Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelle

Share |

Sunnuntai 8.1.2017 klo 12:58 - Ville


Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä on huomenna keskustelua herättäneen Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset. Itse olen kaupunginvaltuutettuna suhtautunut alusta asti varsin varautuneesti siihen, että tätä 1800-luvun lopulta peräisin olevaa ainutlaatuista historiallista kokonaisuutta lähdettäisiin nyt meidän aikanamme muuttamaan. En tämän johdosta allekirjoittanut padon purkamista kannattavaa valtuusto-aloitetta. Aihetta on nyt selvitetty ja selvitykset eivät mielestäni anna perusteita edetä asiassa valtuusto-aloitteen toivomaan suuntaan.

Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen.

Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle.  Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta.

Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina.

Avainsanat: Helsinki, kaupunginhallitus, vanhakaupunki, historia


Kommentit

8.1.2017 23:48  Henrik Kettunen

Kalojen kannalta pato ja etenkin turbiinit on se ongelma. Jokiluonnon ekologiset suojeluarvojen kannalta itse pato on se iso ongelma, eikä siihen oikein ole muuta ratkaisua kuin länsihaaran ns hydrologis-morfologisen tilan palauttaminen, ts padon purkaminen.

Jos itäisen haaran haluaa ns "kunnostaminen", niin sellainen ei tulisi olemaan mikään helppo ratkaisu. Kaikkea muuta. Jos itä- vs länsihaaran virtauksiin ei tule muutoksia, niin itähaaran kunnostaminen ei vaikuta kaloihin ja vesiluonnon ekologiseen tilaan kuin kosmeettisesti. Miten itähaaran luonnonkalliopohja poistaminen helpottaisi vesipuitedirektiivin tavoitetta kalojen turvallisesta liikkumisesta molempiin suuntiin? Ei oikein mitenkään.

Jos halutaan saada kaloille edes jotain pienmuotoista parannusta, niin silloin pitää saada virtauksiin muutos, enemmän vettä itäiseen haaraan. Vetäisikö se edes maksimivirtaamia? Ei riitä että tekee jotain jommalle kummalle haaralle. Asia vaikuttaa väistämättä myös siihen toiseen uomaan. Se, mitä tässä halutaan tehdä itähaaralle, niin mitä se tekee siinä tapauksessa länsihaaralle, sen tuurbiineille ja/tai padolle. Ja aletaann patoamaan, niin on riski että joen tulvimisriski kasvaa. Jos taas taso lasketaan, niin länsihaaran pato jäisi helposti kuivaksi.

Eihän kesällä Vantaankoskellekaan saatu ennallistaa pienvesivoimalaa, koska viranomaiset sanoivat että lupa puuttuu. Olisi suotavaa jos ELY toimisi tässä Vanhankaupunginkosken tapauksessa yhtä selkärankaisesti ja sanoisi, että voimalaitos seis siihen asti kunnes lupa on ajanmukaistettu. Kyllä museoillakin pitää olla harjoittamaansa toimintaan asianmukaiset ja voimassaolevat luvat.

Vanhankaupunginkoski kaksihaaraisena suistona on monimutkainen kokonaisuus, jota ei voi fiksata yksittäisellä tempulla, ilman että se vaikuttaa toiseen olennaiseen haaran virtauksiin, asiaan tai intressiin. Niin kauan tai sellaisina aikoina kun länsihaarassa on reilummin vettä, niin siihen liittyy ongelmia. Ja jos turbiini halutaan pyörivän, niin se on yhtä kuin ongelmia kaloille. Niin kauan kun pato on pystyssä, niin se on yhtä kuin ongelmia jokiluonnolle.

ps. Mitkä on sinun mielestäsi joen luontoarvot, ja kuinka ne sinun mielestä voidaan säilyttää?

9.1.2017 12:52  Ville Jalovaara

Kiitos palautteesta! Nämä on aina valinnan paikkoja, jossa punnittava eri vaihtoehtoja. Itse näkisin edelleen, että tuo itähaaran kunnostus on paras vaihtoehto, koska suojeltu historiallinen voimalaitoskokonaisuus tulisi myös säilyttää. En usko, että kovin monessakaan muussa maassa lähdettäisiin purkamaan 1800-luvun lopun toimivaa voimalaitosta kovin helposti.

14.6.2017 13:54  Hannu Sinivirta

Padon purkaminen on ollut ennemminkin tunne kuin järki kysymys.

Olen jo alunperin vastustanut purku-hanketta voimakkaasti monestakin syystä.

Jo pelkästään teknisesti, se on hyvin laaja ja monimutkainen hanke. Pelkkä padon purkaminen ei ennallista ns. kuohuvaa koskea jo pelkästään sen vuoksi, että sateettomina jaksoina veden pinta laskee ratkaisevasti.

Se on havaittavissa padon äärellä nimenomaan kuivina jaksoina, jolloin padon yli virtaava vesimäärä nipin-napin ylittää putouksen reunan ja itäinen koskihaara on lähes seisovassa tilassa. Vesimäärät ovat hyvin vähäiset ja pahoin pelkään, että kuohuva koski voi muuttua mutavelliseksi uomaksi.

Kokonaan toinen kysymys on sadekausi, silloin vettä riittää, mutta toisaalta Vantaanjoen vesimäärät vaihtelevat myös hyvin voimakkaasti.

Luontoarvot ovat nykyisellään aivan yhtä tärkeät, -ellei jopa tärkeämmät. Jos pato puretaan, kuka tietää miten käy luontoarvoille ja ympäristön viihtyvyydelle.

Padon purkaminen ei voi olla itseisarvo, jonkin poliittisen agendan pönkittämiseksi. Nykyinen miljöö tulee säilyttää ja ehostaa tarpeen mukaan.

Ehdottomasti helpoin, edullisin ja järkevin vaihtoehto on kunnostaa itäistä koskihaaraa ja sen laskulmia, teknisesti se on hyvin yksinkertaista.

Kaikki vaelluskalat pääsevät nousemaan, jos se kullekkin vaelluskalalle on fyysisesti mahdollinen. Ei luonnossakaan kaikille vaelluskaloille ole samaa mahdollisuutta.

Tähän asti järki on voittanut ja toivottavasti myös jatkossa.

Vanh. tutkija

14.6.2017 17:59  Ville Jalovaara

Kiitos vanhemmalle tutkijalle palautteesta! Toivon, että tähän löytyy vielä järkevä ja perusteltu ratkaisu.

14.6.2017 22:34  Henrik Kettunen

No jos joku kuvittelee että padon purkaminen olisi vain poliittisen pönkittämisen juttu. Kukas siinä tapauksessa ajaa Hiitolanjoen tai Tourujoen voimalaitosten purkamista? Eiköhän kyse oli jostain ihan muusta. Kulttuuri- ja miljööarvoille annetaan mitä suurimmassa määrin arvoa Vantaalla. Silti Tikkurilankosken pato menee purkuun.

