Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Tiistai 7.3.2017 klo 9.52 - Ville

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon.

Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä

Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä.  Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa.  

Opetuksen resursseista Helsingissä

Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut

Koulujen kunnostusmäärärahat eivät riitä

Maanantai 12.10.2015 klo 12.35 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (Kaupunki 10. 10.) helsinkiläisten koulujen tilanahtaudesta ja lyhyiksi jäävistä ruokailuajoista. Huomio oli Kannelmäessä, mutta aivan samoja tilojen puutteesta ja huonokuntoisuudesta johtuvia ongelmia on esimerkiksi Lauttasaaressa ja Vuosaaressa.

Lisäksi uudet, rakenteilla olevat asuinalueet tarvitsevat koulunsa. Kiertämätön tosiasia on, että määrärahat korjauksiin ja uusiin kouluihin ovat riittämättömät. Opetuslautakunnalla on varsin vähän tehtävissä, jos tilannetta ei korjata ylhäältäpäin.

Katseet kääntyvät nyt kaikkien valtuustoryhmien ja myös maan hallituksen puoleen. Koulut on jossain vaiheessa pakko laittaa kuntoon, joten lisäpanostus niihin olisi nyt laajan työttömyyden aikana viisas työllisyyttä kohentava investointi.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 10.10.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin opetusvirasto, koulutus, peruskoulu,

Koulutustakuun toteutuminen Helsingissä on varmistettava

Torstai 14.3.2013 klo 14.24 - Villle

Helsingin Sanomat nosti tänään keskusteluun tärkeän teeman. Kaupunginjohtajan kaavailema 400 mil­joo­nan vuo­sit­tai­nen investointikatto rajoittaisi uusien ti­lo­jen ra­ken­ta­mi­sta ja pe­rus­kor­jauk­sia niin, että vuoden alusta voimaan astuneen nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Helsingissä saattaa vaarantua. Asia on nyt pinnalla, sillä seuraavan nelivuotiskauden strategiasta käydään parhaillaan neuvotteluja kaupungin poliittisten ryhmien välillä.

Tilakysymyksen näkökulmasta ongelmallista on myös, jos strategiaan kirjataan, ettei kau­pun­gin omas­sa käy­tös­sä ole­vien toi­mi­ti­lo­jen ko­ko­nais­pin­ta-ala saa kas­vattaa. Tämä on vaikea yhtälö, jos samaan aikaan palveluja tarvitsevien lasten, nuorten ja ikäihmisten määrä lisääntyy ja kaupunkiin muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä.

Opetuslautakunnalle tulleiden tietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisätilat arviolta 3800 opiskelijalle. Ahdasta on jo nyt monin paikoin ja siksi noin 800 menee nykyisen tilavajeen täyttämiseen, 800 koulutustakuun velvoitteeseen, ja tuhat nuorten yhteiskuntatakuun hoitoon. Loppu tarvitaan nykyisten vuokratilojen ja luovutettavien tilojen korvaamiseen.

Helsingin Sanomat käsitteli tänään kirjoituksessaan ammattikoulutusta, mutta on hyvä muistaa, että myös peruskoulujen oppilasmäärän on arvioitu kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 3700 oppilasta. Jos käyntiin ei saada lisää koulujen rakennus ja olemassa olevien laajennushankkeita, ahdasta on tiedossa myös peruskoulun puolella. Samaan aikaan tulisi olla tarjoilla korkeatasoista opetusta lähikoulussa, jotta lähikouluperiaatteen toteutumisesta voitaisiin pitää kiinni.  

Tilanteen tekee monimutkaiseksi se, että samaan aikaan monia kouluja - asteesta riippumatta - vaivaavat pahat sisäilmaongelmat, jotka merkitsevät jatkuvaa korjauskierrettä. Monien 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen koulurakennusten elinkaarta voidaan jatkaa vain mittavilla korjauksilla tai rakentamalla kokonaan uudet  tilat. Hyvä esimerkki uudisrakennusta vaativasta tilasta on Vuosaaressa 1970-luvun puolivälissä valmistunut Tehtaanpuistoon ylä-asteen ja lukion rakennus, johon kävin alkuviikosta kouluvierailulla tutustumassa.   

Suomen ja Euroopan taloudelliset näkymät voisivat olla paremmatkin. Helsingin osalta tilanne ei kuitenkaan ole niin vakava kuin miltä äkkiseltään näyttää. Lisäksi on tärkeätä, että myös taloudellisesti epävarmana aikana pidetään huolta siitä, että yhteiskunnan myönteiset tulevaisuuden näkymät varmistetaan kauas tulevaisuuteen turvaamalla lapsille ja nuorille hyvät koulutusmahdollisuudet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, koulutustakuu, peruskoulu, ammattikoulutus