Yliopistojen pääsykokeet on säilytettävä

Maan hallitus hyväksyi viime viikolla opetusministeriön
maaliskuunpuolivälissä linjaaman tavoitteen, jonka mukaan valtaosa korkeakoulujen  pääsykokeista poistuisi vuoteen 2013 mennessä. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) ajaman uudistuksen mukaan opiskelija saisi vastedes opiskelupaikkansa pääsääntöisesti
ylioppilaskokeen tai ammattitutkinnon pisteiden perusteella. Taustalla on halu nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä yliopistoon ja siten valmistumista. Taustalla on pelko, että väestön ikääntyessä työvoima ei riitä, jollei opintoja nopeuteta.

Hallituksen huoli työvoiman riittävyydestä on varmasti todellinen. Hallituksen kaavaillut sekaantua yliopistojen vapauteen määrittää itse kriteerit opiskelijavalinnoille ovat kuitenkin pahasti ristiriidassa sen kanssa, että uuden yliopistolain myötä korkeakoulujen
mahdollisuus päättää itse asioistaan piti lisääntyä.

Ylipistolla kymmenen vuotta eri tehtävissä työskennelleenä en usko, että pääsykokeiden poistaminen olisi pitkien opiskeluaikojen ongelmaan toimiva ratkaisu. Pääsykokeissa ja niihin valmistautumisessa mitataan hakijoiden taidot ja motivaatio hakeutua juuri  kyseiselle alalle. Vain ylioppilaskirjoitusten ja lukion päästötodistuksen käyttäminen arvioinnin perusteena toisi korkeakouluihin enemmän sellaisia opiskelijoita, joiden
motivaatio valitsemaansa alaan voi lopahtaa jo ensimmäisenä syksynä.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeinen koulutuspaikka on yksi suurimpia elämävalintoja. Ajatus, että ratkaisu olisi tehtävä opetusministerin kaavailujen mukaan nettilomakkeella abivuonna, soveltuu huonosti nykyaikaiseen yksilön valinnan vaputta ja vastuuta korostavaan yhteiskuntaamme.