Puheenvuoro Helsingin SDP:n piirikokouksessa 12.11

Lauantai 12.11.2016 klo 11.07

Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Maailmassa tapahtuu asioita, joita välillä vaikea todeksi uskoa. Suomi on pieni maa maailmanpolitiikan myrskyssä. Suomi tarvitsee tässä vahvaa sosialidemokraattista puoluetta. Samaan aikaan puolueen on uudistuttava, jotta se säilyttää elinvoimansa. Me tässä salissa olevat puolueaktiivit tiedämme toiminnan perinpohjaiselle kehittämiselle. Tämä on viimeinen piirikokous ennen Lahden puoluekokousta.

Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittävä

Keskiviikko 26.10.2016 klo 12.37 - Ville

Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.  Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa.

Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa  

Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa.  

Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä?

Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme.

Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin

Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin.

Palveluita ei saa unohtaa!

Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa.  Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen.  On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille.

Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. 

Museokeskustelussa olisi aika siirtyä eteenpäin

Keskiviikko 28.9.2016 klo 10.52 - Ville

Kulttuurisivuilla pohdittiin (HS 19.9.), kuinka kauan Guggenheim-hanke voi odottaa rahoituksen järjestymistä. Ei kovin kauan. Alkuperäinen liikkeellelähtö viisi vuotta sitten epäonnistui, ja uskottavuutta on ollut vaikea palauttaa.

Julkisen rahan sijaan hanke olisi alun perin kannattanut ideoida jonkinlaisen yksityiseen rahoitukseen perustuvan säätiömallin varaan. Tätä ei tehty, ja nyt on aika mennä eteenpäin.

Keskustelua olisi hyvä laajentaa siihen suuntaan, mitä muuta Helsingin Kauppatorin laidalle sopisi. Vaihtoehdot eivät ole vain parkkipaikka tai Guggenheimin museo.

Esitin viime keväänä ajatuksen, että meiltä puuttuu Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni historiallinen museo. Olisiko nyt aika pohtia esimerkiksi sitä Helsingin paraatipaikalle?

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.9.2016.

Jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta

Perjantai 23.9.2016 klo 15.07 - Ville

SDP kokoontuu ensi vuoden helmikuussa Lahteen puoluekokoukseen valitsemaan puolueellemme johtoa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi aina vuoteen 2020 asti. Keskustelut tulevan puoluekokouksen teemoista on tärkeä käydä rakentavassa ja hyvässä hengessä.

Kaksikuukautta puoluekokouksen jälkeen on tärkeät kunnallisvaalit, johon SDP:n on mentävä vahvana ja yhtenäisenä: SDP:n tavoite ei voi olla enempää tai vähempää kuin ykkössija. Jos Lahden puoluekokoukseen ilmoittautuu enemmän kuin yksi puheenjohtajaehdokas, SDP voisi järjestää nyt ensimmäistä kertaa  puheenjohtajasta neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Tätä on pohdittu aiemminkin, joten nyt ehkä olisi aika siirtyä jäsendemokratian vahvistamisessa sanoista tekoihin.

Jäsenäänestys olisi tarpeen myös sen vuoksi, että ainakin Helsingissä meillä valitaan jo lokakuussa puoluekokousedustajat äänestyksellä ilman, että todennäköisesti tiedossa on keitä on ehdolla puolueen johtotehtäviin. SDP on liikkeenä sellaisessa vaiheessa, että kaikki keinot kentän aktivoimiseksi on tarpeen, jotta puolueen kurssi saadaan käännettyä vahvasti ylöspäin.

Det finns alternativ för Guggenheim

Sunnuntai 4.9.2016 klo 12.15 - Villle

Diskussionen om att bygga Guggenheims konstmuseum i Helsingfors har aktiverats under senaste tiden. Problemet är att projektet fortfarande saknar största delen av finansieringen. Finska staten vill inte ge pengar och en stor del stadsfullmäktige är kritisk till att Helsingfors borde ta stort ansvar för finansieringen. I stället för att fråga efter offentlig finansiering skulle det ha varit bättre för museets projektörer att tänka på någon privat stiftelse och finansieringsmodell för Guggenheim från början.

Det skulle nu vara lämpligt att sträcka diskussionen till om det finns något annat man kunde bygga på vår stads bästa plats vid Salutorget. Alternativen är inte nuvarande parkeringsplats eller Guggenheim som man ofta föreställer sig i diskussion. Förra våren påpekade jag i journalen Kanava (4/16) att vi ännu saknar ett modernt museum som presenterar Finlands självständighetstid i vårt land. Jag menade inte något högt patriotiskt monument, men i stället tänkte jag på ett modernt museum som presenterar vår historia med all sin mångsidighet.