Helppo ja edullisin ratkaisu on suhteellinen ja subjektiivinen asia. Helppo ja halpa tarkoittaa kyllä useammin huonosti toimivaa, koska yritetään toimimatonta oikopolkua. "Järkevä ja perusteltu" riippuu ihan siitä että, haluaako ymmärtää faktat faktoina. Tällä tarkoitan vesiluonnon ekosysteemien, virtausdynamiikan tai luontoarvoja ymmärrystä. Padon purkaminen ei niinkään ole tekninen kysymys. Se on ehdottomasti monimutkainen kokonaisuus, ja mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisesti, kulttuuriarvojen puolesta, juridisesti.... moniarvoisen subjektiivisen ristiriitainen kokonaisuus.

Padot on hyvin harvoin ikuisia, pikemminkin varsin lyhytaikaisia, ja yllättävän nopeasti rapistuvia. Joko padon ennallistamiseen pitää satsata isosti, tai vaihtoehtoisesti sen purkamisen vaihtoehtojen selvittämiset pitää tehdä asiallisesti. Jommin kummin. ;)

27.10.2017 21:00  Hannu Sinivirta

Toden totta. Kaikki on hyvin suhteellista, objektiivista ja myös subjektiivista.

Itäinen koskihaara palvelee jo nyt kohtuullisen hyvin nousukalojen selviytymistä yläjuoksulle.

Kuten aiemmin mainitsin, toimenpiteet jo olemassa olevan itäisen koskihaaran parantamiseksi, ovat periaatteessa hyvin yksinkertaiset. Miksi siis purkaa pato ja sen jälkeen muokata uoma optimaaliseksi, kun itäinen koskihaara jo lähes sellainen on.

Padon purku ja uoman ehostaminen veden virtauksen vapaaseen laskukulmaan, jättää valmiin itäisen koskihaaran kalaportaat täysin toimettomaksi. Minkälainen esteettinen näkymä kalaportaat silloin on, kun niissä ei virtaa vesi.

Kohtuullistaminen ja ennallistaminen ovat myös mitä suurimmassa määrin subjektiivisia käsitteitä.

Kohtuullistaminen, -parhaimmassa tapauksessa, ottaa huomioon kaikkien osapuolien, niin kulttuurihistorialliset kuin kalataloudelliset näkemykset.

Ennallistaminen puolestaan tavoittelee jotakin sellaista, mikä on joskus historiassa ollut, mutta kuten monesti on osoitettu, historiassa olevia olosuhteita tai tapahtumia ei koskaan tulla täysin saavuttamaan.

Vanh. tutkija

28.10.2017 13:15  Henrik Kettunen

Jos asioita halutaan tarkastella vain lohikalojen nousemisen kannalta, niin sekin on vain yksi näkökulma. Sekään ei ole ratkaistu, eikä toimi kunnolla vaikka itähaara tuhotaan. Kyse on jokiluonnosta ja kokonaisuudesta, jossa iso asia on myös patoturvallisuus.

Asiantuntijat ovat arvioineet että Vanhankaupunginkosken padonkriittinen murtumisvaara tapahtuu 8:17 tasolla. Nyt ensi kevättulvaksi on ennustettu padon yläpuolisen vedenkorkeuden voivan nousta tämän tason yläpuolelle. Ilmastonmuutosten myötä kun virtaama äärevöityy entisestään. Ajan kanssa patoturvallisuusriski sen kun kasvaa. Tätäkään ei ole selvitetty, koska ilmeisesti eri vaihtoehtoja ei ole haluttu kunnolla muutenkaan selvittää. Osa selkeästi kuvittelee että pato säilyy hyvin selaisenaan. Hmm...

https://www.facebook.com/groups/Vanhankaupunginkoski/permalink/852449131583623/

29.10.2017 16:25  Hannu Sinivirta

Mielestäni patoturvallisuus ja ilmastonmuutos eivät suoraan korreloi keskenään. Vuotuiset sademäärät, -olivat ne vetisiä tai lumisia, sulat vesimäärät kaiken kaikkiaan (pidemmällä aika välillä), pysyvät keskimäärin vakiona.

VKK:n pato on pysynyt paikoillaan n. 400 vuotta ja ilmastonmuutos johtuu pääsääntöisesti lämpötilagradienttien kasvavista muutoksista. Tämä on johtamassa siihen, että lumi- ja vesijään muodostuminen on vähentynyt. Ja tämä puolestaan on johtamassa siihen, että patoon kohdistuva rasite on myös vähentynyt.

Padon yli virtaava vesimäärä tasaa tulvahuippuja ja vesimäärä ei mielestäni ylitä padon ns. "breaking pointtia", sen tulisi olla monta kertaluokkaa suurempi. Sellaisiin vesimääriin Suomen olosuhteissa on äärimmäisen vaikea uskoa jo pelkästään tilastollisesti.

Itäisen koskihaaran kalaportaiden laskululmia on mahdollista loiventaa, pidentämällä poikittaista virtausta ts. lisäämällä porrastusta niin, että syntyy kaksi erillistä kanavaa, vuolas ja tyven. Näin muodostuu lisää myös suvantoja, fyysisesti heikoimpia nousukaloja varten.

Toisaalta, mikään ei ole pysyvää ja kehitys kohtaa meitä kaikkia, niin hyvässä kuin pahassakin. Vanha vastaan uusi voi myös palvella toisiaan, ei aina välttämättä niin, että vanha tulee purkaa vain siksi, että se ei kestä aikaansa.

Kalaportaiden modernisointi tässä vaiheessa on mielestäni kaikkien etu.

Vanh. tutkija

29.10.2017 16:53  Hannu Sinivirta

Anteeksi, ei 400 vaan lähemmäksi 200 vuotta.

30.10.2017 11:20  Henrik Kettunen

Siis ilmastonmuutoksen ennenkaikkea on sekä kasvattavaa keskimääräistä sadantaa että äärevöittävän virtauksia. Virtaamien keskiarvot tulee kasvamaan ja mitä suurimmassa määrin virtaamahuiput kasvamaan. Tämä on juuri se syy miksi patojen turvallisuuteen on Suomessakin alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kyseessä ei ole mielipide- tai uskonasia. Tuon itäisen haaran loiventaminen ei sekään ole mikään helppo rasti.

Tilanne nyt vain on se, että eri realistisia vaihtoehtoja ei ole tähän mennessä kunnolla edes selvitetty, koska ikäänkuin on etukäteen päätetty lopputulos, ja siksi selvityksiäkin on tehty pikemminkin mielipiteisiin ja uskomuksiin perustuen kuin että huomioidaan hydrologiset ja ekologiset faktat. Tämä on prosessille ja muutenkin hyvin harmillista. Poliittinen farssi sen kun jatkuu.

Jotkut yhä perustelee padon säilyttämistä sen takia, koska padon yläpuolella on hirveästi jotain haitallisia sedimenttejä, tai että koko joki kuivuisi jos pato poistettaisiin. Argumentit kertoo valitettavan heikon perehtyneisyyden, tietoisuuden ja ymmärryksen ja tason.

30.10.2017 17:45  Hannu Sinivirta

Niin jos vielä kommentoisin ilmastonmuutoksen problematiikkaa, joka jo itsessään on hyvin monimutkainen ilmiö, jossa on hyvin runsaasti erilaisia parametreja. Vuotuiset sademäärät (hyvin pitkällä aikavälillä) ovat sekä lumisia, että vetisiä ts. vuotuisten sademäärien summa pysyy keskimäärin vakiona. Jos näin ei olisi, hukkuisimme veden paisumukseen. Pienhiukkaset (CO2, -aerosolit, -metaani, -vesihöyry, -suht. kosteus jne) ovat konsentroituneet ilmakehään ja ne vaikuttavat pääsääntöisesti ilmakehää lämmittäen. Toisaalta avaruuden taustasäteily muodostaa sadepisaroiden ytimiä, kasvattaen pilvisyyttä, joka puolestaan jäähdyttää ilmakehää jne.Toisaalta miksi ilmakehä lämpenee, se johtuu planetaarisista muutoksista eli mm. auringon aktiivisuudesta ja em. konsentroitumisista, sekä antropogeenisista muutoksista.Siinä olen kyllä samaa mieltä, että tutkimusta on tehty aivan liian vähän ja tuntuu siltä, että politiikka menee tieteen edellä tässäkin tapauksessa.VKK:n vesimäärät vaihtelevat hyvin voimakkaasti ja silloin kun on kuiva kausi, padon yli virtaava vesimäärä on hyvin pieni. Tämä olisi sama vesimäärä joka tulisi virtaamaan ennallistetussa läntisessä haarassa, jos pato puretaan ja itäinen haara olisi lähes kuiva (vertaile nykyisiä vesimääriä läntisessä ja itäisessä haarassa silloin, kun on kuiva kausi). Näitä näkymiä voi käydä padolla tutkimassa, se antaa käytännön osviittaa vesimääristä silloin, kun on kuiva kausi. Vesimäärät ovat erittäin vähäiset ja näin myös virtaama.Vielä kertauksena. Vesimäärien variaatio antaa summan, joka kasvaa ajan funktiona, mutta jonka summa ei kasva määräämättömästi, siitä seuraisi veden paisumus.Kokonaan toinen tilanne on hetkellisesti kasvavat sademäärät, silloin on olemassa tulvariski ts. sään ääri-ilmiöiden voimistuminen lisää vesimääriä, mutta vain hetkellisesti. Tämä ei ole jatkuva trendi, niinkuin moni saattaa olettaa. Luonnon ilmiöt ovat sellaisia, että ne pyrkivät tasapainottamaan muutoksia dynaamisina efekteinä.Se mikä tulee voimalan turbiineihin, niiden eteen voisi kehittää viistoon suunnatun betonisen välpän (seinämä, joka estää kalojen ym. pääsyn turbiineille). Seinämän erkonomia noudattaisi muotoa, joka sallisi veden pääsyn turbiineille, mutta ei kalojen ym. pääsyn, voimakkaan virtauksen turvin.Tässä vain yksi esimerkki. Konstruktioita on monia ja myös hyvin käyttäkelpoisia.Olen luonnon ystävä ja tarkkailen luontoa hyvin tarkoin ja samalla ajattelen myös kulttuurihistoriaa, joka on myös tärkeää. Mielestäni on järkevää ajatella kokonaisuuksia ja ei ole hyvä jämäköityä liiaksi yksityiskohtiin, koska silloin voi tulla joko väärinymmärretyksi tai jopa tallotuksi.Tutkimusta tarvitaan lisää ja nimenomaan empiiristä tutkimusta.

31.10.2017 7:03  Hannu Sinivirta

VKK:n padon purkaminen sen vuoksi, että itäinen koskihaara ei avusta kaikkia nousukaloja, on pelkästään tekninen kysymys.

Itäisen koskihaaran ehostus ei ole vaikea tehtävä ja jos oletetaan, että se tulisi olemaan vain kosmeettista, se on hyvästä tahdosta kiinni, kuinka hyvä siitä muodostuu, eli sekin on vain tekninen kysymys.

Miksi purkaa pato, kun se takaa riittävän vesimäärän itäiseen koskihaaraan, -joka on jo nyt lähes kaikille nousukaloille optimaalinen.

Itäisen koskihaaran kalaportaita lisäämällä, saadaan kasvatettua poikittaista virtausta. Kalaportaiden sijoittelulla voidaan luoda kaksi kanavaa, vuolas (voimakkaat yksilöt) ja tyven (heikoimmat yksilöt) ja tämä lisäisi myös suvantoja.

Padon säilyttäminen ja itäisen koskihaaran modernisointi ajaisi sekä kalatalouden, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön etua.

31.10.2017 8:34  Henrik Kettunen

Vesielementtien ja säiden seuraaminen on toki mukavaa ja kiinnostavaa seurattavaa. Sitähän varten monet viihtyy koskivesillä. Vaikka keskimäärin virtaamat olisikin jotakuinkin vakiot, vain pienell kasvulla, niin kuivat jaksot yleistyy siinä missä hetkelliset maksimitulvat pahenee ja yleistyy. Tähän varaudutaan kaikissa Suomen vesistöissä enemmän tai vähemmän. Siksi patoja kunnostetaan, säännöstelykäytäntöjä tarkistetaan, eli sopeutetaan muuttuviin olosuhteisiin. Jos näin ei tehtäisi, niin monet padot voisivat olla helisemässä. Varautuminen on fiksua, koska patoturvallisuudella ei pitäisi leikkiä. Ei muualla, eikä toivon mukaan myöskään Vanhankaupunginkoskella. Se, että kestääkö pato, ei ole mielipidekysymys.

Patojen ja vesivoiman haittojen torjuntaan on onneksi tulossa uusia pakkokeinoja.
https://yle.fi/uutiset/3-9907643

31.10.2017 9:48  Hannu Sinivirta

Ilmastonmuutoksen seurauksena, ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Hetkelliset vesimäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti, mutta myös kuivat jaksot ovat lisääntyneet.

Se mikä kasvattaa sademääriä johtuu vesihöyryn lisääntymisestä ilmakehän alemmissa kerroksissa. Mutta on hyvä muistaa, että lämpötilaerot ovat myös lisääntyneet eri vuoden aikoina.

