Guggenheim Helsinki - osa kaksi

Alku kesästä median kautta välittyi uutinen, että jo kertaalleen haudattu Helsingin Guggenheim taidemuseo hanke on herätty henkiin. Eilen kerrottiin, että Guggenheim-säätiön johto on elokuussa tulossa Suomeen ja haluaa tavata museohankkeen tiimoilta hallituspuolueiden edustajia.

Itsessään on myönteistä, että Suomi kiinnostaa New Yorkin taidepiireissä niin, että vaikeuksista huolimatta Guggenheim säätiö on kiinnostunut museon saamisesta Helsinkiin. Se, että onko hallituspuolueiden edustajien tapaamisen taustalla pyrkimys mahdollisesti saada hankkeelle valtion rahoitusta, ei ole tiedossa.  

Ensimmäinen yritys tuoda Guggenheim museo Helsinkiin kaatui pitkälti asian avoimen valmistelun puutteeseen. Se, että kaupunginvaltuutetun infokanavana jälleen toimii lähinnä sanomalehtien nettisivut, antaa ymmärtää, ettei tiedotus strategian muutosta ole ainakaan vielä tehty. Vaikka hankeen uudelleen käynnistys olisi nyt vasta niin sanotusti tunnusteluvaiheessa, Helsingin kaupungin avoimen hallinnon periaatteiden mukaista olisi mielestäni pitää valtuusto ja myös kaupunkilaiset ajan tasalla siitä missä tässä mennään.  

Oman näkemykseni mukaan Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin vain selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Helsingin kaupunki, eikä todennäköisesti myöskään Suomen valtio, voi nyt käsillä olevana taloudellisesti vaikeana aikana investoida merkittävästi uuteen taidemuseoon.  Se, että ovatko säätiön suunnitelmat rahoituksen osalta nyt edellisestä kerrasta merkittävästi muuttuneet ja yksityistä rahoitusta löytynyt enemmän, vaikuttaneen siihen, että miten hankkeelle löytyy Helsingistä kannatusta.