Lamautunut maa ei piristy koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamalla

Suomi otti tänään ison askeleen markkinaliberalismin suuntaan, kun eduskunta päätti vapauttaa kauppojen aukioloajat. Se, että miten päätös käytännössä vaikuttaa yhteiskuntaan ja talouteen jää nähtäväksi. Selvää on, että vain yöllä kaupassa käymällä ei Suomea nosteta taantumasta, vaan tämä tapahtuu saamalla ulkomaankauppaan vauhtia. Tämä puolestaan edellyttää yrityksiltämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa huipputason osaamista. 

Osaamisen kasvattamiseen sijaan, kurssi näyttä kuitenkin olevan meillä päinvastainen. Antero Muikka käsitteli Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viime sunnuntaina (HS 13.12) Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koulutukseen kohdistamia leikkauksia korostaen sivistyksen suurta itseisarvoista merkitystä kansankunnan tulevaisuudelle. 

Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on leikata neljän vuoden aikana leikkaa koulutuksesta ja opintotuista 611 miljoonaa euroa.  Helsingin yliopistolla hallituksen linjanvalinnan johdosta joulua on odotettu paremmassakin tunnelmassa. Helsingin yliopistoon kohdistuvat yhteensä 106 miljoonan euron leikkaukset hallituskauden loppupuolella. Tämä on 20 prosenttia yliopiston perusrahoituksesta. Reilusti yli tuhatta yliopistolaista koskevia YT-neuvotteluja on käyty tämä syksy ja tieto siitä, että kuka saa jäädä ja kuka lähtee, tulee vasta ensi vuoden alussa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan tuore päätös sivistää Suomea poistamalla apteekkikompensaatio oli jälleen yliopistolle ämpärillinen kylmää vettä.  Apteekkikompensaation poisto leikkaa Helsingin ylipiston perusrahoituksesta noin 30 miljoonaa euroa jo vuonna 2016. Kokonaisuudessaan säästötarve on ensi vuonna 54 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 500 ammattiosaajan henkilötyövuotta. Se, että miten Suomi nostetaan taloudellisesta ja henkisestä lamasta leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ei ole avautunut monellekaan yliopistolla. Ennen vaaleja kaikki olivat vielä sitä mieltä, että koulutuksesta ei ole enää varaa leikata.

Lähihistoriasta tiedämme, että edellisestä 1990-luvun lamasta selvisimme lopulta juuri näihin kahteen panostamalla. Pienen maan paras valttikortti globaaleilla talousmarkkinoilla on huippuunsa viety koulutus ja tutkimus, jonka kautta yrityksille ja teollisuudella syntyy päteviä osaa ja uusia innovaatioita. Koska lama on myös henkinen, sivistykseen satsaamisella on se voittamisessa suuri merkitys. Tämän johdosta hallituksen kanttaisi vielä kertaalleen pohtia, että ovatko koulutusleikkaukset viisasta politikkaa vai vievätkö ne maan niin sanotusti ojasta allikkoon.