Lumen muodostuminen on vähentynyt, joka on osa hydrologista kiertoa. Veden kokonaismäärä tässä kierrossa pysyy lähes vakiona. Pientä variaatiota luonnollisesti syntyy, mutta dynamiikka tosiaan on sellainen, että se tasaa muutoksia lämpötilaerojen seurauksena.

Auringon aktiviteetti on primäärinen tekijä ja ns. luonnollinen ilmastonmuutos. Merkittävää roolia esittää myös antropogeeninen (ihmisen aiheuttama) ilmastonmuutos.

Jos palaan vielä sään ääri-ilmiöihin, jotka vaikuttavat VKK:n itäiseen koskihaaraan ja läntisessä haarassa olevaan patoon.

Tulvahuippuina, itäisen koskihaaran ja padon yli virtaavat vesimäärät luonnollisesti lisääntyvät. Silloin VKK:n voimalan turbiinit käynnistyvät automaattisesti, padossa olevan sensorin avulla, ohittaen padon yli virtaavaa vesimäärää. Tämä tasaa tulvahuippuja, samoin itäinen koskihaara.

Jos vesimäärät lisääntyvät dramaattisesti, padon yli virtaava vesimäärä + turbiinien läpi virtaava vesimäärä + itäisen koskihaaran vesimäärien summa, tasaa samassa suhteessa dramaattisetkin vesimäärät.

Padon yli virtaava vesimassa kohdistaa painetta vain padon yläosaan. Padon alaosiin vaikuttaa aivan sama paine, mikä on vaikuttanut jo n. 200 vuotta.

Padossa olevien murtumien todennäköisyys so. kivetysten sidokset ovat voineet rapautua, joten niiltä osin voi syntyä ongelmia.

Patoon kohdistunut paine on pysynyt samana ja jos tarkastellaan sitä massavektoreina, vertikaalisuunnan massavektori padon yli kohdistaa paineen vain padon poikkileukkauksen verran, joka nimellisesti on kohtuullisen vähäinen.

Patoon kohdistunut horisontaalisuunnan massavektori padon yli kohdistaa paineen vain padon yläosaan niiltä osin, kuin vesimäärä sen ylittää ja kuten edellä, padon alaosiin vaikuttaa sama paine, mikä ennenkin.

Ääri-ilmiönä lämpötilan nousu ja sen seurauksena kuivuus, voi olla myös yhtä dramaattinen. Vesimäärät ovat silloin minimaaliset ja samaan aikaan haihtuminen lisääntyy.

Jos oletetaan, että auringon säteily, veden pinta-ala ja suhteellinen kosteus pysyvät vakioina, silloin veden kapasiteetti on ratkaisevassa asemassa. Jos vesimäärä silloin on alhaisimmillaan, sitä nopeammin se haihtuu. On hyvin mahdollista, että pahimmassa tapauksessa uoman vesimäärä on niin alhainen, että se alkaa muistuttamaan mutavellistä uomaa.

Tämä kaikki on seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, jossa ääri-ilmiöt ovat välittömiä ja pidemmän aika-välin muutokset näkyvät vielä dramaattisemmin.

Vanh. tutkija (emeritus / avaruus)

31.10.2017 12:55  Hannu Sinivirta

Mielipiteet eivät todellakaan ratkaise, vaan empiirinen tutkimus. Mielestäni mihinkään pakkokeinoihin ei ole syytä ryhtyä, siitä pitää kyllä huolen tämän valtakunnan oikeuslaitos.

Jos on olemassa välitön uhka joka on tieteellisesti osoitettu, se on kokonaan toinen kysymys. Varautuminen erilaisiin uhkakuviin on tietenkin luonnollista ja minua tutkijana huolestuttaa kaikkein eniten se, että empiiristä tutkimusta ei ole tehty riittävästi ja tieteen sanelemia tosiasioita ei ole riittävästi otettu huomioon.

Tämä koskee nimenomaan VKK:n kokonaisuutta.

Vanh. tutkija (emeritus / avaruus)

31.10.2017 14:34  Hannu Sinivirta

Valtakunnallisesti kalateitä on luonnollisesti kehitettävä ja ne vesivoimalat, jotka on huonokuntoisina poistettu käytöstä, voi toki purkaa.

Uusia vesi-voimaloita myös tarvitaan, mutta suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon vaelluskalojen mahdollisuus selvitä. Tähän on mielestäni panostettava 2020 -luvun ajattelulla.

Vesivoiman kapasiteettia voi myös vähentää vaelluskalojen ehdoilla niin, että sekä vesivoima, että vaelluskalat hyötyvät. Vesivoima on yksi energiamuoto, joka on edullista ja puhdasta.

Synergia vesivoiman ja luonnon suojelun välillä voi olla hyvinkin realistinen vaihtoehto. Kysymys on modernisaatiosta, eli ihmisen kyvystä suunnitella ja toteuttaa hankkeita, jotka voivat mullistaa luutuneita käsityksiä.

Vanh. tutkija (emeritus / avaruus)

1.11.2017 10:22  Henrik Kettunen

Se, että kuinka paljon pato kestää riippuu A) padon kunnosta ja B) veden paineesta padon yläpuolella, eli veden korkeudesta. Jos ja kun ajan hammas koko ajan nakertaa patoa, niin ainakaan itsestään se ei vahvistu. Mikään pato ei kestä ikuisesti. Reunakiveysten kuntoa on paikattu valamalla betonia kivien koloihin. Itse padolle ei ole tehty mitään. Sen vuodot ovat vuosi vuodelta vain pahentuneet. Kriittinen vedenkorkeus mikä padon yläpuolella saa olla on, 8,17m. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ensivuoden tulevan kevättulvan ennustemallissa tämä voi ylittyä. Padon murtumisvaara ei ole vain teoreettinen. Koska padon korjauksiin ei ole ryhdytty, niin kyse harkitusta riskinotosta.

Ja mitä tulee itäisen haaran kunnostamiseen, niin siitä ei ole tehty empiirisiä selvityksiä, että miten se voisi, vai voiko olla toteutettavissa. Hyvä että sitäkin selvitetään, vaikkakin ymmärrään että loivennusta saadaan parhaassakin tapauksessa niihin vähän aikaiseksi, ettei tilanne muutu. Jos virtaamasuhteet ei muutu, niin ongelmat länsihaarassa säilyy samana kuin tähän asti. Siksi tilanteeseen ei valitettavasti ole mitään parannuksia mahdollista saada aikaa, ilman virtaamasuhteiden muutoksia ja länsihaaran padon mahdollisuuksien ja luontovaikutusten selvittämisiä. Tähän asti tehdyt selvitykset ovat monilta osin hyvin puutteellisia, eikä tästä kokonaisuudesta ole sellaista taustaselvityksiä ja tietoja olemassa että voisi tehdä järkeviä päätöksiä suuntaan eikä toiseen. Olennaista olisi oikeasti ottaa kokonaisuus, kattavasti ja kokonaisvaltaisesti eri vaihtoehdot, niin plussat ja miinukset selvityksen kohteeksi.

