Yliopistojen pääsykokeet on säilytettäväKeskiviikko 31.3.2010 klo 13.44 Maan hallitus hyväksyi viime viikolla opetusministeriön |
PuoluekokousvaalitTiistai 30.3.2010 klo 22.22 Parhaimmat kiitokset kaikille minulle tukensa antaneille SDP:n Helsingin piirin jäsenäänestyksessä, jossa valittiin edustajat toukokuun puoluekokoukseen. Kannatukseni riitti neljännelle varasijalle, joten edelleen on mahdollista, että osallistun kokoukseen. Mikä on varmaa ja tärkeää pääsen mukaan kokousta Helsingissä valmisteleviin neuvotteluihin, joissa pohjustetaan Helsingin demarien linjauksia kokousta ajatellen. Odotan ensi viikolla alkavia kokoontumisia mielenkiinnolla ja pyrin tuomaan niissä esille sekä SDP:n historian tuntemusta, jota minulla on työni puolesta että tulevaisuuden visoitani. Arvostan korkealla sen luottamuksen, mitä minulle on äänestyksessä suotu ja tästä on jälleen hyvä jatkaa työtä SDP:n, Helsingin ja Vuosaaren hyväksi. |
Konsensus Suomen kaipuuTorstai 18.3.2010 klo 10.35 - Ville Aamun uutiset kertovat poliisin ja lakkolaisten välisestä yhteenotosta Kotkan satamassa tänä aamuna. Noin sata lakossa olevaa ahtaajaa yritti estää töiden aloittamisen Kotkan Mussalon satamassa torstaiaamuna, kun sinne saapui lakon ulkopuolelta muun muassa Facebookin välityksellä värvättyä työvoimaa. Tilanne kärjistyi kahakaksi, jota rauhoittamaan piti kutsua useita poliisipartioita. Tutkin työkseni kylmän sodan aikakautta Suomen historiassa ja aloin miettimään milloin vastaavia lakkolaisten ja poliisin välisiä yhteenottoja on Suomessa viimeksi nähty? Suuremassa mittakaavassa varmaan vuoden 1956 yleislakon aikana, kun lakkolaiset pyrkivät estämää polttoaineen jakelun ja poliisi puuttui tilanteeseen. Pienempiä yhteenottoja on varmasti ollut sen jälkeenkin, mutta tämän aamuista näytelmää ei ole todella pitkään aikaan nähty. Tämän aamuiset tapahtumat Kotkassa laittavat miettimään, tällaisenko Suomen me haluamme? Lakon ulkopuolisia keinoja molemmat osapuolet voivat alkaa aina käyttää mielin määrin, mutta sellaisessa vastakkainasettelun Suomessa en usko, että kenenkään on hyvä elää. Lakon varmasti haluavat nyt päättää kaikki osapuolet ja oikea paikka siihen on valtakunnansovittelijan toimisto. Molemmilta osapuolilta vaaditaan nyt kunnollista vastaan tulemista neuvottelupöydässä, että tilanne ratkeaa. Konsensus Suomen paluuta, tulopoliittisine kokonaisratkaisuineen, tässä kovasti kaipaa muutenkin. Vastakkainasettelun Suomi ei ole kenellekään hyvä paikka elää. |
Jyrki Katainen ja "kokonainen tarina" verotuksestaSunnuntai 21.2.2010 klo 11.20 - Ville Ylen Ykkösaamussa vieraana eilen ollut valtiovarainministeri Jyrki Katainen käsitteli televisioruudussa verotusta niin moniselitteisesti, että katsojalla oli haastetta pysyä perässä missä nyt mennään ja mitä oikein suunnitellaan.
