Puun polttamisen lisääminen ei ole ilmastotekoTiistai 11.12.2018 klo 14.52 - Ville Helsingin Sanomat uutisoi tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan. Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto. Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa. Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen. Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa. |
|
Avainsanat: ilmasto, energia, kasvihuoneilmiö |
|
Ole huoleti. Suomessa ei tulevaisuudessakaan kaadeta metsää polttamistarkoituksessa. Yksittäisiä puita toki, jos niillä ei ole tukkipuuarvoa tai käyttöä prosessiteollisuudessa.
Tyypillinen metsänomistaja Suomessa tähtää ennen kaikkea sahatavaran kasvatukseen. Jotta metsä tuottaisi mahdollisimman paljon tätä kalleinta ja hiiltä pisimmäksi aikaa sitovaa puutavaralajia, on metsää harvennettava 1 - 2 kertaa kiertoaikana.
Ensiharvennus tuottaa energia- ja kuitupuuta, toinen harvennus jo vähän tukkiakin. Ja katso: jäljelle jäävä puusto järeytyy ja sitoo itseensä hiiltä, joka päätyy sitten kattotuoleiksi, kaapin oviksi ja puukon kahvoiksi. Eikä kuitupuukaan pelkkää vessapaperin raaka-ainetta ole, vaan yhä enenevissä määrin eristemateriaaleja, pakkauksia ja muita muovinkorvikkeita.
Hakekattilaan ja saunapuiksi päätyvät sitten latvukset, ylijäreät tyvet, sinistynyt koivu, lahon syömät kuuset, hyönteisten vahingoittamat rungot, haarautuneet ja liian kierot yksilöt, puulajit joilla ei ole muuta kaupallista arvoa sekä tietysti ne ensiharvennusten rääpäleet, joista ei muuhun ole. Lisäksi polttoon menevät sahateollisuuden pinnat ja muut jätteet sekä vaikkapa huonekaluteollisuuden pilalle menneet erät, jopa sellun keiton sivuvirrat.
Puun polttaminen ei vaaranna metsiä eikä kilpaile sahojen kanssa samasta puutavarasta, vaan tukee kokonaisvaltaista metsätaloutta. Siinä muutetaan energiaksi se osa puustosta ja puutavarasta, joka muutenkin nopeimmin maatuisi ja vapauttaisi hiiltä ilmaan. Polttamatonkin puu vapauttaa hiilivaransa aikanaan, louhimatta jätetty kivihiili ei käytännössä koskaan.
Suomen metsien puuvaranto kasvaa kasvamistaan. Se ei ole suojelun ansiota, vaikka Suomen metsistä todella iso osa onkin suojelun piirissä. Se on metsätalouden ansiota. Metsätalouden, jossa pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman järeää puuta - haaskaamatta mitään muuta.
Puun kuljettaminen Helsinkiin on tietysti logistisesti haasteellista, mutta ei onneksi sen haasteellisempaa kuin kivihiilen kuljettaminen. Molemmat voi lastata laivaan ja purkaa sieltä.