Mistään muutoksesta tai korjauksesta ei voi päättää ilman asiallisia taustaselvityksiä, mutun pohjalta. Kaupunginhallitus siis päätti että itäisen haaran mahdollisuuksia selvitetään. Kaupunginhallitus ei ole päättänyt että itäinen haara loivennetaan. Siksi tämä prosessi on yhä käynnissä. Enkä usko että prosessi loppuu, tai lopullista ratkaisua saadaan ennen kuin länsihaaran eri vaihtoehdot oikeasti selvitetään. Kokonaisuus muodostuu länsi- ja itähaarasta. Siinä on se kokonaisuus jota pitää kyetä selvittämään.

Patoon liittyy realistinen murtumisen vaara, eikä se ole mielipidekysymys!

1.11.2017 13:22  Hannu Sinivirta

Tähän on enää äärimmäisen vaikeaa ottaa kantaa kun vaikuttaa siltä, että tutkijan käsityksiä ei joko haluta tai yksinkertaisesti ei osata ymmärtää. Joten tätä depattia on turhaa jatkaa.

Väittelyn mentaliteetti, joka johtaa tämän kaltaiseen yksinkertaistukseen ja toistoon, -joka on itsestään selvää, ei osoita tieteellisen depatin prinsiippejä. Pakkomielteiset ja yksipuoliset periaatteet eivät johda tuloksiin, joissa jokaisen osapuolen näkemykset ja ajatukset eivät kohtaa. Tieteelliset metodit, joihin kuuluu teorian lisäksi empiria, tulee ottaa huomioon.

Ikuisuus-kysymykset ovat triviaaleja, niihin en ota kantaa. Otan kantaa vain puhtaasti tieteellisiin prinsiippeihin ja teeseihin, sekä empiriaan.

Se mikä tulee mielipiteisiin, se on kokonaan toinen kysymys. Olen esittänyt vain tieteellisen näkemykseni, joka perustuu empiriaan, eli pitääkö tämä vielä toistaa, jotta asia tulee ymmärretyksi.

Se mitä kaupungin hallitus päättää, toivon että siellä istuu järkeviä päättäjiä, jotka osaavat ottaa huomioon kokonaisuuksia, ei pelkästään yksipuolisia detaljeja vain kalatalouden ehdoilla.

Kuten aiemmin jo kirjoitin, vesivoima ja luontoarvot voivat kulkea käsi-kädessä, totaalisiin muutoksiin ja purkuihin ei ole viisasta mennä.

Vanh. tutkija (emeritus / avaruus)

1.11.2017 15:31  Henrik Kettunen

Yksi. Fakta on se, että itähaaran loiventamista puoltavia empiiriä tutkimuksia ei ole tehty. Miten joku voi sanoa että itäinen haara olisi toteutettavissa, kun asioita ei ole selvitetty?

Kaksi. Vesivoima ja vaelluskalat on hyvin monen eri asian osalta pahasti ristiriidassa. Nyt ei ainakaan itsellä tule mieleen ensimmäistäkään tapausta, missä nämä ongelmitta olisi saatu yhteensovitettu. Jos jollain on sellaista näkemystä että luontoarvot ja vesivoima kulkee nätisti käsikädessä, niin mielelläni kuulisi tällaiseen perusteita. Vesivoimaa on Suomessa rakennettu paljon.

Turhia patoja on lukematon määrä. Vesivoiman haitat vesiluonnolle on kiistattomia, siis sekä jokiluonnolle, virtavesiekosysteeille, ja tietenkin myös kalastolle. Jos joku väittää jotain muuta, niin sellainen taitaapi tarkastella asioita aika kapea-alaisten linssien läpi.

Mielipiteet on sivuseikka, faktat ja tutkittu juttu olisi olennaisempaa. Sen takia olennaista olisi että eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset selvitettäisiin kunnnolla ja tiedostettaisiin realisteetit, ettei huonoja päätöksiä tehtäisi fiktion perusteella.

1.11.2017 15:58  Henrik Kettunen

Jos kiinnostaa ymmärtää vesivoiman haitoista (faktoja), niin : https://www.hs.fi/tiede/art-2000005432218.html?share=bf45503c63276a28bb3bf2b6397e4bbe

1.11.2017 18:37  Mikael A. Manninen

Tähän keskusteluun sopinee muutama ote Uudenmaan ympäristökeskuksen Vantaanjoen tulvatorjunnan toimintasuunnitelmasta (www.hel.fi/hel2/hkr/julkaisut/ohjeet/aluesuunnitelman_lahtoaineisto/vantaanjoen_tulvantorjunta_suunnitelma.pdfopen_in_new)

Ensinnäkin raportin taulukosta u selviää, että Vanhankaupunginkosken padon hätä-HW on todellakin +8,17m. Lukema ilmoittaa sen vedenkorkeuden padon takana, jolla patoon on laskettu voivan aiheutua rakenteen vaurioita. Tämä vedenkorkeus voidaan ennusteiden mukaan saavuttaa seuraavan kerran ensi keväänä (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2101710y/wqfi.html).

Raportissa myös todetaan, että "Ilmastonmuutoksen vaikutuksia poikkeuksellisten luonnonilmiöiden esiinty mistodennäköisyyksiin on tutkittu VTT:n, Helsingin yliopiston ja Ruotsin Ilmatie teen ja hydrologian laitoksen (SMHI) Rossby Centren yhteisprojektissa. Tutkimuk sessa mallinnettiin sääilmiöiden muutoksia vertailujaksosta 1961 1990 ajanjaksoon 2071 2100. Tulosten mukaan kesien maksimilämpötilat nousevat noin viisi astetta, mutta talvien minimilämpötilat noin kymmenen astetta. Kuuden tunnin sekä vii den vuorokauden kestoisten sateiden sadantamaksimit kasvavat Suomessa keski määrin 25 %, joillakin alueilla jopa yli 50 %. Tämän seurauksena tulvat kasvaisivat erityisesti kaupunkialueilla ja Vantaanjoen kaltaisilla pienillä ja vähäjärvisillä ve sistöalueilla. (Makkonen 2006.)"

Näin on siis alan asiantuntijoiden raportin mukaan. Kaikella kunnioituksella emeritusavaruustutkijan havaintoja kohtaan.

1.11.2017 20:39  Hannu Sinivirta

Tässä vaiheessa tieteellistä uraani (emeritus) en katso tarpeelliseksi tutustua vesivoiman haittoihin, koska siinä on kysymys vain tekniikan kehittämisestä (roottorimagneettivuon tiheys / materiaalitutkimus / Teslojen puristaminen pienempään kokoon / enemmän johdinkierroksia / paremmat hyötysuhteet / energiatehokkuus / huomattavasti pienemmät generaattorit jne ).

