Venäjän delegaation heinäkuisesta maahantulokiellosta ETYJ-kokouksen näyttää paisuneen pieni heinäkuinen noottikriisi. Kokouksessa oli tarkoitus muistella Helsingin 40-vuoden takaista ETY-kokousta, joka Urho Kekkosen ulkopoliittisen linjan sekä 1970-luvun alussa alkaneen idän ja lännen huipentuma ja osaltaan edesauttoi kylmän sodan verraten rauhanomaista päättymistä 1990-luvun alussa.

Venäjän viimeisen reilun vuoden aikaiset toimet Ukrainassa ovat kaikkinensa tuomittavia ja EU:n talouspakotteet ja muut vastatoimet ovat olleet ymmärrettäviä, mutta samaan aikaan on tärkeätä, että keskusteluyhteyttä Suomen linjan mukaisesti yritetään pitää yllä. Tästä oli kyse Helsingissä myös kesällä 1975. Tätä taustaa vasten uuden ulkoministeri Timo Soinin (ps.) Venäjän delegaation kokouksesta pois jättäytymiseen johtanutta toimintaa tapauksessa ei voi pitää kovin onnistuneena ulkoministeriuran avauksena.

Matkustuskiellon johdosta ei olisi välttämätöntä kieltää sen alaisia henkilöitä osallistumasta kansainvälisten järjestön kuten Etyjin kokouksiin. Hyvä esimerkki tästä on, että Yhdysvallat on päästänyt välien ollessa erittäin tiukoilla vuosikymmenten saatossa sen kanssa vastakkainasettelussa olevien maiden edustajat osallistumaan YK:n kokouksiin New Yorkissa. Se, että idän ja lännen välillä keskusteluyhteyden rakentamiseen koko Ukrainan kriisin ajan pyrkinyt Suomi nyt tässä asiassa lähti Timo Soinin johdolla toimimaan tiukemman mahdollisen linjan mukaan, ei varmasti helpota mahdollisuuksiamme toimia konfliktisissa jatkossa rauhanvälittäjänä.

Se, että Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän delegaatio on poissa ETYK:n 40-vuotismuistokokouksesta saa pohtimaan, että mikä on tämän kokouksen funktio nyt. Samaan kokouspöytään pitää voida nykymaailmassakin istua niidenkin kanssa, joiden kanssa on asioista alkuun erimieltä. Muuten Euroopassa ollaan todella vaarallisen kehityksen tiellä.