Tilkkutäkin ompelun sijaan Kataisen mielestä verotuksen uudistamisessa on nyt ”kokonaisen tarinan” kehittämisen tarve. Mitä hän tarkkaan ottaen tällä tarkoitti, jäi ainakin minulle epäselväksi. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman Kataiselle viime viikolla eduskunnassa esittämään kysymykseen, aikooko hallitus alentaa yritysten verotusta pudottamalla yhteisöveroa, ei tv:ssä saatu selkeää vastausta. Selkeän kyllä tai ei, vastauksen sijaan Kataisen mukaan yhteisöveron alentamisella voidaan lisätä kasvua, jos se on ”nykyistä alemmalla tasolla mutta ei ainakaan nykyistä korkeammalla tasolla”. Kataiselle tunnusomaisen monitulkintaisen retoriikan taakse on siis ilmeisesti kätketty jälleen yksi – etupäässä ennestään hyvätuloisia suosiva – veronalennus. Heinäluoman eilen televisiouutisissa esittämän arvion mukaan vero-ale veisi äkkiä valtiolta arviolta puolenmiljardin tulot ja vaikuttaisi myös kuntiin ja kirkon. Koska kokoomuslaiset mielellään julkisuudessa esiintyvät myös kirkon ystävinä, olisi hyvä etukäteen kertoa kirkkohallitukselle Katajanokalle, miten rahoituspohjan kapenemisen kanssa on siellä elettävä. Sama koskee tietenkin vielä suuremmassa määrin tiukan talouden kanssa kamppailevia kuntia. Verojen maksamisesta ei kukaan pidä, mutta jos haluamme ylläpitää suomalaisten suuren enemmistön arvostamaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa jatkuviin alennuksiin ei ole varaa. Uuden Suomen blogisivuilla kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa korostaa juuri kuinka tärkeätä on kirjastojen säilyttäminen. Verotuksen jatkuvaa alentaminen ja peruspalveluiden turvaaminen on vain valitettavasti yhdistelmä joka ei pitemmän päälle toimi. On linjavalinnan aika. Millaisen Suomen haluamme tulevaisuudessa? Epämääräisten puheiden – verotuksen ”kokonaisesta tarinasta” – sijaan kansalaisilla olisi oikeus tietää mihin suuntaan verotusta ollaan oikeasti kehittämässä. Miten verojen alennusten konkreettisesti lisäisivät talouskasvua? Kansalaisilla on oikeus myös etukäteen olla selvillä, mitkä ovat vero-alen vaikutukset peruspalveluihin, jottei läheisen kirjaston tai terveyskeskuksen sulkeminen epämääräisin – toiminnan keskittämisperustein – ei tule yllätyksen |
Demarit verkkokeskusteluun!Lauantai 13.2.2010 klo 0.20 - Ville Avasin jokin aika sitten blogin myös Uuden Suomen sivuille, joka on ilmeisesti keskeisempiä poliittisen verkkokeskustelun foorumeja tällä hetkellä maassamme. Omien blogikirjoitusten lisäksi sivuilla voi omilla tunnuksillaan käydä kommentoimassa muiden kirjoituksia ja osallistua keskusteluun. Aktiivisia demareita on Uuden Suomen sivulla useita, mutta saisi olla enemmänkin. Enemmistö on US:n sivuilla kokoomuslaisia, perussuomalaisia (osaavat hyvin käyttää verkkoa politiikkansa edistämisen hyväksi) ja vihreitä. Muutenkin SDP aktiivisuutta tarvittaisiin nettiin enemmän nimenomaan tällaisille poliitikkojen ja kaikille politiikasta kiinnostuneiden puolueiden yhteisille foorumeille keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Demarin blogit ja puolueaktiivien omat kotisivut ovat tärkeitä myös, mutta myös muidenkin kuin omien joukkoon tarvitaan tietoa demarien kannoista. Tämä on erityisen tärkeää sikäli, että valtalehdissä SDP:n kannanotot tahtovat jäädä sivurooliin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutiskynnys on valitettavan korkea, mitä tulee SDP:tä koskeviin – ainakaan positiivisiin – uutisiin. Verkko on mainio väline ”uutissulun” kiertämiseen, joten ei kun mukaan vain kaikki demarit bloggaamaan ja kommentoimaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verkko, |
"Maa tarvitsee presidentin"Tiistai 2.2.2010 klo 20.29 - Ville ”Maa tarvitsee presidentin” julistettiin kokoomuksen presidenttiehdokas Matti Virkkusen vaalimainoksessa vuonna 1968. Kokoomus rohkeni kevään 1968 vaaleissa vuoden 1962 ”sammuttujen lyhtyjen” sijaan asettaa oman ehdokkaan. Kekkonen valittiin jatkoon selvin numeroin. Kekkosta suuresti ärsyttänyt Virkkusen esittämä haaste oli Neuvostoliiton epäluuloisuuden ohella yksi niistä ”yleisistä syistä”, jotka tulivat aina vastaan Tamminiemen portilla, kun kokoomus pyrki hallitukseen Kekkosen Suomessa. Presidentinvaltaoikeuksia karsittiin vuoden 2000 perustuslaki uudistuksessa huomattavasti. Parhaillaan on Taxellin komitean nimellä yksi harvennusyritys työn alla. Komitea jättää kohta raporttinsa ja ilmeisesti ainakaan radikaalimmat ehdotukset eivät ole menneet lävitse. Presidentti saanee pitää nykyisen valtansa. Innokkaimpana presidentin valta-oikeuksia on ollut karsimassa Jyrki Kataisen johtama kokoomus. Puolueen ulkopuoliselle tarkkailijalle ei vaan ole täysin selvinnyt, miksi Matti Virkkusen perilliset ovat olleet kaikkein innokkaimmin sitä mieltä, ettei maa enää tarvitse presidenttiä. Ei ainakaan sellaista presidenttiä, jolla on myös valtaa maan asioihin. Kokoomuksen presidentti yhtälö on vielä kummallisempi, koska puoluetta edustava eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on ollut pitkään presidenttigallupien kärjessä. Onko taustalla mahdollisesti kokoomuksen sisäisiä linja-eroja? Tänään eduskunnasta tulleet uutiset puhemiehen - ilmeisesti myös omasta puolueesta - saamasta epäluottamuslauseesta viittaisivat tähän. Kekkosen presidenttikauden päättymisestä tulee pian kuluneeksi 30 vuotta, joten Kekkosen jättämästä vahvan presidentin traumasta olisi jo ainakin aika kaikkien päästä eroon. Viimeaikaisia poliittisia käänteitä − esimerkiksi vaalirahajupakkaa ja pääministerin puolenvuoden varo-ajalla ennakoitua eroilmoitusta − seuratessa on vahvistunut käsitys, että pankinjohtaja Virkkunen oli aikanaan oikeassa. Maa tarvitsee edelleen presidentin. |
Blogin paluuPerjantai 29.1.2010 klo 16.59 - Ville Kunnallisvaalien aikana kirjoitin näille sivuille aktiivisesti. Olen välillä pitänyt blogia toisaalla ja kirjoitellut myös Kotimaa24 sivustolle blogeja hieman toisesta näkökulmasta. Ajattelin, että on kuitenkin hyvä avata uudelleen nämä jonkin aikaa suljetut sivut. On hyvä olla oma foorumi, jossa voi kommentoida päivänpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Minulla, kuten monelle muullakin, ei ammattipoliitikolla, on monta roolia ja nämä sivut olen varannut nyt politiikalle.
Aloitellessani kirjoittelemaan sivuilleni uudelleen tauon jälkeen pääministeri Vanhasen asema näyttää käyvän yhä vain tukalammaksi. Pääministeri on julkisuudessa vastatusten oikeuskanslerin kanssa siitä oliko hän vai eikö hän ollut jäävi valtioneuvostossa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusten hyväksymisessä keskustalaiselle Nuorisosäätiölle, joka tuki hänen presidentinvaalikampanjaansa vuonna 2006. Myös virkarikoksiin erikoistunut Turun yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Viljanen näkee kestämättömänä Vanhasen perustelut siitä, ettei vaalirahan saaminen olisi tehnyt häntä esteelliseksi päättämään vaalitukijansa avustuksista. Oikeusoppineiden ja pääministerin vastakkainasettelussa ollaan polulla, jonka kulkeminen olisi syytä jättää mahdollisimman lyhyeen. Vanhanen on jo ilmoittanut jättävänsä pääministerin tehtävät kesällä. Näyttää kuitenkin siltä, että vaalirahoihin liittyvä kohu jälleen kerran varjostaa Vanhasen johtaman hallituksen toimintaa, eikä voi olla vaikuttamatta siihen, mihin pääministerin huomio kohdistuu. Onko tätä näytelmää katseltava koko kevät ennen kuin Vanhasen puolen vuoden varo-ajalla varustama eroilmoitus astuu voimaa vai olisiko pääministerina aika vetää tilanteesta omat johtopäätöksensä jo aiemmin? |
Kiitos 215 kertaa!Maanantai 27.10.2008 klo 1.13 - Ville Vaalit on takana ja nyt, kun 100% on laskettu Helsingissä minulla on koossa peräti 215 ääntä. Olen valtavan kiitollinen kaikille äänestäjilleni tuesta! En tullut valituksi, mutta työni politiikassa onkin vasta alkanut. Lähdin mukaan vakavissani ja tulin mukaan jäädäkseni. Aion pyrkiä mukaan kaupungin lautakuntiin ja lähden nyt myös aktiivisesti mukaan puoleeni SDP:n toimintaan.
