Aloite: Opastettu luontopolku Vuosaaren Meri-Rastilan metsään

Sunnuntai 29.11.2020 klo 14.50 - Ville

Jätin kaupunginvaltuustossa 25.11. aloitteen, jossa ehdotetaan luontopolkua Vuosaareen Meri-Rastilan metsään. Aloitteessa, jonka allekirjoitti lisäkseni yksitoista valtuutettua eri ryhmistä, todetaan seuraavaa:

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta teki 20.10.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden yhteydessä päätöksen Vuosaaren Meri-Rastilan metsän säilyttämisestä luontoalueena virkistyskäytössä. Ehdotan valtuustoaloitteella, että alueelle rakennetaan olemassa olevaan ulkoilutieverkoston varrelle yhdessä luontoasiantuntijoiden kanssa opastettu luontopolku. Luontopolun suunnittuvaiheessa voidaan järjestää Vuosaaren asukkaille ja asiasta kiinnostuneille luontoharrastajille työpaja. Opastetauluissa voidaan esitellä esimerkiksi metsän monipuolista linnustoa, monipuolista puustoa ja kasvillisuutta. Meri-Rastilan metsässä polun varressa sijaitsee muun muassa suuri muinaisranta. Tämän myös ”pirunpelloksi” kutsutun alueen eteen voidaan pystyttää yksi tauluista. Tauluissa voidaan antaa myös ohjeita metsässä kulkemiseen, kuten esimerkiksi kehotus roskaamiseen välttämiseen. Opastetaulut voidaan laatia matkailun tukemiseksi suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Luontopolulle voidaan järjestää opastus läheiseltä leirintäalueelta, jota kaupunkiympäristölautakunta päätti samassa kokouksessa 20.10.2020 kehittää matkailukäytössä.

Helsinki on hyvä kauttakulkukaupunki

Tiistai 28.6.2016 - Ville

Valtuusto-aloite uuden matkailun markkinointipisteen perustamisesta lento-asemalle

Keskiviikko 17.2.2016 klo 21.46 - Ville

Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomi ja Helsinki tarvitsee uusia toimia työllisyystilanteen kohentamiseksi. Matkailun alalla on edelleen runsaasti käyttämätöntä potentiaali uusien työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Viime kesänä valmistuneen Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee noin puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Helsinki liittyi näin lentokenttäjunayhteyden omaavien eurooppalaisten pääkaupunkien joukkoon. Uutta Helsingin keskustan saavutettavuutta parantavaa junayhteyttä on toistaiseksi vähän markkinoitu ulkomaisille matkailijoille.

Nykyisin Helsinki-Vantaan kautta Aasiasta Eurooppaan kulkevista matkustajista noin 90 prosenttia jatkaa samana päivänä matkaansa muualle Eurooppaan poistumatta lentoasemalta. Osa voi odotella jatkolentoa monta tuntia lentoasemalla poistumatta sieltä. Tälle joukolle tarvittaisiin kohdennettu markkinointia mahdollisuudesta esimerkiksi pistäytyä junalla

Helsingin keskustassa ostoksilla ja tutustumassa nähtävyyksiin. Ainut matkailuneuvontapiste Helsingin lentokentällä sijaitsee tuloaulassa ja palvelee matkustajia, jotka ovat jo päättäneet vierailla Suomessa. Tätä neuvontapistettä ylläpitävät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto ja Visit Finland.

Ehdotan, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa toimiin toisen matkailun neuvonta- ja markkinointipisteen perustamiseksi lentokentän transit-alueelle. Markkinointipisteen toiminnan tarkoituksena olisi esitellä Helsingin seutua kauttakulkumatkailijoille mielenkiintoisena matkailukohteena 

Raideyhteys hyödyttää lentomatkustajia

Tiistai 4.8.2015 klo 10.03 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti (Sunnuntai 2. 8.) huomiota Helsingin vetovoiman puutteeseen matkailukaupunkina. Jutun johtopäätös on, että Helsinkiä on markkinoitava nykyistä rohkeammin, jotta saamme käännettyä turistivirrat kasvuun.

Lentokentälle avattu uusi raideyhteys tarjoaa mahdollisuuksia saada lentokenttää kauttakulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttäviä matkustajia pistäytymään Helsingin keskustasta. Nykyään Helsinkiä kuitenkin mainostetaan läpikulkumatkailijoille vaatimattomasti. Tilanteen korjaaminen vaatisi lentokentän transitalueelle uutta matkailuneuvontapistettä ja opastusta junayhteyden käyttöön. Oppia tähän voi hakea niistä Euroopan kaupungeista, joissa on jo pidempään ollut vastaava raideyhteys.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 4.8.2015.

