Puhe valtuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa 15.1.2025

Kaupunginvaltuuston juhlakokous on erinomainen tilaisuus pohtia demokratian tilaa. Siinä missä ensimmäisestä valtuuston kokouksesta on tullut kuluneeksi 150 vuotta, ensimmäisestä vaaleilla   valitusta valtuustosta on vasta 105 vuotta. Tuolloin keväällä 1919 kunnallisella demokratialla oli ensiarvoisen tärkeä tehtävä sisällissodasta eheytymisessä.

Demokratian tilasta maailmassa on tällä hetkellä syytä olla huolissaan. Historiantutkijana löytää yhtymäkohtia ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen ajan ja nykypäivän välillä.  Tuolloin nuori demokratia oli monessa maassa voimaton ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Valtioiden väliset suhteet kiristyivät. Moni valtio päätyi auktoritaariseen järjestelmään. Suomessakin nähtiin demokratian ”vaaran vuodet”. Meillä kansanvaltainen järjestelmä kuitenkin kesti ja vahvistui ennen talvisotaa.

Merkkejä demokratian kriisistä eripuolilla maailmaa on nähtävissä meidän aikanamme. On taas alettu ihailla autoritaarisia johtajia ja uskoa heidän tarjoamia helppoja ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Me täällä Suomessa emme voi ajatella, että yleiset kehityskulut eivät koske meitä. Hyvät ja huonot asiat tulevat tänne usein viiveellä. Onkin syytä valppauteen, vaikka meillä on yli sadan vuoden jatkumo parlamentarismia. Huoli turvallisuudesta Venäjän naapurissa ja heikko yleinen taloustilanne voivat aiheuttaa vielä monenlaista levottomuutta maassamme.  Demokratiaan kuuluu erimieltä oleminen ja vapaus ilmaista mielipiteitään. Siihen kuuluu myös erimieltä olevien kunnioittaminen.

Suomalaisen demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, ettei meillä ole kunnissa hallitus - oppositio asetelmaa. Se voi ehkä hidastaa päätöksentekoa, mutta on omiaan lieventämään yhteiskunnan polarisaatiota silloin kuin poliittinen tilanne muutoin on kireä.

Maailmantilanne on nyt monella tapaa vaativa ja tulevaisuuden näköalat aiheuttavat huolta. Kaupunkien globaali vastuu korostuu. Helsinki on tehnyt paljon, mutta voimme vielä pohtia onko jotain mitä voimme tehdä vielä enemmän vakauden lisäämiseksi maailmassa ja erityisesti Itämeren ympäristössä.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä on ollut Helsingin valtuustossa edustettuna aina vaaleilla valitun valtuuston ensimmäisestä kokouksesta 16.1.1919 asti. SDP oli tuolloin suurin ryhmä 26 valtuutetulla. Valtuuston koko oli silloin 60. Ensimmäiseen ryhmään kuului sellaisia tunnettuja nimiä kuten Väinö Tanner, Matti Paasivuori ja Miina Sillanpää.  

Jos jätän nykyiseen ryhmäämme legendat mainitsematta, ne te varmasti tiedätte, SDP:n ryhmässä on ollut vuosien varrella jäsenenä sellaisia poliittisesta historiasta tuttuja nimiä kuten K. A. Fagerholm, Tarja Halonen, Väinö Leskinen ja Paavo Lipponen.

On tärkeää, että valtuusto juhlii näyttävästi historiaansa. Valtuuston ja vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden roolia ei voi liiaksi korostaa. Nykyisen pormestarimallin ja suurten lautakuntien aikana pitää välillä muistuttaa, että valtuusto on Helsingin kaupungin yli päättävä elin. Kaikki kaupungin luottamuselimet ovat vastuussa toiminnastaan tälle salille ja päätökset tehdään viimekädessä täällä.  

Demokratiaan keskeisesti kuuluva asia on äänioikeus. Ensimmäisen valtuuston puheenjohtaja Leo Mechelinillä oli iso merkitys yleisen ja yhtenäisen äänioikeuden puolestapuhujana. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus ja varsinkin sen merkittävät alueelliset erot Helsingissä sisällä on asia mihin kaikkien on syytä vaalivuotena kiinnittää huomiota.

Kuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä oli viimeksi 61,6. Äänestysaleuiden välillä sisällä oli kymmenien prosenttien eroja. Tämä on myös kysymys, jonka äärelle kannattaa pysähtyä ja pohtia mitä yhdessä sen korjaamiseksi voisimme tehdä. Jokaisen äänioikeutetun helsinkiläisten tulee voida kokea, että kuntavaaleissa kannattaa lähteä äänestämään. Äänellä on merkitystä.  

On tärkeää, että tänä juhlavuotena alkavalla valtuustokaudella kiinnitetään eritystä huomiota, vaaleilla valitun valtuuston rooliin päätöksenteossa. Näin vahvistetaan demokratiaa Helsingissä.