Itä-Helsingissä on hyvä elää ja asua

Maanantai 15.7.2019 klo 12.20 - Ville

Puheenvuoro vuoden 2018 arviointikertomuksesta

Keskiviikko 19.6.2019 klo 16.54 - Ville

Valtuustokausi on puolivälissä ja Helsingissä on nyt kahden vuoden ajan eletty uuden hallintomallin mukaista aikaa. Viime viikon valtuustoseminaarissa kuulimme, että muutos on pääosin sujunut kaavailulla tavalla, mutta henkilöstön jaksamisesta heräsi ainakin SDP:n ryhmässä huoli. Toivomme, että tähän tullaan kiinnittämään seuraavan kahden vuoden aikana erityistä huomiota.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Kansainvälisen talouden horisontissa on aiempaan verrattuna enemmän epävarmuustekijöitä, jotka toistaiseksi eivät ole kovin merkittävästi vaikuttaneet Helsinkiin ja Suomeen. 

SDP piti viime valtuustokaudella esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen riittävästi koteja, palveluita ja työpaikkoja. Helsinkiläisiä on jo 650 tuhatta. Olemme valtava toimija Suomen mittakaavassa.

Helsingin kaupungilla ja suurella osalla helsinkiläistä menee hyvin, mutta ei kaikilla helsinkiläisillä.  Arviointikertomuksen pohjalta SDP kantaa huoltaa Helsingin alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tässä kertomuksessa todetaan virkamieskielellä, että perusopetus on alueellisesti tasa-arvoista niin, että toimitaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti.  Toisaalta ilmenee, että nuorten tuen tarve on oireilun vuoksi lisääntynyt erityisesti idän ja koillisen alueella, eivätkä rehtorit pidä perusopetuksen laatua tasa-arvoisena.

Alueelliset erot näkyvät myös kaupungin lukioita koskevassa vertailussa. Lisäresurssien tarve niin perus kuin lukiopetuksenkin alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi on ilmeinen. Kaskon lautakunnan jäsenenä tiedän, että varhaiskasvatuksessa meillä on tällä hetkellä vakava henkilöstöpula.

Talouden hoidossa olemme onnistuneet hyvin, mutta voidaan kysyä millä inhimillisellä hinnalla? Helsingin erinomainen taloustilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kaupungin peruspalveluihin. Nyt ei ole kokoomuksen valtuustoryhmän vaatiman veroalen aika, vaan koulutuksen alueelliseen epätasa-arvoon on voimakkaasti puututtava.

Lasten ja nuorten lisäksi haluan kiinnittää huomiota ikäihmisten asemaan. Saavatko he tasaveroisesti palveluita eripuolilla Helsinkiä? Ehdotamme, että ensi vuonna tarkastuslautakunta selvittäisi näiden palveluiden alueellista tasa-arvoa. Saavatko keskustassa ja Vuosaaressa ikäihmiset tasavertaiset kaupungin sote-palvelut? Tuntuma on, että näin ei tällä hetkellä kaikkien lähiöiden osalta tapahdu.

Helsingillä ei ole varaa jättää yhtään kaupunkilaista syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Helsingillä menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja meidän velvollisuus on pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä. Hyvää kesää ja rentouttavaa taukoa politiikasta kaikille!

Vuosaaren terveyasemasta

Keskiviikko 16.1.2019 klo 21.18 - Ville

Kävin tänään Helsingin sote virastossa keskustelemassa minun toiveesta viraston johdon ja apulaispormestari Sanna Vesikansan kanssa Vuosaaren terveysaseman tilanteesta. Pyysin tapaamista, koska sain joulukuussa useita yhteydenottoja koskien yhteyden saamista ja hoitoon pääsyä asemalle. Keskustelussa ilmeni, että henkilöstövaje on ollut pitkälti taustalla niissä ongelmissa, minkä johdosta pyysin tätä tapaamista.

Kävimme rakentavan keskustelun, jossa ilmeni, että tilannetta, joka ei koske yksin Vuosaaren asemaa, pyritään alkuvuodesta rekrytoinnein korjaamaan. Toivottavasti myös hallituksen Sote uudistuksen kohtalon ratkeamisen myötä tämä tilanne osaltaan tänä keväänä selkeytyy koko Helsingin osalta, että tiedetään mihin suuntaan terveydenhuoltoa voidaan alkaa kehittää. Sovimme tapaamisessa, että vuoropuhelua Vuosaaren asioista jatketaan minun ja soteviraston välillä.