Armeijan entisten saarien virkistyskäytölle selkeät suuntaviivat

Tiistai 7.10.2014 klo 16.02 - Ville

Puolustusvoimat on viime vuosina luopunut tai luopumassa useista Helsingin edustalla sijaitsevista sotilassaarista. Näiden alueiden saamista kaupungin virkistys-, matkailu- ja jopa asumiskäyttöön on toivottu vuosikaudet. Armeija lähtee Isosaaresta ja sen vieressä olevasta Kuivasaaresta vielä kuluvana vuotena.  Kuninkaansaarta ja Vallisaarta siivotaan parhaillaan avattavaksi yleisölle. Vaikka armeija vetäytyy, Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen jatkosuunnitelmat näille sekä luontoarvoiltaan että historialtaan arvokkaille saarille ovat pitkälti auki.  

Puolustusvoimat eivät vetäydy Helsingin edustan ulkosaarilta vain karsiakseen menoja ja tarjotakseen helsinkiläisille uusia ulkoilualueita. Aseteknologian kehitys on viimevuosikymmenien kuluessa johtanut siihen, ettei linnoitettuja asemia saaristossa enää pidetä pääkaupungin puolustukselle välttämättöminä. Rannikkoa voidaan puolustaa liikuteltavilla ohjuksilla ja pyörien päällä kulkevilla kanuunoilla. Linnakkeista on luovuttu myös siksi, että niitä on vaikea kätkeä tiedustelulta ja siksi ne ovat täsmäaseiden aikana tositilanteessa vastustajalle helppoja maaleja.  Kasarmien sulkemisesta huolimatta saariin jää edelleen armeijan miehittämättömiä asemia. 

Muuttolaatikot täyttyvät Isosaaressa

Santahaminasta neljän kilometrin päässä sijaitsevassa 76-hehtaarisessa Isosaaressa on pakattu tämä kesä armeijan tavaroita muuttolaatikoihin.  Saaren linnoittaminen aloitettiin vuonna 1913 osana venäläisten Pietarin suojaksi rakentamaa Pietari Suuren merilinnoitusta. Sisällissodan jälkeen saaressa oli vankileiri, jolla kuoli teloituksiin, tauteihin ja aliravitsemukseen arviolta 350 punakaartilaista ja venäläistä sotilasta. Vainajat kuljettiin pääosin haudattavaksi Santahaminaan. 

Toisen maailmansodan aikana Isosaari oli tärkeä osa etelärannikon meripuolustusta. Sodan jälkeen se tuli tutuksi monelle rannikkotykistön varusmiehelle palveluspaikkana, josta Helsingin näki, mutta jonne pääsi vain lomilla. Varusmiesten koulutus siirtyi jo parivuotta sitten Upinniemeen. Isosaareen jää tämän vuoden jälkeen yhä miehittämätön valvonta-asema sekä tykkipatteri.  Suurin osa saaresta on siis teoriassa ensi vuonna vapaa uuteen käyttöön.  Siitä, että mitä käytön tulisi olla, on erilaisia näkemyksiä. Saareen on kaavailtu esimerkiksi luontopolkuja ja öljyntorjunta-asemaa.  Helsingin Vihreät ovat ehdottaneet sinne tuulivoimalaa.  

Isosaarta pidemmälle armeijan muutossa on tänä kesänä päästy Suomenlinnan päälaiturin kupeessa sijaitsevalla pienellä Lonnan saarella. Vuodesta 1880 vuoteen 1933 Lonna toimi merimiinojen varastona.  Jatkosodan viimeisenä kesänä 1944 saarella aloitti laivojen magneettisuuden poistoon tarkoitettu asema, jonka museoidut laitteet on nyt vierailijoiden nähtävissä. Aina 1950-luvun alkuun toimineen aseman tehtävä oli tehdä raivausalukset immuuneiksi magneettimiinoille. Miinojen raivaus oli valtava urakka, sillä Suomen lähivesille oli kylvetty sodan aikana tuhansia merimiinoja.  

Puolustusvoimat lähti Lonnalta jo 15 vuotta sitten. Vasta tämän vuoden toukokuussa saarelle alkoi lauttaliikenne ja siellä avattiin ravintola. Aivan näin pitkää siirtymäkautta ei muissa saarissa toivota, vaikka sähköttömän ja rapistuneen Lonnan saaminen vierailukuntoon ottikin aikansa.  Työtä Lonnan kunnostamisessa riittää edelleen. Saarelle avatun ravintolan korkea hintataso on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelua siitä, miten kaikille kaupunkilaisille avoimen retkeilysaaren konsepti nyt toteutuu Lonnalla.