Seuraavat kunnallisvaalit on neljän vuoden kuluttua - varmasti olen mukana. Harkitsen vakavasti mukaan lähtemistä myös eduskuntavaaleihin 2011. Kokemus oli niin hyvä! Olen oppinut tuntemaan valtavan määrän uusia ihmisiä niin puolueessa kuin teitä helsinkiläisiä. Parhaimmat kiitokset myös vaalipäällikölleni Annika Juurikolle hyvästä yhteistyöstä ja kaikille teille, jotka olette tavalla tai toisella kannustaneet tai auttaneet minua vaalityössä! Ja ennen kaikikea kiitos kaikille 215 äänestäjille! Arvostan todella vilpittömästi teidän antamaanne ääntä! Tästä se työ Helsingin eteen jatkuu!
|
Uhmataan myrskyä!Sunnuntai 26.10.2008 klo 10.14 - Ville Täällä Vuosaaressa sataa parvekelaseihin kovaa. Sunnuntaiaamun kotiaskareet on tehty ja taidan käydä äänestämässä itse kohtapuolin Aurinkolahden ala-asteella. Pitääpä vielä miettiä matkalla ketä äänestäisi. No kai ne vitsit voi pitää vitseinä. Taidan tietää yhden hyvän ehdokkaan. 782. Tein eilen vielä iltamyöhälle asti vaalityötä jakamalla esitteitä tänne Itä-Helsinkiin, joten jos postilaatikostasi löytyi tänä aamuna ehdokaskorttini tiedät, että olen ollut vielä illalla liikkeellä sielläpäin. Eilen oli hyvä tehdä vaalityötä Itäkeskuksessa ja Columbuksessa. Tunnelma oli loistava! Ihmiset tulivat itse juttelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkimme ja maamme asioista. Mukava kohtaaminen sattui eilen täällä Vuosaaressa Kauppakeskus Columbuksessa, kun tarjosin kampanjoimassa olleelle pääministeri Matti Vanhaselle demarikarkkeja. Pääministeri otti, kiitti ja toivotti minulle ”kohtalaisen hyvää vaalimenestystä”. Otetaan haaste vastaan ja tehdään siitä loistavan hyvä! |
Kuntavaalien maalisuoraPerjantai 24.10.2008 klo 23.10 - Ville 782 Vaaleihin on kaksi yötä. Ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen, vaalikampanjani ehdokkaana on loppusuoralla. Huomenna on vielä yksi päivä tehokasta vaalityötä Itäkeskuksessa. Aamupäivällä Tallinaukiolla on paikalla myös puheenjohtajamme Jutta Urpilainen. Kannattaa tulla kuuntelemaan. Vaikka vaalien tulos on vielä avoin, voin jo sanoa, että tämä mukana oleminen on ollut todella avartava ja hyvä kokemus. Kannatti lähteä mukaan! Ehdottomasti! Minä tulin mukaan kunnallispolitiikkaan nyt jäädäkseni. Vaaleihin on aina lähdettävä tosissaan, joten tavoitteena on päästä läpi - toimia seuraavat neljä vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston uutena jäsenenä. Äänestäjät sen päättävät sunnuntaina. Olen kuukauden aikana tutustunut valtavaan määrään uusia ihmisiä niin demareissa, ehdokkaissa kuin helsinkiläisissä äänestäjissä. Loistavia keskusteluja ja kohtaamisia. Vaalimainosten jakaminen postiluukkuihinkin on ollut myös antoisaa. Kaupunkimme on tullut tutuksi aivan uudesta näkökulmasta. Nyt voi vain toivoa, että ihmiset kävisivät sankoin joukoin äänestämässä, oli sunnuntaina millainen tahansa sää. Kotiin ei kannata kenenkään jäädä! 782 on hyvä ja luotettava valinta.