Östersundomin aluetta on kehitettävä

Tiistai 3.7.2018 klo 8.05 - Ville Jalovaara, Eveliina Heinäluoma

Helsingin Sanomissa on viime päivinä keskusteltu Sipoonrannan ja sitä kautta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn Östersundomin alueen kehittämisestä.

On tarkemman selvityksen paikka pohtia, mistä eri syistä kehittämisen hitaus johtuu. ­Helsingissä kaupungin kasvattamisen päälinjaksi valittu erityisesti idän lähiöiden täydennysrakentaminen ei ole peruste unohtaa Östersundomin kehittämistä.

Vuosaareen väkiluku on nyt 40 000. Asukasmäärän kasvattamisen osalta palveluiden riittävyyden ja asukkaille tärkeän lähiluonnon säilyttämisen kannalta raja on tulossa vastaan. Nyt näyttää myös siltä, etteivät yleiskaavan runkona olevat kaupunkibulevardit etene toivo­tusti.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa ­Östersundomin alueen maakuntakaavan, joka kattaa alueen Helsingin Östersundomista ­Sipoon Söderkullaan sekä osan Vantaan Länsisalmea. Kaavassa on kiinnitetty huomiota ­Natura-alueisiin ja raideyh­te­yksiin.

Onkin aika nostaa Östersundomin kehittäminen jälleen vahvasti Helsingin kaupunkisuunnittelun agendalle.

Eveliina Heinäluoma, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu (sd)

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.7.2018.

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran pitämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro kaupungivaltuuston vuoden 2017 tilinpäätöskäsittelyssä 20.6.2018.

Keskiviikko 20.6.2018 klo 17.54 - Ville

Vuoden 2017 aikana Helsinki kävi läpi historiansa ehkä suurimman muutoksen. Kaupungin kolmenkymmenen itsenäisen viraston ja liikelaitoksen tilalle tuli neljän toimialan malli. Muutos näyttää sujuneen hyvin, mutta varmasti tarvitaan tarkempaa analyysiä siitä, miten on onnistuttu. SDP:n valtuustoryhmä haluaa tässä yhteydessä lausua kiitokset kaupungin työntekijöille siitä tavasta jolla vaativaan muutokseen on sopeuduttu.

Me viime kaudella tässä salissa istuneet totuimme kuulemaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen synkkiä katsauksia Suomen ja Helsingin taloudellisesta tilanteesta. Tällä kaudella olemme saaneet kuulla pormestari Vapaavuorelta myönteisempiä talouslukuja sen myötä, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen talouden kohentumisen myötä parantunut.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tulevaisuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät lähinnä Suomen valtioneuvoston edelleen puuhastelemaan sote- ja maakuntauudistukseen. Mutta ei hätää, tämän valtuuston jäsenenä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet voivat edesauttaa, että tämäkin tumma pilvi voidaan syksyn tullen haihduttaa taivaalta.

SDP piti viime kaudella jatkuvasti esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen koteja, palveluita ja työpaikkoja. Viime vuonna Helsinkiin muutti melkein 10000 uutta ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun. Tämän pitää näkyä asuntapoliittisina painotuksina. SDP toivoo, että Östersundomin kehittäminen nostetaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen sille kuuluvalle paikalla ja poliittinen vitkuttelu asiassa lopetetaan.

Helsingin kaupungilla menee hyvin, mutta ei aivan kaikilla helsinkiläisillä. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt, muu asunnottomuus on kasvanut.

Helsingin erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen. Kuten viime kaudella useaan otteeseen ryhmämme totesi, monet silloiseen opetusvirastoon kohdistetuista leikkaustoimista olivat ylimitoitettuja. Jopa yksittäisten koulujen luokkia suljettiin marginaalisten säästöjen aikaansaamiksesi. 2015 lopetettiin paniikkitoimena koulujen väliset urheilukisat. No nyt niitä taas järjestetään, kun on päästy kaskon hätätilavaihteesta yli. Jos haluamme meillä on varaa maksuttomaan toiseen asteeseen, kuten SDP ryhmäaloitteessaan esittää.