Viittasin aiemmin mainitsemaani 2020 -luvun ajatteluun so. kokonaan uudentyyppisiin innovaatioihin. Vesivoimaa ei tarvitse valjastaa koskien ja virtaamien koko leveydeltä. Kysymys on mielikuvituksen tuottamasta hyödystä, jossa osasta tai jopa 50% kosken leveydeltä ja sen virtaamaasta voidaan osoittaa kaloille. Tässä vain yksi esimerkki.

Vanh. tutkija (emeritus/avaruus)

2.11.2017 4:51  Henrik Kettunen

Puolustetaan vanhan vesivoiman säilyttämistä sillä että joku uusi vesivoima voi mahdollisesti olla luontoystävällisempää kuin perinteinen vesivoima? Ei viitsitä tutustua vesivoiman haittoihin. Harmitellaan keskustelussa sitä kun vastapuoli ei ymmärrä. Hmmm..?

Tietääkseni kukaan ei ole esittänyt vanhan museovoimalan korvaamista jollain uudella luonto- tai kalaystävällisemmällä tekniikalla. Eikö museovoimalan haluttu säilyttää toiminnassa juuri sellaisena ja toiminnassa? Sehän tämän teollisen kulttuurimiljöön suojelussa oli se ydin. Voimalassa pyörii francis-turbiini, joka on iso riski alasvaeltaville uhanalaisille kaloille. Sama juttu kuin haluaisi varmistaa että suojellun tehdasmiljöön piipusta halutaan jatkossakin tulevan sakeita myrkkykaasuja, vaikka uusissa laitoksissa on putsarit ja päästöt nollissa.

Puolet Vanhankaupungikosken ongelmista liittyy siihen että toi museovoimalaa pidetään käynnissä. Toinen puoli ongelmista liittyy patoon ja virtaamiin. Niin kauan kun korkeamman veden aikaan suurin virtaama menee länsihaaran kautta, niin kalataloudelliset ja luonnonsuojelulliset ongelmat jatkuvat muuttumattomina. Niin kauan kun pato on tuossa, niin joen hydrologis-morfologiset ongelmat ja nykytila säilyy muuttumattomana, ja ihan riippumatta siitä miten itähaara muutetaan.

Silloin kun on alivirtaama (pieni vesimäärä), niin kalat löytää itäisen haaran. Osa kaloista pääsee siitä ylös, osa ei. Jos itäistä haaraa loivennettaisiin jollain ilveellä (lue erittäin iso muutos), mutta itäisen ja läntisen haaran virtaamiin ei puututa, niin vaelluskalojen nousuahan asia ei muuta oikeastaan lainkaan. Korkean veden aikaan ongelmat on samat kuin nyt. Tulvilla nousukalat kanittaa länsihaarassa ja hyppii kiviä päin, sekä altistuu salakalastukselle. Mitä siis nyt esitetyn itäisen haaran "kunnostamisella" saavutettaisiin? Ei mitään!

Mitä ihmeen ratkaisua kaupunginhallituksen perustama työryhmä nyt oikein miettii? Ymmärtääkö se ollenkaan mistä tuossa on kyse? Kyse on kokonaisuudesta, johon ei saada minkäänlaista parannusta puuttumatta länsihaaran eli padon asioihin. Virtaama muodostuu kokonaisuudesta, jossa on sekä itäinen että läntinen haara - kumpikin samaan aikaan. Virtaamat ja joen hydrologian ymmärtäminen on kokonaisuuden hahmottamisessa olennnaista. Kyse ei missään nimessä ole vain kaloista, vaan virtavesiluonnosta, joen luontoarvoista, jossa uhanalaiset kalat on vain yksi palanen.

Yksi "prinsiippi" on, että pitää ymmärtää ongelmaa jotta voi pohtia mahdollisia ratkaisuja.

2.11.2017 9:51  Hannu Sinivirta

Helsingin kaupungin valtuuteulle Ville Jalovaaralle, sekä Mikael A. Manniselle ja Henrik Kettuselle.

Kiitos teille kommenteista.

Empiirinen arviointi VKK:n padon liepeiltä kertoo, että padon rajaama veden-pinnan korkeus padon korkeimmasta kohdasta on n. 6m. Tuo mainittu 8,17m ylittäisi padon 2,17m:llä.

Tämä kertoisi eksplisiittisesti, että vedenpinnan korkeus nousisi nykyisestään 2,17m.

Yksinkertainen matematiikka kertoisi, että vesimäärän lisääntyminen olisi 6d% 8,17 = n. 36%:n lisäys vesimäärässä.

Kuinka on mahdollista, että ensi keväänä vedenpinnan korkeus nousisi 2,17m eli 36% nykyisestä korkeudestaan ts. mihin tämä +8,17m:n sääntö perustuu, kun padon korkeus on em. 6m, johon veden paine ensi-sijaisesti kohdistuu?

Kyllä tämä on todella hurja skenaario, joka minusta vaikuttaa hieman epärealistiselta.

Edellä mainittujen tutkimuslaitosten raportit ovat osin järkeviä, mutta nämä ovat ennusteita, joissa todennäköisyys-virhe näyttäisi olevan 25%:n ja yli 50%:n välillä.

Ennusteet jotka ulottuvat aina vuoteen 2100 ovat äärimmäisen vaikeita ennustaa.

Jos tarkastellaan kesän 2017 puolivälin keskilämpötiloja, ne olivat luokkaa +14,6°C ja 1.11.2017 alin oli -2,1°C, erotus olisi:

14,6°C - (-2,1°C) = 16,7°C.

Jos muutos lämpötiloissa tapahtuisi nyt, eli kesän osalta muutos olisi ollut +5°C ja 1.11 muutos olisi ollut +10°C, lämpötila-ero nykyisestä muuttuisi:

(14,6°C + 5°C) - (-2,1°C + 10C°) = 11,7°C

Erotus eli lämpötilan nousu kokonaislämpötiloissa olisi tällä hetkellä:

16,7°C - 11,7°C = +5°C

Mutta on hyvä muistaa, että ilmastoherkkyysarvioita (Ilmastoherkkyys on ilmaston lämpötilatasapainon muutos hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa) on tehty kansainvälisien toimijoiden, kuten IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) toimesta ja raportit kertovat myös erittäin suuresta vaihtelusta, joka on vuodesta toiseen ollut luokkaa 0,5°C - 4,5°C välillä vuoteen n. 2100 mennessä. Mielestäni tällainen hajonta kertoo myös merkittävästä epävarmuustekijästä.

