Syytän sua SDP...

”Syytän, sua Elisabeth Rehn - mun naiseni on kapiainen.” kuuluu Popedan 1990-luvun alun suuren suosion saaneen kappaleen kertosäe. Kappaleella viitattiin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen toteutumiseen, jossa Rehnillä oli puolustusministerinä keskeinen rooli. Kuluneen syksyn aikana maamme politiikassa on yleistynyt erikoinen trendi: hallitus on alkanut toimia opposition oppositiona syyttämällä pääoppositiopuolue SDP:tä toistuvasti sen tekemisistä silloin kuin puolue oli hallituksessa.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi syytti eilen SDP:tä köyhien unohtamisesta. Keskustan puoluevaltuustossa puhunut pääministeri vaati SDP:tä tunnustamaan, etteivät köyhät kiinnosta demareita. Työväen sivistysliiton tutkimuksesta Kiviniemi oli löytänyt faktat sille, että SDP on ollut perusturvavastainen puolue aina vuodesta 1985.

SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson kehotti Kiviniemeä puolenvuosisadan takaisten asioiden muistelun sijaan keskittymään perusturvan vahvistamiseen nyt, kuten SDP vaihtoehtobudjetissaan esittää.  Jos 1980-luvulta aletaan etsiä argumentteja nykypolitiikkaan, samalla minusta voidaan alkaa vetää vaikka Urho Kekkosesta tilille 2010-luvun Suomen asioista. Politiikassa oli niitäkin voimia, jotka olisivat valinneet Kekkosen uudelleen presidentiksi vielä 1984, joten teoriassa Kekkosen kausi olisi voinut meillä päättyä vuonna 1990.

Kiviniemi on ilmeisesti antanut avustajilleen erityistehtäväksi etsiä lähihistoriasta tapauksia, joista SDP voidaan nyt syyttää, että saataisiin huomio hallituksen aikaansaamattomuudesta suunnattua muualle. Reilua viikkoa aiemmin pääministeri syytti SDP:tä suomalaisyritysten opettamisesta virolaisen vuokratyön käyttöön, kun Viron EU-jäsenyyden yhteydessä rajoitettiin työvoiman vapaata liikkuvuutta kahden vuoden siirtymäajalla.  Tässä yhteydessä pääsi unohtumaan, että keskusta oli itse mukana hallituksessa, joka Kiviniemen arvosteleman päätöksen teki, eikä silloin ollut mitään huomauttamista.

Nykyisyyden valossa menneisyyden virheitä voidaan tietenkin etsiä ja osoittaa niitä minkä tahansa entisen hallituksen toiminnasta. Päätökset tehdään aina parhaan käytettävissä olevan tiedon valossa ja jälkeenpäin voi nähdä, että jonkun asian olisi voinut tehdä toisin. Historia on hyvä opettaja, mutta huono lyömäase. Sen sijaan, että nykyinen hallitus puolustaisi omaa toimintaansa, se on alkanut etsiä historian kirjoista esimerkkejä tapauksista joissa nykyinen oppositio olisi voinut toimia toisin. Opposition lokaamisella pyritään viemään huomiota pois nykyhallituksen tekemistä ja ennen kaikkea tekemättä jättämisistä, eli asioista jotka hallitus on siirtänyt seuraajansa hoidettavaksi. Niistä oppositio ei valitettavasti voi olla hienovaisuuden vuoksi vaalien lähestyessä hallitusta muistuttamatta.