Vilnan historialliset paikat muistuttavat kohtalon vuosista

Pistäydyin viime viikonloppuna Vilnassa, joka on kolmesta Baltian pääkaupungista meillä ehkä vähiten tunnettu. Vaikka Vilnaan on hieman Tallinnaa ja Riikaa pidempi matka, Liettuan kaunista ja historian täyttämään pääkaupunkia suosittelee mielellään käyntikohteeksi. Näköalakukkuloiden, linnojen ja kirkkojen ohella Vilnan kävijän kannattaa pistäytyä myös katsomassa itsenäisyystaistelun tapahtumapaikkana vuonna 1991 ollutta parlamenttitaloa sekä nyt museona oleva KGB:n entistä päämajaa.

KGB:n synkkien kellarien ohella Vilnan nähtävyydet kertovat myös uudelleen itsenäistymisen tarinan. Mihail Gorbatshovin Neuvostoliitossa 1980-luvun puolivälissä aloittaman uudistuspolitiikan seurauksena Baltian maissa alkoi itsenäisyysliike. Keskusvalta pyrki estämään maan hajoamisen ja turvautui lopulta väkivaltaan. Liettuassa itsenäisyysliikettä vastaan käytettiin sotavoimaa 13.1.1991, jolloin kolmetoista siviiliä sai surman yrittäessään estää armeijaa valtaamasta Vilnan televisiotornia. Itsenäisyysliikkeen keskukseksi muodostuneen parlamenttitalon armeija jätti rauhaan ilmeisesti suurten siviiliuhrien määrän pelossa.

Vilnan vuoden 1991 tapahtumia saattoi Suomessa seurata televisiosta, mutta sodan jälkeisistä Baltian maiden kohtalon vuosista ei meillä Neuvostoliiton pelon vuoksi avoimesti julkisuudessa puhuttu. Vilnassa neuvostomiehityksessä muistuttavilla paikoilla nyt kulkiessa pohtii, että kuinka lähellä oli se, ettei meillä Helsingissä ole vastaavaa KGB-museota. Jos Suomi olisi keväällä 1940 ja kesällä 1944 miehitetty se olisi osa meidänkin historiaamme. Miehitysarmeijan esikunta oli valmiina hotelli Tornissa ja Suomessa asekätkennän avulla varauduttu sissisotaan miehittäjiä vastaan. Historia on hyvä tuntea, mutta päällimmäisenä vaikutelmana vierailusta Vilnassa kuitenkin jäi ilo siitä, että kuinka Liettua on nyt toipunut koettelemuksistaan ja saanut itsenäisyytensä vakaalle pohjalle.