Menneiltä vuosilta meillä on perintönä myös runsaasti korjausvelkaa ja huonoon kuntoon päässeitä koulurakennuksia. Tällä hetkellä meillä on sekä kaskon että kympin puolella henkilöstövajetta joka hidastaa korjaustoimien eteenpäin viemistä. Siihen on puututtava.

Loppuun muutama sana arviointikertomuksesta kaskon osalta. Vaikka monessa suhteessa kehitys on ollut myönteistä, raportista käy ilmi, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Oppisopimuskoulutusta, joka on meillä ollut pitkään muihin verrattuna melko vähällä käytöllä, on kehitetty hankkeiden avulla, mutta edelleenkään oppisopimusten määrällistä tavoitta ei ole saavutettu. Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Keskeyttämisten määrä ammattilisissa oppilaitoksissa on jonkun verran vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen noin 10 prosenttia keskeyttää ilman, että he jatkavat opintojaan muualla. Se, mitä heille tapahtuu tämän jälkeen, pitää olla meidän kiinnostuksen kohde.

Helsingillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaupungilla menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja voimme pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä

Maanantai 21.5.2018 klo 16.31 - Tiina Rytky, Ville Jalovaara

Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.

Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.

Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.

Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.

Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.

Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Helsingin uusi strategia satsaa kasvatukseen ja koulutukseen

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21.28 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli tänään kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana käsittelin lyhyessä puheenvuorossani kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Pidin myönteisenä, että strategiassa oli linjattu todella selkeästi, että Helsinki panostaa tulevina vuosina entistä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä on linjassa tavoitteiden kanssa, joita SDP:llä oli strategianeuvotteluihin lähdettäessä.

Helsingin SDP:lle keskeisiä tavoitteita strategiassa olivat kirjaukset maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamisesta tämän kauden aikana. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi jo kesällä 2008, että maksuton päivähoito on puolueemme tavoite. Silloin Urpilaisen tavoitteelle moni hymähti, mutta nyt sen puolesta liputtaa monet.

Varhaiskasvatuksen puolelta on merkittävää, ettei päiväkotien ryhmäkokoa haluta strategiankauden aikana.  Pidän hyvin merkittävänä sitä, että Helsinki lähtee hakemaan uudella tavalla ratkaisuja koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin.

Kannan Helsingissä jatkuvaa huolta perheiden taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Tämän vuoksi pidän tärkeänä strategian lasten yhdenvertaisuutta lisäävää tavoitetta taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi arvokas tavoite on myös se, että Helsinki pyrkii tarjoamaan jatkossakin jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeen jonkin opiskelupaikan.  

Helsingin alueellisesta eriarvoistumisesta on viime aikoina kannettu perustellusti huolta. Näekin, että investoinnit koulutukseen ovat yksi tärkeimmistä keinoista torjua kaupunginosien jakautumista hyviin ja huonoihin alueisiin. Uusi kaupunkistrategia on hieno paperi. Meidän tänä iltana kaupunginvaltuuston salissa paikalla olevien tehtävä on nyt neljän vuoden aikana varmistaa se, että nämä hyvät yhdessä laaditut tavoitteet myös toteutuvat niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin muidenkin toimialojen osalta.

Alueellista tasa-arvoa Helsingin lukioille

Perjantai 7.7.2017 klo 10.18 - Ville

Eräs havainnollistava esimerkki epätasaisesta palvelujaosta on Helsingin lukiokartta, jossa suurin osa neuloista sijoittuu keskustaan tai länteen. Kaupungin itäisin lukio Vuosaaressa tarvitsee akuutisti uudet ajanmukaiset tilat. Suunnitelma on olemassa, ­mutta rahoituspäätös tarvitaan tänä vuonna. Toivon, että kaupungin toimielimissä kannatusta riittää jo alueellisen tasa-arvonkin nimissä.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 7.7.2017.

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17.51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8.59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Kiitos Helsinki!

Torstai 13.4.2017 klo 12.03 - Ville

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14.51 - Ville

Ensimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11.43 - Ville

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9.52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.  

Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelle

Sunnuntai 8.1.2017 klo 12.58 - Ville

Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen.

Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle.  Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta.

Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina.

