Kyllä vai ei peruspalveluiden ulkoistamiselle?

Kunnallisvaalit ratkeavat ensi sunnuntaina, kun suomalaiset käyvät toivon mukaan aktiivisesti käyttämässä arvokasta oikeuttaan vaikuttaa siihen, ketkä heidän arkeaan lähellä olevista asioista päättävät seuraavat neljä vuotta. On hyvä hetki pysähtyä arvioimaan, sitä mikä lopulta on noussut kunnallisvaalien pääteemaksi.  

Alkuun näytti, että vaalikeskustelu koskee lähinnä sellaisia Euroopan unioniin liittyviä kysymyksiä, jotka vaikka tärkeitä ovatkin, eivät ole lainkaan kunnanvaltuutettujen päätäntävallassa.  Viime viikkojen aikana keskustelu on onneksi siirtynyt enemmän sinne mihin pitääkin, eli kysymykseen, siitä, miten kunnan peruspalvelut aiotaan järjestää tulevaisuudessa.

Vaalien alla ei ymmärrettävästi löydy yhtään puoluetta tai ehdokasta, joka ei kaikella tarmolla puhuisi hyvien palveluiden puolesta. Erot tulevat esiin niissä keinoissa, joilla puolueet haluaisivat palveluiden saatavuuteen liittyvät ongelmat korjata. Äänestäjien tehtäväksi jää arvioida mille mallille he haluavat antaa tukensa.

Monilla Suomen kunnilla on Helsinkiä enemmän kokemuksia terveydenhuollon peruspalveluiden ulkoistamisesta ja samalla myös siihen liittyvistä ongelmista. Helsingissähän meillä ei ole vielä yhtään terveysasemaa ulkoistettu, vaikka sitä on tännekin ehdotettu. Helsingin demarien edustama varovainen linja näyttää olleen tässä viisautta, sillä muualta maasta on jo monia kokemuksia siitä, että kertaalleen ulkoistettuja terveysasemia on jouduttu palauttamaan takaisin kunnan hoidettavaksi, kun yksityinen lääkärifirma ei ole pystynyt pitämään kilpailutustilanteessa antamiaan lupauksia.

Osassa terveyspalveluiden ulkoistamisen tielle lähteneistä kunnista on ajauduttu ongelmiin monopoliasemaan päässeiden yksityisten lääkärifirmojen kanssa, kun ne ovat voineet asemansa turvin yli hinnoitella lääkäripäivystyksestä perimänsä palkkiot. Ulkoistamispäätöksiä tehtäessä tarpeettoman kritiikittömästi on suhtauduttu myös siihen, että palvelujen tuotanto on keskittynyt kansainvälisille pörssiyhtiöille, jotka siirtävät voittonsa Suomen verottajan ulottumattomiin veroparatiiseihin.

Kunnat ovat käyttäneet ostopalveluja täydentämään palvelurakennettaan vuosikymmenten ajan. Yrittäjyyttä on tuettava ja näin on viisasta tehdä myös jatkossa. Rajapyykki menee siinä, että lähdetäänkö peruspalveluita, kuten perusterveydenhuoltoa yhä enemmän ulkoistamaan, kuten puolueista erityisesti kokoomus toivoo. Yksi ensi sunnuntain vaalien pääkysymys on se, nähdäänkö yhä useammassa suomalaisessa terveyskeskuksessa tulevaisuudessa voittonsa veroparatiisiin keinottelevan lääkärifirman logo vai ei.

Terveyskeskusjärjestelmä on ollut pitkään, tunnetuista ongelmistaankin huolimatta, suomalainen ylpeyden aihe. Sen sijaan, että terveyskeskusjärjestelmää lähdetään rapauttamaan sitä pitää vahvistaa ja resursoida enemmän. Helsingissä esimerkiksi Myllypuron uudesta terveyskeskuksesta on tullut myönteistä palautetta siitä, että hoitoon pääsee aiempaa nopeammin ja palvelun taso on muutenkin parantunut. Myllypuro voi näin näyttää esimerkkiä muulle kaupungille ja hyviä kokemuksia voidaan sieltä siirtää koko Helsinkiin.