Mielipidekirjoitus Hbl:ssä 4.9.2016

Guggenheimille on vaihtoehtoja - Helsingin Uutiset 29.6.16

Maanantai 4.7.2016 klo 16.10 - Ville

Helsinki on hyvä kauttakulkukaupunki

Tiistai 28.6.2016 - Ville

Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016

Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.25 - Ville

Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää.  

Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta.

Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon.   

Helsingin kauppatorille voi rakentaa muutakin kuin Guggenheiminin

Keskiviikko 15.6.2016 klo 10.01 - Ville

Keskustelu viime vuosien Helsingin kunnallispolitiikan ykkösteemasta, eli Guggenheim Helsinki taidemuseosta on ollut viime aikoina laimeta. Välillä hyvinkin mustavalkoista keskustelua en ole varsinaisesti kaivannut, mutta toki hiljaisuus myös kummastuttaa. Hankkeen valmistelu ilmeisesti kuitenkin jatkuu ja kaupunginvaltuuston jäsenenä on pohtinut sitä, että onko hanke tarkoitus tuoda joskus valtuuston päätettäväksi ja minkälaisella rahoitusehdotuksella?  Tapahtuuko tämä ennen ensi kevään kunnallisvaaleja vai tuleeko Guggenheimista Helsinkiin vaaliteema?  Valtuuston jäsenenä luonnollisesti olisi mielellään tietoinen siitä, että mitä kaupungin osalta asialle kuuluu. Matkan varrella Helsingin valtuusto ei ole käsitellyt Guggenheimia edes kyselytunnilla, joten vähän sammutetuin lyhdyin tässä on edetty.  

Keskustelua olisi hyvä avata enemmän siihen suuntaan, mitä muuta mahdollisesti tälle Helsingin paraatipaikalle voisi rakentaa.   Kanava-lehden (4/2016) viime numerossa heitin ilmaan ajatuksen, että mitenhän Kauppatorin laitaan istuisi Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni museo? En tarkoittanut patrioottista monumenttia, vaan historiamme vaiheet rosoineen esittelevää modernia museota. Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Suomen Kuvalehden sivulta artikkelini kokonaisuudessaan. Myönteisen palautteen määrä ajatukseni osalta on ollut yllättävän suurta. Toistaiseksi lähinnä ajatuksen tasolla olevan idean toivoisin nyt lähinnä kannustavan helsinkiläisiä pohtimaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin pitää Kauppatorilla parkkipaikka tai tuoda siihen Guggenheim museo. Avoin kansalaiskeskustelua asiasta on mielestäni hyvin tervetullutta.

Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistus

Maanantai 2.5.2016 klo 15.03 - Ville

Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään.

Ammatillistuuko politikka Helsingissä?

Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin.  Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään.  Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus?

Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi?

Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen?  Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. 

Korvaava kenttä tulisi avata nopeasti

Tiistai 5.4.2016 klo 8.53 - Ville

Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi.

Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista.

Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.4.2016.

Valtuusto-aloite uuden matkailun markkinointipisteen perustamisesta lento-asemalle

Keskiviikko 17.2.2016 klo 21.46 - Ville

Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomi ja Helsinki tarvitsee uusia toimia työllisyystilanteen kohentamiseksi. Matkailun alalla on edelleen runsaasti käyttämätöntä potentiaali uusien työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Viime kesänä valmistuneen Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee noin puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Helsinki liittyi näin lentokenttäjunayhteyden omaavien eurooppalaisten pääkaupunkien joukkoon. Uutta Helsingin keskustan saavutettavuutta parantavaa junayhteyttä on toistaiseksi vähän markkinoitu ulkomaisille matkailijoille.

Nykyisin Helsinki-Vantaan kautta Aasiasta Eurooppaan kulkevista matkustajista noin 90 prosenttia jatkaa samana päivänä matkaansa muualle Eurooppaan poistumatta lentoasemalta. Osa voi odotella jatkolentoa monta tuntia lentoasemalla poistumatta sieltä. Tälle joukolle tarvittaisiin kohdennettu markkinointia mahdollisuudesta esimerkiksi pistäytyä junalla

Helsingin keskustassa ostoksilla ja tutustumassa nähtävyyksiin. Ainut matkailuneuvontapiste Helsingin lentokentällä sijaitsee tuloaulassa ja palvelee matkustajia, jotka ovat jo päättäneet vierailla Suomessa. Tätä neuvontapistettä ylläpitävät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto ja Visit Finland.