Joukkoliikennettä olisi tarvittu myös aattoiltana

Lauantai 31.12.2016 klo 13.09 - Ville

Pääkaupunkiseudun koko joukkoliikenne seisahtui tänäkin vuonna jouluaaton illan ja joulupäivän aamun väliseksi ajaksi.

Ajatus, ettei jouluna kukaan liiku mihinkään, ei vastaa enää todellisuutta.

Kun pääkaupunkiseudulla moni haluaisi päästä kotiin ilman autoa vaikkapa aatto­­illan kyläilystä, taksikyyti on ainut tapa liikkua. Taksien kysyntä on niin suurta, että moni ­joutuu odottamaan kyytiä ­pitkään.

Olisiko ensi vuonna syytä harkita, että täysseisokin sijaan bussit, ratikat, junat ja metrot kulkisivat jouluna rajoitetuin aikatauluin?

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 27.12.2016.

Länsimetron lisärahoituksesta

Keskiviikko 14.12.2016 klo 17.57 - Ville

Puheenvuoroni Helsingin valtuuston kokouksessa 14.12.16 kohdassa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta”

"Länsimetron kustannusarvion kasvaessa hankkeelle haetaan jälleen kerran lisätakausta Espoon ja Helsingin valtuustoilta.  Tuntuu, että ainut asia millä Länsimetro on halunnut asioida tämän valtuuston kanssa, on lisärahoitus pyynnöt. Siihen nähden kuin keskeinen rahoittaja Helsinki on, olisin toivonut todella paljon tiiviimpää ja avoimempaa yhteydenpitoa tänne Helsingin päättäjien suuntaan. Kutsu Helsingin ja Espoon valtuustoille työmaakäynnille voisi olla erittäin tervetullut.

Edellisellä kerralla takausta pyydettäessä Helsingin valtuustolle annettiin ymmärtää, että nyt kyseessä viimeinen kerta, kun tarvitaan lisää rahoitusta, mutta näin sitten ollutkaan. Miten tässä kävi näin?

Kysyn esittelijältä, miksi metrohankkeen kulut on kerta toisensa jälkeen arvioitu virheellisesti? Pidetäänkö meitä aivan pelleinä täällä? Että annetaan aina vaan niin paljon uutta rahaa kuin pyydetään, kun eihän tätä kesken voi jättää.  Jos annamme jälleen uuden takauksen, mistä tiedämme, että tällä kertaa ilmoitettu summa on lopullinen? Miten tämä voidaan aikuisen oikeasti taata valtuustolle?"

Valtuusto-aloite Hakuninmaan ja Kaarelan asuinalueiden meluongelmien ratkaisemiseksi

Perjantai 9.12.2016 klo 16.40 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 30.11 valtuusto-aloitteen Hakuninmaan ja Kaarelan alueiden meluongelmien ratkaisemiseksi.  Aloitteessani todetaan seuraavaa:

Joukko Helsingin Hakuninmaan ja Kaarelan asukkaita on kääntynyt kaupunginvaltuutetun puoleen alueellensa meluongelman kanssa yritettyään ensin edistää asiaa yhteydenotolla Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen.

Hakuninmaan ja Kaarelan alueella voimakas liikenteen melu on todellinen asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava ongelma. Näiden kahden asuinalueen läpi kulkeva Hämeenlinnan väylä on yksi Helsingin vilkkaimmista liikenneväylistä. Väylän molemmilla puolilla asutus jatkuu tien laitaan asti.

Väylä on nelikaistainen ja sillä on 80 km/t nopeusrajoitus. Muualla Helsingissä vastaavissa paikoissa meluongelmia on pyritty vähentämään meluvallilla tai meluaidalla. Samoin on tarpeen selvittää millaisia terveysvaikutuksia melusta aiheutuu Kaarelan ja Hakuninmaan asukkaille varsinkin, kun alueelle on suunnitteilla merkittävää uudisrakentamista Kuninkaantammen alueelle. Kaupungin on syytä olla asiassa aloitteellinen Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen suuntaan, joiden vastuulla on liikenneväylien meluntorjunta myös kaupungin alueella.

Ehdotan valtuusto-aloitteella, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toimenpiteisiin Kannelmäki-Kaivoksela tieosuuden meluongelman laajuuden ja terveysvaikutusten selvittämiseksi sekä ratkaisemiseksi meluaidan tai meluvallin avulla.