|
Kirjamessuille 23.10.08Keskiviikko 22.10.2008 klo 23.41 - Ville Kunnallisvaalikampanjoinnin viimeiset päivät ovat käsillä. Huomenna suuntaan tekemään vaalityötä kirjamessuille. Seppo Väisänen haastattelee minua demarien osastolla kello 14.00 teemasta: Onko kirkko tämän päivän edistysvoima? Odotan keskustelua hyvin kiinnostuneena. Seppo on lukenut väitöskirjani etukäteen ja keskustelemme tämän päivän teemojen lisäksi myös historiallisista kysymyksistä. Ensi sunnuntaina on varsinainen vaalipäivä. Luin juuri Iltalehden Internet sivuilta STT:n uutisen, jonka mukaan koko maahan on luvattu vaalipäiväksi huonoa säätä. Ei voi muuta kuin toivoa, että kukaan ei jätä ainakaan sen vuoksi äänestämättä. Maassamme ei onneksi ole äänestämispakkoa, vaan äänioikeus. Historiantutkijana tiedän kuinka tärkeitä asioita demokratia ja äänioikeus ovat ja kuinka ne yhä edelleen puuttuvat monista maista tai ovat olemassa vain teoriassa olemassa käytännössä diktatuurimaisesti hallituissa maissa. Tämän illan MTV3:n puoluejohtajien vaalikeskustelussa oli sopivassa määrin sähäkkyyttä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen teki minusta hallituspuolueiden puheenjohtajille monia aiheellisia kysymyksiä maamme valmiudesta kohdata uhkaava talouskriisi. Oppositiopuolueen tehtävänä on käsittääkseni toimia eräänlaisena "vastaväittäjänä" valtakunnan politiikassa. Tässä tehtävässä Urpilainen onnistui tänään hyvin. |
Sotasyyllisyystuomiot otsikoissaTiistai 21.10.2008 klo 13.02 - Ville Ennakkoäänestys päättyy tänään ja varsinaiseen vaalipäivään on aikaa reilu viikko. Ilahduttavaa oli lukea tänään YLE:n sivulta uutinen, että ennakkoon on äänestetty viimeistä kertaa aktiivisemmin. Puolueiden aktiivisen kampanjoinnin ohella viimeisen kuukauden aikana on noussut pintaan merkittäviä talouden epävarmuuteen liittyviä kysymiä, jotka ovat lisänneet ihmisten mielenkiintoa vaaleja kohtaan. Odotettavissa on, että edessä on haasteelliset neljä vuotta valtuustoissa ja sen tähden on hyvin tärkeää ketkä päätöksiä ovat tekemässä.
