Puun polttamisen lisääminen ei ole ilmastoteko

Tiistai 11.12.2018 klo 14:52 - Ville

Helsingin Sanomat uutisoi tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan. Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto. 

Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla.  

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa.  Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.

Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.

1 kommentti . Avainsanat: ilmasto, energia, kasvihuoneilmiö

Puhdistetaan Helsingin kaukolämpö päästöistä

Maanantai 21.5.2018 klo 16:31 - Tiina Rytky, Ville Jalovaara

Monet kodeistamme lämpenevät kivihiilellä tuotetulla kaukolämmöllä. Saastuttavasta kivihiilestä on päästävä eroon. Sitä ei kuitenkaan kannata korvata biomassalla, kuten puulla tai pelletillä, sillä päästöjen kannalta tämä johtaisi ojasta allikkoon.

Suurin ongelma ovat päästöt: biomassa on päästötöntä vain teoriassa. Sen polttamisesta vapautuvat CO2-päästöt sitoutuvat takaisin metsiin vasta 100 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on aivan liian pitkä aika. Meidän pitää lopettaa polttamiseen perustuva energiantuotanto jo vuoteen 2050 mennessä lähes kokonaan.
Bioenergia on ongelmallinen myös kaupunkiympäristön kannalta. Koillis-Helsinkiin Tattarisuolle suunnitellaan biovoimalahanketta, joka on herättänyt lähialueen asukkaissa vastustusta. Suunnitellun laitoksen alueella pystytään varastoimaan kerrallaan vain kolmen päivän tarvetta vastaava määrä polttoainetta. Se tarkoittaa hurjaa lisäystä raskaan liikenteen määrään: arkipäivisin 2-3 rekkakuormallista polttoainetta tunnissa, yhteensä 40 rekkaa vuorokaudessa.

Metsäperäistä biomassaa ei edes saa riittävästi Suomesta käyttökelpoisessa muodossa. Helsingin lämmöntarve on niin valtava, että joutuisimme turvautumaan ulkomaiseen pellettiin. Mittakaavasta kertoo se, että koko Keskuspuistoon sitoutunut energia riittäisi lämmittämään Helsinkiä vain kolmen pakkasviikon ajan. Pelletti tuotaisiin Suomen metsäisimmän maan pääkaupunkiin mm. Venäjältä, Kanadasta, Baltian maista ja USA:sta.

Kaiken tämän lisäksi biomassan liiallisella käytöllä on merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. Vireillä olevat sellutehdashankkeet vievät Suomen biodiversiteetin kestokyvyn rajoille. Energiakäytön lisäystä biodiversiteetti ei kestä.

Pahimmassa tapauksessa rakennamme seuraavan 100 vuoden energiainfrastruktuurin oletuksille, joista seuraa, että emme saavuta päästötavoitteitamme, sitoudumme ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen, tärvelemme biodiversiteettimme ja pilaamme kaupunkiympäristömme.

Vaihtoehtoja päästöttömään kaukolämmön tuotantoon on onneksi olemassa. Voimme hyödyntää aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä pienydinvoimaa. Keinot on jo keksitty, seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa.

Tiina Rytky, puheenjohtaja, Yhteiskuntapol. sos.dem. yhdistys YPSY

Ville Jalovaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Energia, ilmasto