Guggenheim Helsinki - Day after

Torstai 1.12.2016 klo 11.52 - Ville

Helsingin valtuusto käsitteli eilen pitkässä ja hieman dramaattisessakin kokouksessa ehdotusta Guggenheim taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tämä hanke oli tuotu kaupunginvaltuustoon. Lopputuloksena hanke kaatui varsin selkein numeroin 53–32.

Ensimmäisenä pohdittava mitä halutaan

Guggenheim oli esitetyssä tavassa kallis ja taloudeltaan epävarma hanke. Oman näkemykseni oli alusta asti se, että Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Toinen asia mikä minut sai kriittisesi, oli se, että halusimmeko tämän varsin synkkäsävyisen rakennuksen kaupunkimme symboliksi kaikkein arvokkaimmalle tontille vai kenties jotain muuta?

Koko prosessi olisi kannattanut seitsemän vuotta sitten aloittaa selvityksellä siitä, että mitä uutta Helsinkiin kaivataan kulttuurin alueella.  Tämä olisi ollut kohtuullista myös nyt monen vuoden yrittämisen jälkeen pettymyksen kokenutta New Yorkissa toimivaa Guggenheim säätiötä ja hankkeen kotimaisia aktiiveja kohtaan. Arvokasta tonttia Etelä-Rannassa ei kannata jättää nykyiseen käyttöönsä pysäköintialueena. Oma ajatukseni on ollut, että tontille voisi pohtia Suomen itsenäisyyden ajan museota tai miksei yhtä hyvin Paavo Lipposenkin kannattamaa ajatusta Design museosta. Keskustelu on nyt auki.

Ei valtuuston vuoden merkittävin päätös

Guggenheim museon ympärillä jatkuneen ja eilen tiivistyneen valtavan mediahuomion pohjalta voisi ajatella, että kyseessä oli yksi Helsingin valtuuston kaikkien aikojen tärkeimpiä päätöksiä. Näin ei ollut, vaikka hankkeen kannattajat ovat tänään ymmärrettävästi pettyneitä. Valtavan suuren dramatiikkaan en olisi nähnyt tarvetta, vaikka omasta kannastani poiketen museo olisi päätetty eilen rakentaakin.  Yhden museon varassa ei Helsingin ja Suomen tulevaisuus lepää. Valtuuston keväällä tekemä päätös uudesta yleiskaavasta oli merkittävyydeltään huomattavasti Guggenheimia merkittävämpi. Puutteistaan ja kehittämistarpeistaan huolimatta se mahdollistaa hyvin monella tavalla kaupunkia kehittämisen sekä asunpaikkana että Suomen johtavana elinkeinokeskuksena.

Helsinkiä voidaan kehittää matkailukaupunkina myös ilman Guggenheimia

Helsingin maine matkailukaupunkina ei myöskään ole yhden kortin varassa. Kohtasin marraskuun alussa lumituiskua Töölössä kiinalaisten matkailijoiden seurueen, joka kysyi tietä Sibelius-monumentille. Tuo kohtaaminen jätti ajateltavaa. Kyse on siitä uskommeko oman kulttuurimme ja historiamme vetovoimaan ja miten osaamme kertoa siitä ulkomaalaisille.

Luonto- ja historiamatkailulla on paljon mahdollisuuksia Suomessa osaamme sitä oikein ulkomaille markkinoida. Valtuustossa käsiteltiin syksyllä aloitteeni uuden matkailuneuvontapisteen avaamisesta Helsingin lentoaseman transit-alueelle. Vastaus tähän yhteen ideaan oli varovaisen myönteinen. Tietenkään tässä ei ole kyse yhdestä aloitteesta, vaan kokonaan uudenlaisen rohkea ajattelun löytämisestä siihen, että miten voimme kehittää Suomea ja Helsinkiä matkailukohteena. Tämä ei ollut, eikä ole yhden Guggenheim kortin varassa.

Guggenheim Helsinkiin - kyllä vai ei?

Sunnuntai 27.11.2016 klo 18.09 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuustossa käsitelemme ensi keskiviikkona ehdotusta Guggenheim taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämä paljon keskustelua viimeisen kuuden vuoden aikana herättänyt hanke tuodaan kaupunginvaltuustoon.

Millaiset asiat herättävät kaupungissa keskustelua?

