Alueellisten terveyserojen kasvu Helsingissä on pysäytettävä

Helsingin uusi kaupunginvaltuusto palasi eilen Hyvinkäältä kaksipäiväisestä seminaarista. Pääagendamme oli keskustella tämän valtuustokauden strategiaohjelma-ehdotuksesta. Uutena valtuutettuna sain paljon asiatietoa ja tutustuin muiden ryhmien edustajiin ja kaupungin virkamiesjohtoon. Maailman, Suomen ja sitä kautta Helsingin talouteen seuraavina vuosina kohdistuvat haasteet tulivat selväksi, samoin se, että puolueiden välillä on eriäviä näkemyksiä siitä miten niitä pitäisi ratkaista.

Helsingin Sanomat nosti seminaarin alkaessa esille kokoomuksen suunnitelmat vähentää merkittävästi kaupunkimme terveyskeskusten määrää ja jatkoi tänään samasta teemasta. Seminaarissa puhuttiin hyvin paljon muustakin ja äänessä olivat kaikki poliittiset ryhmät, kuten Helsinki Kanavan taltioinneista voi käydä katsomassa. Kaupunkimme päälehti olisikin voinut varata seminaarille enemmänkin palstamillimetrejä ja tuoda esille esimerkiksi esillä olleita asunto- ja koulutuspolitiikkaan liittyviä teemoja.

SDP:n valtuustoryhmä arvioi kokouksessa, että viime valtuustokauden suurin miinusmerkkinen kehitys oli terveys- ja hyvinvointierojen kasvu ja siksi tämä suuntaus olisi nyt pystyttävä kääntämään yleisen talouden synkistä näkymistä huolimatta. Ryhmässämme korostui asuntopolitiikan, nuorten yhteiskuntatakuun voimaan saattamisen ohella terveyserojen kaventamisen merkitys.  Kaupungin taloudellisen hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää nykyistä enemmän myös kohtuuhintaisia asuntoja sekä panostuksia koulutukseen ja terveyteen. Hyvinvoiva kaupunki on pohja myös yrittäjyyden vahvistamiselle.    

Kaupungin tekemien selvitysten mukaan alueelliset terveyserot Helsingissä ovat merkittävästi lisääntyneet. Osa alueista saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita alueita selkeästi heikommat arvot. Näillä alueilla myös väestön koulutustaso on matalampi, työttömyysaste korkeampi ja pienituloisten osuus suurempi. Alueellinen eriarvoistuminen on siis Helsingissä jo huomattavan suuri ongelma, jonka pysäyttämiseksi tarvitaan tällä valtuustokaudella kaikkien poliittisten ryhmien yhteistyötä.  

Toimivat kaupungin julkiset terveyspalvelut ovat parhaita keinoja torjua terveyserojen kasvua. Avainasemassa on riskiryhmien tavoittaminen ajoissa kohdennettujen terveystarkastusten ja neuvonnan avulla riittävän lähellä omaa elinympäristöä.

Tätä taustaa vasten suhtaudun varautuneesti Helsingin Sanomissa esillä olleisiin kokoomuksen suunnitelmiin karsia merkittävästi terveysasemien määrää. Tarkemmat arviot voi antaa vastaa, kun uutisessa mainittu selvitys valmistuu. Hieman yli 600 000 asukkaan pinta-alaltaan  laajassa kaupungissa niin Myllypurosta kuin Vuosaaresta on jatkossakin löydyttävä oma asema, kuten myös useasta muusta paikasta.  Joitain perusteltuja tarkistuksia voidaan tietenkin tehdä. Tästä on hyvä esimerkki myönteiseksi koettu- lyhyen matkan ja toimivan julkisen liikenneyhteyden päähän - tehty Itäkeskuksen palveluiden siirto Myllypuron uudelle asemalle.

Toimiva julkinen terveydenhuolto on yhä suomalaisen hyvinvointivaltion kivijalka ja siksi on tärkeätä, että sen mahdollisuudet torjua terveyserojen kasvua turvataan erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina.