Uuden hallituksen ykköstehtävä

Suomeen lähdetään perjantaina neuvottelemaan uutta kuuden puolueen hallitusta. Neuvotteluista ei odoteta helppoja, sillä monia vaikeita kysymyksiä on ratkaistavana. Hyvällä tahdolla ja joustavuudella yhteisymmärrys ehkä löytyy. Uuden hallituksen ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen.

Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet Suomessa huomattavasti viime vuosina. Tuloerot ovat nyt samalla tasolla kuin Urho Kekkosen kolmannen presidenttikauden alussa neljäkymmentä vuotta sitten. Vuosi sitten OECD varoitti Suomea taloudellisen erivoisuuden kasvun vaaroista. Tuo varoitus on nyt syytä pitää mielessä. Taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on uhka paitsi kansalaisten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tunteelle, myös ihmisten terveydelle.

Uuden hallituksen on saatava työllisyysaste selkään nousuun. Tuskin mikään toinen yksittäinen asia lisää yhteiskunnan eriarvoistumista ja tuloerojen kasvua siinä määrin kuin työttömyys. Työttömyys lisää yksiselitteisesti köyhyyttä. Köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden määrä on viime vuosina selvästi kasvanut. Huolestuttavaa on myös se, että köyhyydestä näyttää jälleen tulevan perheissä sukupolvelta toiselle periytyvä ilmiö.

Juuri käytyjen vaalien tuloksen voi lukea hätähuutona eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi. Moni halusi todennäköisesti ilmasta huolensa äänestämällä perussuomalaisia, jotka eivät katsoneet voivansa hallitusneuvotteluihin lähteä. Tästä huolimatta Säätytalolle kokoontuvan joukon on huomioitava myös heidän huolensa.

Seuraavalla hallituksella on historiallinen tehtävä turvata hyvinvointivaltion tulevaisuus. Tuloerojen kasvun katkaisemiseksi on lisättävä verotuksen ja sosiaaliturvan oikeudenmukaisuutta.  Suomalaisten jakautuminen menestyjiin ja syrjäytyviin tulee nyt pysäyttää.