Jotta ilmastoherkkysarvo voidaan realisoida, tarvitaan eksaktia empiriaan perustuvaa tutkimusta. Yksi hyvä esimerkki on CERN - CLOUD projekti, jossa tutkitaan pilvien muodostumista avaruuden taustasäteilyn ym. yhdisteiden yhteisvaikutuksista, laboratorio-olosuhteissa. Suosittelen tutustumaan.

Se mikä kasvattaa sademääriä, johtuu vesihöyryn lisääntymisestä ilmakehän alemmissa kerroksissa ja tämä kertoo lämpötilojen kasvusta.

Miksi lämpötilat kasvavat, se osin johtuu CO2:n lisääntymisestä, mutta myös muiden kasvihuokekaasujen vaikutuksesta ja toisaalta pilvien muodostumisesta, jotka puolestaan viilentävät ilmakehää.

CERN - Cloud projekti on tässä mielessä avain asemassa, koska silloin päästään eksaktiimpaan ilmastoherkkyysarvoon, joka kertoo realistisen lämpötilan nousun.

Se mikä tulee VKK:n padon ja sen ympäristön osalle vuoteen 2100 mennessä, meistä kukaan ei ole enää arvioimassa, mihin kehitys on kehittynyt.

Mutta olen kohtuullisen varma, että niin vesivoima kuin luonto-arvot ja kalatalous, sekä historiallisesti arvokkaat miljööt tulevat myös tulevaisuudessa kulkemaan käsi-kädessä. Muussa tapauksessa, sekä vaihtoehtoiset ja modernit enegiamuodot ja luontoarvot, sekä kalataous, että historiallisesti arvokkaat miljööt tulevat kärsimään entistä enemmän nykyisestä kehityksestä.

Vanh. tutkija (emeritus / avaruus)

2.11.2017 16:41  Henrik Kettunen

Minä en kyseenalaista Suomen ympäristökeskuksen parhaiden asiantuntijoiden laatimia ennustemalleja virtaamista. Jos niiden mukaan pato voi olla vaarassa, niin fiksu ottaisi asian vakavasti. Toinen olennainen asia on yhä, että itäisen haaran säätäminen ei muuta asiaa mihinkään. Padollekin pitää kiistatta tehdä jotain, jompaan kumpaan suuntaan. Siten koko selvitystyö olisi olennaista tehdä kokonaisuudelle. Valmistelutyö kanittaa. Luontoarvot ovat joessa jo kärsineet, kaloillakin on hyvin isoja ongelmia. Vesivoimala on uhanalaisten kalojen tehosilppuri. Se on fakta.

2.11.2017 17:46  Mikael A. Manninen

Veden korkeus 2,17m padon harjan päällä on ennusteen mukaan mahdollinen tänä keväänä. Se on maksimiarvo, mutta ei uskon asia. Todennäköisesti tänä keväänä kuitenkin jäädään sen alle, mutta on silti todennäköistä, että se ennemmin tai myöhemmin toteiutuu. Vain hieman sen alle jäätiin kesätulvassa 2004 ja kyseinen korkeus mahdollisesti jopa saavutettiin kevättulvassa 1966 (mittausdataa ei ole, vedenkorkeus perustuu arvioon). Kuten laittamastani Suomen ympäristökeskuksen linkistä voi tarkistaa, nyt lokakuussa käytiin liki 7,5 metrissä. Lisäksi Ely-keskus on juuri saanut valmiiksi joen penkkojen korotuksen Oulunkylän siirtolapuutarhan kohdalla, mikä jatkossa entisestään lisää tulvakorkeutta Vanhassakaupungissa kun tulvavesi ei pääse nousemaan siirtolapuutarha-alueelle. Ilmastonmuutoksen myötä tulvimisen on ennustettu pahenevan.

Padon kestävyydestä puhuttaessa ei voida keskittyä myöskään yksinomaan veden paineeseen. Kun pato luovutettiin Helsingin vesilaitokselle 1876, oli siinä kaksi pientä vuotoa. Pato peruskorjattiin edellisen kerran vuonna 1939, jolloin se rapattiin betonilla ylävirran puolelta ja vuodot pyrittiin tukkimaan. Nyt padosta voi sen kuivana ollessa laskea vähintään 11 vuotokohtaa. Vuonna 2010 tehdyn patoturvallisuusselvityksessä todetaan, että "Muurauslaastista ei ole tarkkoja tietoja, mutta valokuva-aineiston perusteella on todennäköisintä, että laasti jatkuvien ja pitkäaikaisten vesivuotojen takia on heikentynyt ja huuhtoutunut pois joidenkin kivien välisistä raoista. On todennäköisesti oikein käsitellä epähomogeenisena rakenteena, jossa kivet pysyvät paikoillaan vain niiden painon ja niiden välissä toimivan hammastiksen ja kitkan avulla. Koko pato on märkä ja vakavuuden määrittelyssä on otettava huomioon, että koko rakenne on nosteen vaikutuksen alaisena." Nosteen vaikutus on sitä suurempi, mitä kovemmassa tulvassa ollaan.

Valitettavasti kaupunginhallitus ei teettänyt Vanhankaupunginkosken patoa koskevassa päätösprosessissa selvitystä padon ja sen purkamisen ympäristövaikutuksista eikä myöskään padon elinikäennustetta tai arviota sen korjauskustannuksista. Padon omistaja on joka tapauksessa vastuussa sekä patoturvallisuudesta että suojellun rakenteen säilymisestä.

2.11.2017 22:10  Hannu Sinivirta

Olen eri mieltä peräti 2,17 m:n eli 36%:n vedenpinnan noususta ensi keväänä. Se on yhtä epätodennäköistä, kuin minun arvioni on todennäköinen. Jos vedenpinnan nousuista ja nousuvauhdista ei ole ratkaisevaa mittausdataa, -paitsi yhdeltä vuodelta 2004, se on hyvin vähäinen otanta ja tämän perusteella ei valitettavasti voida luoda tilastoja, jotka antaisivat ennustettavuutta.

Luonnollisesti paineen lisäksi, tulee ottaa huomioon koko joukko fysikaalisia suureita ja jos padon kivet pysyvät paikoillaan vain niiden painon,
hammastiksen, kitkan ja vielä nosteen alaisena, padon pinta-alaan kohdistuva hydrostaattinen paine olisi murtanut padon jo aikoja sitten. Fysiikan lait pätevät vain silloin, jos on esittää reaalista argumentointia.

Mutta, se jää ensi keväänä nähtäväksi, mikä on todellinen vedenpinnan nousuvauhti ajan funktiona ja mille korkeudelle se lopulta asettuu.

Tässä keskustelussa on otettu esille myös uskonvaraista argumentointia ja niin avaruudessa kuin täällä maan päälläkin, vallitsee ihan samat fysiikan lait, -paitsi singulariteetissa ja nämä eivät ole uskon asioita.