Ehdotan, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa toimiin toisen matkailun neuvonta- ja markkinointipisteen perustamiseksi lentokentän transit-alueelle. Markkinointipisteen toiminnan tarkoituksena olisi esitellä Helsingin seutua kauttakulkumatkailijoille mielenkiintoisena matkailukohteena 

Valtuusto voi jatkossakin päättää kouluverkosta

Tiistai 19.1.2016 klo 10.15 - Ville

Opetuslautakunta on toiminnassaan riippuvainen valtuuston sille antamasta budjettirahoituksen määrästä. Tämä takia on hyvä, että budjettipäätökset tekevät valtuutetut myös osallistuvat kouluverkosta päättämiseen.Toki on ymmärrettävää myös sen, että osa valtuustosta varmasti mielellään delegoisi vaikeat ja varmaan ehkä eniten keskustelua kaupunkilaisten kanssa herättävät koulujen sulkemispäätökset lautakunnan jäsenten poliittiselle vastuulle ja päättäisi itse vain rahoituksesta.

"Varautuminen asumisen tarpeen lisääntymiseen" kysymykseni kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 4.11.15

Keskiviikko 4.11.2015 klo 18.33 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti uutisessaan syyskuun lopussa huomiota siihen, että Helsingin keskustassa eräiden alueiden asuntojen hintataso vastaa New Yorkin Manhattanin hintoja. On kunniakasta, että kaupunkiamme verrataan maailmaan tunnetuimpaan metropoliin, mutta toivoisi, että se tapahtuisi jossain muussa asiassa, mikä aiheuttaa meille ongelmia.

Korkea asumisen hinta ei Helsingissä ole ainoastaan Töölöä koskeva kysymys. Yksin asuvan työttömän helsinkiläisen keskimääräiset asumismenot ovat 630 euroa kuukaudessa. Tuntien työttömyystukien tasoa on ilmeisestä, että näillä summilla asumiskulujen jälkeen elämiseen jää hyvin vähän varoja. Asumisen korkea hinta johtaa siis Helsingissä köyhyyden lisääntymiseen.  Konkreettisesti tämä näkyy mm. pitenevinä leipäjojoina.

Asumisen korkeasta hinnasta on kannettu Helsingissä huolta ainakin 150 vuotta. Muuttoliike Helsinkiin jatkuu vilkkaana.  Sitä vahvistaa entisestään lähivuosina turvapaikan saaneiden asuntojen tarve.

Kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että mihin kaikkiin toimenpiteisiin Helsinki aikoo nyt ryhtyä, että jo nyt olemassa oleva pula asunnoista ei tulevina vuosina entisestään kärjisty?   

Helsingin demareilta oikeudenmukaisempi vaihtoehto Pajusen budjettiesitykselle

Perjantai 30.10.2015 klo 14.38 - Ville

Koulujen kunnostusmäärärahat eivät riitä

Maanantai 12.10.2015 klo 12.35 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (Kaupunki 10. 10.) helsinkiläisten koulujen tilanahtaudesta ja lyhyiksi jäävistä ruokailuajoista. Huomio oli Kannelmäessä, mutta aivan samoja tilojen puutteesta ja huonokuntoisuudesta johtuvia ongelmia on esimerkiksi Lauttasaaressa ja Vuosaaressa.

Lisäksi uudet, rakenteilla olevat asuinalueet tarvitsevat koulunsa. Kiertämätön tosiasia on, että määrärahat korjauksiin ja uusiin kouluihin ovat riittämättömät. Opetuslautakunnalla on varsin vähän tehtävissä, jos tilannetta ei korjata ylhäältäpäin.

Katseet kääntyvät nyt kaikkien valtuustoryhmien ja myös maan hallituksen puoleen. Koulut on jossain vaiheessa pakko laittaa kuntoon, joten lisäpanostus niihin olisi nyt laajan työttömyyden aikana viisas työllisyyttä kohentava investointi.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 10.10.2015.

Raideyhteys hyödyttää lentomatkustajia

Tiistai 4.8.2015 klo 10.03 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti (Sunnuntai 2. 8.) huomiota Helsingin vetovoiman puutteeseen matkailukaupunkina. Jutun johtopäätös on, että Helsinkiä on markkinoitava nykyistä rohkeammin, jotta saamme käännettyä turistivirrat kasvuun.

Lentokentälle avattu uusi raideyhteys tarjoaa mahdollisuuksia saada lentokenttää kauttakulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttäviä matkustajia pistäytymään Helsingin keskustasta. Nykyään Helsinkiä kuitenkin mainostetaan läpikulkumatkailijoille vaatimattomasti. Tilanteen korjaaminen vaatisi lentokentän transitalueelle uutta matkailuneuvontapistettä ja opastusta junayhteyden käyttöön. Oppia tähän voi hakea niistä Euroopan kaupungeista, joissa on jo pidempään ollut vastaava raideyhteys.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 4.8.2015.

