äänestyspäätöksiä tehdessään, että mitkä puolueet ovat aidosti halukkaita lähtemään kantamaan hallitusvastuuta ja ovat kyvykkäitä rakentavaan yhteistyöhön. Tänä vaalikautena nähtyyn vaalivoittajien välittömästä oppositioon siirtymisestä ja laajapohjaisen hallituksen ideologisista ristiriidoista johtuvaan osittaiseenkaan tyhjäkäyntiin, meillä ei ole toista kertaa varaa.

Politiikassa aktiiviselle ihmisille vaalit ovat, jos ei nyt ihan sentään elämän parasta aikaan, niin hyvin mielenkiintoista aikaa kuitenkin. Vaalitunnelmia voi tukiryhmien ja puolueiden kautta lähteä seuraamaan myös ne, joilla ei tämänkaltaisesta toiminnasta ehkä aikaisempaa kokemusta.  Puoluekantaa katsomatta lopuksi hatun nosto kaikille ehdokkaille ja heidän tukijoukoillensa siitä, että ovat valmiit tänä kevään laittamaan itsensä likoon pohtiakseen seuraavat sata päivää yhdessä maamme tulevaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalit, eduskuntavaalit, SDP, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, ulkopolitikka, talouspolitikka