Toivon, että Helsingin kaupungin valtuustossa otetaan huomioon kulttuurihistorialliset - luontoarvot, kalataloutta unohtamatta. Patoturvallisuutta voidaan myös parantaa, se on vain tekninen kysymys, lisättynä kalojen ym. suojaksi moderni välppä turbiinikanavan suuaukolle.

Valitettavasti aikani ei riitä, keskittyminen muihin asioihin vie huomioni.

Kiitos keskustelijoille.

Vanh. tutkija (emeritus/avaruus)

Ps. kokonaisuuksia on useimmiten vaikeampi hahmottaa, kuin yksityiskohtia, jotka luovat kokonaisuuksia.

2.11.2017 23:57  Mikael A. Manninen

Tottakai vedenkorkeudesta on mittausdataa. Sitä vain ei ole vuodelta 1966 Vanhankaupunginkoskelta. Mittausdataa on itse asiassa vuosikymmenten ajalta. Ei Syke tee tulvamallejaan vain yhden vuoden yhden tulvan mittausdatan perusteella. Suoittelen tutustumaan linkkaamiini aineistoihin ja raportteihin. Ne perustuvat alan asiantuntijoiden tutkimukseen. Itse en rupeaisi mestaroimaan heidän tuloksiaan tai ELY:n patoturvallisuusviranomaisten lausuntoja omaan tuntumaani perustaen. Toki eri tieteenaloilla on erilaisia käytäntöjä.

3.11.2017 7:13  Henrik Kettunen

Tietenkin kaikki toivoo että päättäjät ottaisivat kaikki nämä arvokkaat ja hyvät asiat huomioon yhtenä kokonaisuutena, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot. Vaan miten se tapahtuu? Selvitetäänkö oikeasti eri vaihtoehdot kokonaisuutena, teknisesti, empiirisesti että saadaan pätevät taustaselvitykset hyvien päätösten pohjaksi? Taitaa olla enempi toiveajattelua, koska selvitykset on tehty turhan selektiivisen yksipuolisesti ja puutteellisesti. Siksihän tämä prosessi ja jankkaus jatkuu. Jos päättäjillä olisi ollut ymmärrystä, halua ja vastuullisuutta löytää ratkaisu, niin prosessi olisi tähänkin asti edennyt paljon tyylikkäämmin.

Tähän asti prosessi ja sen valmistelu on kaupungin puolesta ollut ennemminkin tunne kuin järki kysymys. Alkuvaiheessa ihan ratkaisevimpia kaupungin ympäristöpuolen argumentteja padon säilyttämiseksi oli se, että padon yläpuolella on niin valtavia sedimenttejä, että padon purkaminen suurinpiirtein vaarantaa koko Vanhankaupunginlahden. Tämä argumentti perustui paikkansapitämättömään hihasta vedettyyn olettamaan. Kuitenkin samaa argumenttia taisi ELY:kin lausunnossaan käyttää.

Kokonaisuus yksityiskohtien summa. Ja ongelman ydin on siinä että jokiluonto- ja kalatalousasiantuntijoita prosessi ei ole juurikaan kuultu tai huomioitu. Että jos kokonaisuudesta haluaa asiallisen ja hyvän kuvan, niin kuulemiset on kokonaan vielä tekemättä. Lienee prosessin taustalla olevilla joku oma turhan suppea agenda, kun ei niitä luontoselvityksiä ole haluttu tehdä. Toivottavasti asiallinen vaikutusten arviointi tehdään edes sen itäisen haaran osalta. ;)

Taitaa kuitenkin mennä niin että mitä huonommin ja puutteellisemmin asia valmistellaan, sen pidempään tämä prosessi kestää ja sen enemmän aikaa se kaikilta vaatii. Ajan ja turhan veivaamisen välttämiseksi mielestäni ne keskeisimmät luontovaikutusten selvitykset olisi kyllä ihan keskeisiä.

Jos tekee päätöksiä isoista ja haastavista asioista ilman todellisia vaikutusten arviointeja, niin.... silloin keskustelutkin uhkaa muuttua sen mukaisiksi. Eihän keskustelustakaan tahdo tulla mitään, jos faktat ei ole hallussa! Mielipiteitä ja näkemyksiä saa toki olla, mutta jos tehdään huonoja päätöksiä, niin niitä pitää voida perustellusti kritisoida. Näin myös tulee tapahtumaan.

3.11.2017 12:42  Hannu Sinivirta

No näin itse asiassa oletinkin, että mittausdataa on tehty säännöllisesti. En ryhdy kritisoimaan tai mestaroimaan tai edes kumoamaan empiiristä dataa, jos se on tehty huolella. Niin Syke kuin Elykin tekevät hyvää työtä ja mittausdatasta saadaan kyllä suhteellisen hyvät ennusteet.

Luonto ja ilmasto, -hydrologinen kierto mukaan lukien, noudattaa kaoottisia muutoksia ja sään ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. Minkälainen ilmasto on nyt, se voi muuttua hetkessä päälaelleen. Siksi perustan omat metodini lähinnä niihin havaintoihin, jotka vaikuttavat nyt ja pyrin selvittämään miksi näin on ja sitten luon malleja sen perusteella.

Tutkitaan tilannetta ja yritetään pitää kontrolli..:)

23.5.2019 17:36  Henrik Kettunen

Saimme viime viikolla ELY-keskuksesta VKK:n länsihaaran patoluvat. Lupaehtojen mukaan padon saa rakentaa, mutta siihen pitää tehdä kalaluukku, jonka kautta kalojen olisi mahdollista kulkea. Tällaisen luukun puuttumisen takia pato on valitettavasti lupaehtojen vastainen. Tämä tarkoittaa sitä että padon suhteen kuka tahansa asianomainen, tyyliin kalavedenomistaja tai muu vastaava padon haitoista kärsivä taho voi käynnistää hallintopakkomenettelyn asian korjaamiseksi.

Ja mitä tulee museovesivoimalaan, niin siltähän puuttuu vesitalouslupa ihan kokonaan. Myös tähän liittyy hallintipakkomenettelyn mahdollisuus. Siksi jos Helen käynnistää turbiini, niin tämäkin prosessi lähtee liikkeelle.

Parempi vaihtoehto olisi, että kaupunki hakee padolle ja vesivoimalalle asianmukaiset vesiluvat. Toinen ja fiiksumpi vaihtoehto on, että kaupunki hoitaa haitalliseen ja lupaehtojen vastaiseen patoon liittyvät taustaselvitykset perusteellisesti, ja ilman ennakkorajauksia loppuun, ja vasta sen jälkeen tekee punnitut ja hyvät päätökset, oikeiden faktojen pohjalta - ja hakee tarvittavat luvat sille mitä haluaa tehdä, säilyttää tai pyörittää.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini