Helsingin Sanomat nosti tänään keskusteluun tärkeän teeman. Kaupunginjohtajan kaavailema 400 mil­joo­nan vuo­sit­tai­nen investointikatto rajoittaisi uusien ti­lo­jen ra­ken­ta­mi­sta ja pe­rus­kor­jauk­sia niin, että vuoden alusta voimaan astuneen nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Helsingissä saattaa vaarantua. Asia on nyt pinnalla, sillä seuraavan nelivuotiskauden strategiasta käydään parhaillaan neuvotteluja kaupungin poliittisten ryhmien välillä.

Tilakysymyksen näkökulmasta ongelmallista on myös, jos strategiaan kirjataan, ettei kau­pun­gin omas­sa käy­tös­sä ole­vien toi­mi­ti­lo­jen ko­ko­nais­pin­ta-ala saa kas­vattaa. Tämä on vaikea yhtälö, jos samaan aikaan palveluja tarvitsevien lasten, nuorten ja ikäihmisten määrä lisääntyy ja kaupunkiin muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä.

Opetuslautakunnalle tulleiden tietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisätilat arviolta 3800 opiskelijalle. Ahdasta on jo nyt monin paikoin ja siksi noin 800 menee nykyisen tilavajeen täyttämiseen, 800 koulutustakuun velvoitteeseen, ja tuhat nuorten yhteiskuntatakuun hoitoon. Loppu tarvitaan nykyisten vuokratilojen ja luovutettavien tilojen korvaamiseen.

Helsingin Sanomat käsitteli tänään kirjoituksessaan ammattikoulutusta, mutta on hyvä muistaa, että myös peruskoulujen oppilasmäärän on arvioitu kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 3700 oppilasta. Jos käyntiin ei saada lisää koulujen rakennus ja olemassa olevien laajennushankkeita, ahdasta on tiedossa myös peruskoulun puolella. Samaan aikaan tulisi olla tarjoilla korkeatasoista opetusta lähikoulussa, jotta lähikouluperiaatteen toteutumisesta voitaisiin pitää kiinni.  

Tilanteen tekee monimutkaiseksi se, että samaan aikaan monia kouluja - asteesta riippumatta - vaivaavat pahat sisäilmaongelmat, jotka merkitsevät jatkuvaa korjauskierrettä. Monien 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen koulurakennusten elinkaarta voidaan jatkaa vain mittavilla korjauksilla tai rakentamalla kokonaan uudet  tilat. Hyvä esimerkki uudisrakennusta vaativasta tilasta on Vuosaaressa 1970-luvun puolivälissä valmistunut Tehtaanpuistoon ylä-asteen ja lukion rakennus, johon kävin alkuviikosta kouluvierailulla tutustumassa.   

Suomen ja Euroopan taloudelliset näkymät voisivat olla paremmatkin. Helsingin osalta tilanne ei kuitenkaan ole niin vakava kuin miltä äkkiseltään näyttää. Lisäksi on tärkeätä, että myös taloudellisesti epävarmana aikana pidetään huolta siitä, että yhteiskunnan myönteiset tulevaisuuden näkymät varmistetaan kauas tulevaisuuteen turvaamalla lapsille ja nuorille hyvät koulutusmahdollisuudet.