Suomi on joutunut samaan aikaan kohtaamaan mittavan rakennemuutoksen ja taloudellisen taantuman. Tilanne ei ole helppo.

 

Pitkään Suomessa on luotettu siihen, että riittävällä koulutuksella töitä löytyy kyllä. Osittain tämä pitää paikkansa: esimerkiksi pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työurat jäävät tutkitusti merkittävästi lyhemmiksi, 25 vuoden tuntumaan. Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen pidentää työuraa jo kuudella vuodella.

 

Toisaalta korkeastikoulutettujen suhteellisen osuuden kasvaminen työttömien joukossa on herättänyt huomaamaan, ettei koulutus enää automaattisesti turvaa työpaikkaa.

 

Uskon, että jatkossakin Suomen menestys perustuu mahdollisuuksien tasa-arvolle, korkealle työllisyysasteelle ja laaja-alaiselle osaamiselle. Näiden edistäminen edellyttää erityisesti tiukassa taloustilanteessa selkeitä poliittisia arvovalintoja. 

 

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin. Tärkeimmät välineet muutoksen hallinnan kannalta ovat koulutus, monitaitoisuus ja osaaminen. Työn ja koulutuksen liittoa tulee entisestään vahvistaa.

 

Uutta ajattelua kaivataan myös itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi. Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2014 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ensimmäisen kattavan selvityksen itsensätyöllistäjistä Suomessa. Tutkimus osoitti, että omaehtoinen työllistyminen on suurimmalle osalle joko selkeä valinta tai monen sattumuksen summa – vain joka viides kertoi työskentelevänsä mieluummin palkkasuhteessa.

 

Etenkin korkeasti koulutetuille oman työn kautta työllistyminen ja yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto, jota yhteiskunnan tulisi nykyistä selvemmin tukea. Työ- ja elinkeinoministeriössä haasteeseen on havahduttu ja esimerkiksi TE-palveluissa pyritään tarjoamaan yrittäjyyteen tukea yhtä lailla kuin palkkatyössä työllistymiseen. Myös korkeammin koulutetuille on yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa lisätty työvoimapoliittista koulutusta mm. muutoskoulutusta.

 

Suurimmat haasteet työsuhteesta yrittäjyyteen siirtymisessä liittyvät etenkin sosiaaliturvaan sekä verotukseen. Tilastokeskuksen tutkimuksen perusteella moni kokee esimerkiksi eläke- ja ennakkoveromaksatukset joustamattomina. Pulmia ilmenee myös työttömyysturvassa. Pahimmillaan orastavat yritysideat jäävät toteutumatta työttömyysturvan menettämisen pelossa. Järjestelmiä tulisi kehittää suuntaan, joka tukisi itsensätyöllistäjiä ja yrittäjyyden edellytyksiä laajemmin.