Guggenheimin toinen tuleminen

Tiistai 23.6.2015 klo 18.54 - Ville

Guggenheim-säätiö julkaisi tiistaina Helsinkiin kaavaillun museon arkkitehtuurikilpailun voittajan. Arkkitehtuurikilpailun sijaan hankkeen taustatahojen olisi kannattanut käyttää aikansa mieluummin yksityisen rahoituksen etsimiseen. Nyt kokoon saatu 10 miljoonaa euroa on kolmasosa Guggenheim-nimen käyttöoikeuden 20 vuoden varmistavasta 30 miljoonan euron lisenssimaksusta. Itse museon rakentamiseen tarvittavalle vähintään 130 miljoonalle ei ole vielä maksajaa löytynyt.  

Guggenheimin toinen tuleminen Helsinkiin on ollut helsinkiläisen kunnallispoliitikon näkökulmasta hämmentävä kokemus. Helsingin kaupunginhallitushan teki päätöksen lopettaa Guggenheimin ensimmäisen tarjouksen käsittelyn toukokuussa 2012, eikä teema ollut siksi juuri millään tavoin esillä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Jos olisi tiedetty, että museo palaa agendalle seuraavana keväänä, aihe olisi ollut keskeinen vaaliteema Helsingissä ja jokaiselta ehdokkaalta olisi kysytty siihen kantaa. Tätä taustaa vasten oli yllättävää, kun keväällä 2013 mediassa alkoi liikkua tietoa siitä, että Helsingin kaupungin edustajat käyvät jälleen keskusteluja museosta Guggenheim säätiön kanssa.

Syyskuussa 2013 asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että säätiö jätti Helsingille arvioitavaksi oman näkemyksensä mukaan merkittävästi paremman tarjouksen. Oman näkemykseni mukaan tuo ehdotus ei kuitenkaan ratkaissut sitä perustavaa ongelmaa, että niin museon rakentamiskustannukset kuin toimintamenotkin jäävät käytännössä Helsingin kaupungin vastuulle, eikä ole varmuutta siitä tuleeko museosta kannattava. Tästä huolimatta Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö halusi varata tammikuussa 2014 museolle tontin kaupungin paraatipaikalta Etelärannasta tuomatta asiaa edes keskusteltavaksi kaupunginvaltuustoon.

Kaupungin roolin epämääräisyys on ollut alusta asti hankkeen kannalta varsin häiritsevä asia. Kaupunkia ja sen rahoja kuitenkin ilmeisesti tarvitaan, sillä museon lobbaustoiminta on ollut meidän valtuutettujen suuntaan varsin aktiivista. Guggenheim säätiötä edustavan yksityisen lobbaustoimiston taholta on tullut valtuutetuille jatkuvasti sähköpostia ja kutsuja erilaisiin hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Henkilökohtaista tapaamistakin on tänä keväänä ehdotettu, jotta saisin lisätietoa hankkeesta. Itse olen näistä kutsuista kieltäytynyt.    

Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa uusi museohanke voi mielestäni toteutua vain yksityisten sponsorien tuella. Rahoittajia olisi odottanut löytyvän jo enemmän, jos hanke on taloudellisesti niin hyvä, kun mitä sen kannattajat esittävät. Aivan kuten aiemminkin edelleen näyttää siltä, että päävastuu niin rakentamiskuluista, käyttömenoista kuin mahdollisista tappioista on edelleen Helsingin vastuulla.

Oman näkemykseni mukaan Guggenheim museon epämääräiselle hivuttamiselle Helsinkiin on nyt aika laittaa piste ja tuoda koko museohankeen realistisuus ja kaupungin rooli siinä alkusyksystä vihdoin koko kaupunginvaltuuston pohdittavaksi.

Valtuustoaloite Kallahden kainalon uimarannan ulkoilutien valaisemisesta

Torstai 18.6.2015 klo 11.06 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto piti 17.6 kevään viimeisen kokoukseen, jossa jätin käsiteltäväksi valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan katuvalojen asentamista Kallahden kainalon uimarannan takaa Kallvikintieltä Harbonkadulle kulkevalle jalankulkutielle.

Aloite perustuu Vuosaaresta saamaani palautteeseen. Palautteen ja paikanpäällä tekemieni havaintojeni katuvalojen puute vaikeuttaa nyt uimarannan takana kulkevan suositun ulkoilutien käyttöä erityisesti syksyllä ja talvella. Ulkoilutien läheisyydessä sijaitsevat kaupungin uimarannan ohella kuntoilupaikka, ravintola, joten tarvetta pimeyden vähentämiselle todella on.

Töyrynummen ja Suutarilan koulut kaupunginvaltuustossa

Torstai 21.5.2015 klo 16.17 - Ville