Arvokkaiden saarten tulevaisuudelle selkeät suuntaviivat

Helsingin edustan suljetuilla saarilla on säilynyt Suomen oloissa ainutlaatuinen luonto, jonka suojelusta on kannettava huolta, kun pohditaan alueiden tulevaa käyttöä.  Tämän vuoksi saarilta löytyy monia harvinaisia kasvi-, lintu- ja perhoslajeja.  Helsingin edustan historiallisten sotilassaarien asteittainen vapautuminen sotilaskäytöstä on ollut vuosikaudet tiedossa, mutta siitä huolimatta selkeät suunnitelmat niiden tulevasta käytöstä puuttuvat. Hyvin opastettuna, riittävillä palveluilla varustettuina ja toimivien vesiliikenne yhteyksien päässä saaret tarjoavat hyvä mahdollisuuden kehittää Helsingin saaristomatkailua. Näitä saaria kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.  Helsingin kaupungin tulisi yhteistyössä Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa laatia kokonaissuunnitelma siitä, miten näitä historialtaan ja luontoarvoiltaan arvokkaita saaria tullaan jatkossa kehittämään.   

Kehäradasta ja luontomatkailusta vauhtia pääkaupunkiseudun turismiin

Keskiviikko 9.7.2014 klo 16.55 - Ville

Kesä on hyvää aikaa pohtia matkailun merkitystä Suomelle ja pääkaupunkiseudulle. Ensi kesänä valmistuvan Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Sen ohella, että tämä parantaa mahdollisuuksia päästä kätevämmin lentokentälle, se tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää pääkaupunkiseudun matkailua ja näin vahvistaa alueemme elinkeinopohjaa sekä voi myös tuoda uusia kaivattuja työpaikkoja.   

Monissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa, kuten Tukholmassa, Pariisissa, Varsovassa, Roomassa, matka kaupungin päälentokentältä kaupungin keskustaan sujuu kätevästi suoraan lentoterminaalista lähtevällä junalla. Helsinki-Vantaan kentällä matkustajan on toistaiseksi vielä valittava auton, taksin ja bussiyhteyden välillä. Varsinkin ensimmäistä kertaa maahamme tulevalle ulkomaiselle jo oikean bussipysäkin löytäminen lentoasemalta saattaa ottaa nykyisin aikaa vievää ja vaivalloista.   

Uusi Kehärata tarjoaa kiintoisia mahdollisuuksia kehittää pääkaupungin turismia, joita kannattaa alkaa ajoissa matkailutoiminnan kehittämisen näkökulmasta ennakkoluuttomasti pohtia. Kehärata nimittäin mahdollistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää läpikulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttävien lyhyen aikaa maamme kamaralla olevien matkalaisten aiempaa helpomman mahdollisuuden pistäytyä tutustumassa Helsingin keskustan nähtävyyksiin. Tämä tarjoaa myös potentiaalia uusille matkailuun keskittyville pieniyrityksille. Kävin joku vuosi sitten Amsterdamin lentokentällä, jossa eräs yritys tarjoisi transit-matkustajille mahdollisuuksia tehdä bussilla muutaman tunnin kierroksen kaupungille ja takasi paluun ajoissa jatkolennolle. Esimerkiksi vastaavaa ideaa voisi lainata myös Helsinkiin.

Ulkomaalaisten ihmisten kanssa keskustellessa käy usein ilmi, että Suomen eksoottinen ja kaunis luonto on se, mitä moni on käynyt täällä katsomassa tai minkä vuoksi moni olisi kiinnostunut tulemaan käymään Suomessa. Tämä on hyvä pitää myös mielessä, kun pohditaan, että miten pääkaupunkiseudun kiinnostavuutta matkailukohteena voitaisiin lisätä. Esimerkkinä heinäkuun Finnarin Blue Wings lehdessä on myönteisellä tavalla nostettu esiin Nuuksion, Sipoonkorven, Vuosaaren Uutelan sekä Helsingin ja Espoon saariston hyvät mahdollisuudet luontomatkailuun. Tämän osalta ulkomaille suunnattu tiedotus ja hyvät liikenneyhteydet luontoalueille ja kunnollinen opastus perillä kohteessa ovat turismin kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudun viheralueiden ”löytäminen”  on myös mahdollisuus kehittää alueellemme  uutta luontomatkailuun suuntautuvaa pieniyritystoimintaa.