Guggenheim päätös on merkittävä, mutta olemme tällä valtuustokaudella tehneet monia huomattavasti suurempiakin ratkaisuja, jotka eivät ole samalla tavoin herättäneet suurta keskustelua. Näistä voisi mainita esimerkiksi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen, joka myllää sen miten Helsinkiä johdetaan ensi vuonna uuteen uskoon. Tämä asia ei ole merkittävyydestään huolimatta juuri tunteita herättänyt muutamia henkilövalintoja lukuun ottamatta. Kokemukseni mukaan kyllä tai ei päätökset, jossa ollaan joko rakentamassa jotain uutta tai sulkemassa jotain vanhaa herättävät usein kivaan debatin. Keskiviikon ratkaisuun suhtaudun niin, että se on valintatilanne, jossa kummallekin vaihtoehdolle voi esittää sinänsä relevantteja perusteluja. Vaikka itse en kannata kaupunginhallituksen enemmistön valtuustoon lähettämää esitystä, ymmärrän jotenkin myös niitä, jotka näin tekevät. Kyse on siitä mihin Helsingissä investoidaan ja minkälaista kulttuuripolitiikka haluamme tehdä. Kaupunki ei nouse tai kaadu tämän museon mukana.

Kallis ja taloudeltaan epävarma hanke

Keskiviikon äänestyksestä tulee tiukka. Kukaan ei varmasti vielä osaa varmuudella ennustaa sen lopputulosta. Oman näkemykseni on ollut alusta asti se, että Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Jos hanke on niin kannattava kuin se puoltajat väittävät, he varmasti löytävä rahoituksen. Tämä ehto ei uudessa hieman parantuneessakaan esityksessä toteudu. Kanssani samassa valtuustoryhmässä istuvat Kaarin Taipale ja Osku Pajamäki ovat perustelleet näitä talousnäkökohtia useissa otteissa hyvin. Minun on helppo yhtyä heidän arvioihinsa tutustuttuani esitykseen.

Millaisen rakennuksen haluamme pääkaupungin symboliksi?

Rahaa voidaan tietenkin kaupungissa käyttää mihin valtuuston enemmistö viisaaksi katsoo. Toinen asia on sitten, että haluavatko helsinkiläiset tämän synkkäsävyisen linnakkeen kaupunkinsa symboliksi sen kaikkein arvokkaimmalle tontille? Mielestäni ehdotuksen yksi suuria puutteita on voittaneen ehdotuksen estetiikka. Keskusteluissa todetaan usein, että on parempi rakentaa Guggenheim museo kuin pitää Helsingin paraatipaikkaa pysäköintialueena. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole Guggenheim tai parkkipaikka. Koko prosessi olisi pitänyt seitsemän vuotta sitten aloittaa selvityksellä siitä, että mitä uutta Helsinkiin kaivataan kulttuurin alueella. Olisi ollut hyvä kysyä tästä sekä kaupunkilaisten että luottamuselinten näkemyksiä.

Miltä kuulostaisi Suomen itsenäisyyden ajan museo Kauppatorin laidalle?

Itse toin viime keväänä Kanava-lehdessä esille ajatuksen uuden modernin Suomen itsenäisyyden ajan museon rakentamisesta samalle paikalle. Vaikka ajatukseni tukena ei ole lobbauskoneistoa, yllätyin saamastani myönteisestä palautteesta sekä kansalaisilta että eräiltä asiantuntijatahoilta. Toki esimerkiksi entisen pääministeri Paavo Lipposen ajatus Design museosta voisi olla pohdinnan arvoinen.  Kyse on siitä uskommeko oman kulttuurimme ja historiamme vetovoimaan vain näemmekö että se pitää tuoda tänne jostain tuontitavarana. Jälkimmäinen ajatus kertoisi minusta lähinnä heikosta kansallisesta itsetunnosta, mistä kyllä on paljon merkkejä muutenkin.  Jos kaupunginhallituksen enemmistön ehdotus keskiviikkona kaatuu seuraavaksi voimme pohtia, halutaanko jotain tilalle, vai onko alue hyvä rantabulevardina.   Kävi niin tai näin on hyvä, että tämä asia saadaan nyt ratkaisuun ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa voidaan keskittyä siirtyä seuraaviin aiheisiin.