Guggenheim Helsinkiin - kyllä vai ei?

Helsingin kaupunginvaltuustossa käsitelemme ensi keskiviikkona ehdotusta Guggenheim taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämä paljon keskustelua viimeisen kuuden vuoden aikana herättänyt hanke tuodaan kaupunginvaltuustoon.

Millaiset asiat herättävät kaupungissa keskustelua?

Guggenheim päätös on merkittävä, mutta olemme tällä valtuustokaudella tehneet monia huomattavasti suurempiakin ratkaisuja, jotka eivät ole samalla tavoin herättäneet suurta keskustelua. Näistä voisi mainita esimerkiksi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen, joka myllää sen miten Helsinkiä johdetaan ensi vuonna uuteen uskoon. Tämä asia ei ole merkittävyydestään huolimatta juuri tunteita herättänyt muutamia henkilövalintoja lukuun ottamatta. Kokemukseni mukaan kyllä tai ei päätökset, jossa ollaan joko rakentamassa jotain uutta tai sulkemassa jotain vanhaa herättävät usein kivaan debatin. Keskiviikon ratkaisuun suhtaudun niin, että se on valintatilanne, jossa kummallekin vaihtoehdolle voi esittää sinänsä relevantteja perusteluja. Vaikka itse en kannata kaupunginhallituksen enemmistön valtuustoon lähettämää esitystä, ymmärrän jotenkin myös niitä, jotka näin tekevät. Kyse on siitä mihin Helsingissä investoidaan ja minkälaista kulttuuripolitiikka haluamme tehdä. Kaupunki ei nouse tai kaadu tämän museon mukana.

Kallis ja taloudeltaan epävarma hanke

Keskiviikon äänestyksestä tulee tiukka. Kukaan ei varmasti vielä osaa varmuudella ennustaa sen lopputulosta. Oman näkemykseni on ollut alusta asti se, että Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Jos hanke on niin kannattava kuin se puoltajat väittävät, he varmasti löytävä rahoituksen. Tämä ehto ei uudessa hieman parantuneessakaan esityksessä toteudu. Kanssani samassa valtuustoryhmässä istuvat Kaarin Taipale ja Osku Pajamäki ovat perustelleet näitä talousnäkökohtia useissa otteissa hyvin. Minun on helppo yhtyä heidän arvioihinsa tutustuttuani esitykseen.

Millaisen rakennuksen haluamme pääkaupungin symboliksi?

Rahaa voidaan tietenkin kaupungissa käyttää mihin valtuuston enemmistö viisaaksi katsoo. Toinen asia on sitten, että haluavatko helsinkiläiset tämän synkkäsävyisen linnakkeen kaupunkinsa symboliksi sen kaikkein arvokkaimmalle tontille? Mielestäni ehdotuksen yksi suuria puutteita on voittaneen ehdotuksen estetiikka. Keskusteluissa todetaan usein, että on parempi rakentaa Guggenheim museo kuin pitää Helsingin paraatipaikkaa pysäköintialueena. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole Guggenheim tai parkkipaikka. Koko prosessi olisi pitänyt seitsemän vuotta sitten aloittaa selvityksellä siitä, että mitä uutta Helsinkiin kaivataan kulttuurin alueella. Olisi ollut hyvä kysyä tästä sekä kaupunkilaisten että luottamuselinten näkemyksiä.

Miltä kuulostaisi Suomen itsenäisyyden ajan museo Kauppatorin laidalle?

Itse toin viime keväänä Kanava-lehdessä esille ajatuksen uuden modernin Suomen itsenäisyyden ajan museon rakentamisesta samalle paikalle. Vaikka ajatukseni tukena ei ole lobbauskoneistoa, yllätyin saamastani myönteisestä palautteesta sekä kansalaisilta että eräiltä asiantuntijatahoilta. Toki esimerkiksi entisen pääministeri Paavo Lipposen ajatus Design museosta voisi olla pohdinnan arvoinen.  Kyse on siitä uskommeko oman kulttuurimme ja historiamme vetovoimaan vain näemmekö että se pitää tuoda tänne jostain tuontitavarana. Jälkimmäinen ajatus kertoisi minusta lähinnä heikosta kansallisesta itsetunnosta, mistä kyllä on paljon merkkejä muutenkin.  Jos kaupunginhallituksen enemmistön ehdotus keskiviikkona kaatuu seuraavaksi voimme pohtia, halutaanko jotain tilalle, vai onko alue hyvä rantabulevardina.   Kävi niin tai näin on hyvä, että tämä asia saadaan nyt ratkaisuun ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa voidaan keskittyä siirtyä seuraaviin aiheisiin.