Mitä yhteiskunta voi tehdä perhesurmien ehkäisemiseksi

Maanantai 24.11.2014 klo 7.45 - Ville

Viime päivät otsikoissamme on ollut tällä kertaa Kuopiossa tapahtunut perhetragedia, jossa äidin kerrotaan surmanneen kaksi pientä lastaan. Aihe on äärimmäisen järkyttävä ja sitä mitä siitä voi kirjoittaa, joutuu perusteellisesti harkitsemaan. Koen, että yleensä, kun ihmisiä on saanut surmansa traagisissa olosuhteissa, on ulkopuolisten parempi noudattaa suurta varovaisuutta asioiden julkisessa kommentoinnissa. Me emme tiedä yksityiskohtia, poliisille on annettava rauha tutkia ja omaisille on annettava tilaa surulle ja järkytyksestä toipumiselle. Yhteiskunta ei voi vaieta ongelmistaan, mutta en aina usko, että näyttävät otsikot ovat omiaan ennalta ehkäisemään vastaavien tapahtumien toistumista maassamme ja edistämään keskustelua, jossa kysymyksiin löydettäisiin oikeita ratkaisumalleja.

Toistaiseksi punnituimpia viimeisestä tragediasta kuulemiani puheenvuoroja on ollut Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland esiintyminen eilisissä tv-uutisissa. Kalland arvioi haastattelussa muun muassa, että perheille pitäisi tarjota varhaista tukea ilman leimaavana koettavaa lastensuojelun asiakkuutta. Kuten Kalland totesi, sosiaalihuoltolain uudistuksessa ollaan menossa tähän suuntaan ja pyritään korostamaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

Siitä huolimatta taustalta olevia kysymyksiä on pohdittava, väkivalta on tietenkin yksiselitteisesti kaikissa olosuhteissaan tuomittava. Toisen ihmisen ja vielä omien lastensa surmaaminen on asia, jota ei voi ymmärtää ja ikinä hyväksyä.  

En tunne viimeaikaisten ikävien tapahtumien yksityiskohtia, enkä viittaa kommenteissani niihin, mutta olen usein pohtinut sitä, onko ajassamme jotain erityistä sellaista, että yksilöt ja perheet kokevat, että viimeisen asti on selviydyttävä yksin? Heikkoudelle ja avun pyytämiselle ei koeta olevan tilaa ja lopulta päädytään äärimmäisiin tekoihin?

Olemmeko kadonneet myös meille vieraammasta lähimmäisestä välittämisen ja huolehtimisen kulttuurin? Ovatko ihmiset toisilleen niin vieraita, että esimerkiksi samassa talossa naapurista ei voisi pyytää pientä apua arjen haasteissa tai pihalla kysyä normaalisti kuulumisia?  On myös paikallaan pohtia, että missä määrin nykyisellä taloudellisesti vaikealla ajalla ja työelämän epävarmuudella on vaikutusta perheiden hyvinvointiin ja millä kaikilla toimilla yhteiskunta voisi tässä enemmän tukea jäsentensä hyvinvointia

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhesurmat, Kuopio, lastensuojelu, sosiaalihuoltolaki, MLL,