Kunnallisvaalien alla hallituspuolueilla on ilmeinen tarve tehdä positiivista julkisuutta omalle puolueelle kerääviä aloitteita. Tänä aamuna sain lukea HS:n Internet-sivulta vihreiden oikeusministeri Tuija Braxin aloitteellisuudesta sotasyyllisyystuomioiden purkamiseksi. Periaatteessa ajatus on mielestäni hyvä, mutta on tarkkaan pohdittava kannattaako meidän lähteä Neuvostoliiton mallin mukaisella väärin perustein tuomittujen maineen palauttamisten tielle tuomioita perumalla. Kansakuntana meidän on kannettava myös menneisyytemme taakat ja on muistettava, että suomalaiset poliitikot ja suomalaiset tuomarit langettivat nämä tuomiot - tosin Liittoutuneiden Valvontakomission ankarasti painostamana. Seuraukset olisivat voineet olla todella ikävät, jos tuomioita ei olisi langetettu. Prosessi kääntyi kuitenkin jo aikanaan itseään vastaan ja lisäsi Neuvostoliittoa kohtaan tunnettua epäluuloa maassamme. Jos tällaiseen tuomioiden purkamiseen lähdetään, samalla nousee suuri määrä muita esimerkiksi vuonna 1918 annettuja tuomioita, joiden purkamiselle saattaisi löytyä yhtälailla perusteita. Demarien kunnallisvaaliehdokkaan ominaisuudessa joutuu kysymään, onko sattumaa, että ministeri ja vihreiden kunnallisvaaliehdokas Tuija Brax tekee tällaisen - sinänsä harkinnanarvoisen ehdotuksen - juuri vaaliviikolla? Ehkä olisi ollut korrektimpaa tehdä se vasta ensi viikolla vaalien jälkeen. Nyt saattaa nimittäin syntyä - ehkä täysin perusteetta - ajatus, että ehdotuksen ajoitus liittyy vaaleihin. On totta, että asia oli alkuviikosta muutenkin esillä tiedotusvälineissä, kun Korkein Oikeus ilmoitti, että Väinö Tannerin tuomiota ei voida lakiteitse purkaa. Sotasyyllistuomioilla on tehty riittävästi politiikkaa tässä maassa jo menneinä vuosina, joten sen aika voisi olla jo ohi. |
Oikeus äänestääKeskiviikko 15.10.2008 klo 23.12 - Ville Tänään alkoi kunnallisvaalien ennakkoäänestys. Vaalityöni kuitenkin jatkuu aina lauantaihin 25.10. asti. On ollut mukava kulkea kaupungilla demarien ehdokasmerkki rinnassa ohi muiden puolueiden vaalityötä tekevien ehdokkaiden. Meillä löytyy aina helposti yhteinen puheenaihe ja on mukava vaihtaa muutama sana käynnissä olevasta kampanjasta. Suomalaisen demokratian hyviä puolia on se, että toisten puolueiden työtä yleensä osataan arvostaa, vaikka linjaeroja on. Olen väitöskirjassani käsitellyt 1950- ja 1960-lukujen Suomen poliittista historiaa ja on ollut silmiinpistävää, kuinka paljon selkeämpiä erot puolueiden välillä silloin olivat. Sosialidemokraattien ja äärivasemmiston välinen juopa oli selkeä. Samoin jako vasemmisto oikeisto. Urho Kekkosen kauden edetessä 1960-luvun lopulta alkaen erot tasoittuivat, mutta eivät poistuneet. Vaikka poliittiset mielipiteet jakoivat ihmisiä eritavoin kuin nykyään, linjaerot myös pitivät ihmisten mielenkiintoa politiikkaan yllä. Ehkä rohkeampia irtiottoja kaivattaisiin edelleen. Kaikkien meidän vaaleissa mukana olevien yhteinen toive on varmasti äänestysprosentin nostaminen. Viime kerralla se oli 58.6 %. Olisi loistavaa päästä nyt reilusti yli 60 %. Äänioikeus on loistava asia. Ei velvollisuus vaan oikeus, jota kannattaa käyttää! |
Koulupaneeli Pakilan ylä-asteellaTiistai 14.10.2008 klo 11.38 - Ville Osallistuin eilen demarien edustajana yhdeksäsluokkalaisille järjestettyyn vaalipaneelin Pakilan ylä-asteella. Koulun oppilaskunta oli nähnyt tapahtuman eteen valtavasti vaivaa ja se todella ilahdutti minua. Kysymykset oli mietitty, paikat järjestetty, nimikyltit tehty ja vielä kahvitus paneelin jälkeen. Paikalla olivat minun lisäkseni Kristillisdemokraattien, Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton, Keskustan ja SKP:n edustajat. Hyvää keskusteluakin syntyi ja nuoret saivat lopuksi esittää omia kysymyksiään. Kokoomuksen, RKP:n ja Vihreiden edustajat olivat sairastumisten ja väärinkäsitysten vuoksi estyneet, mikä oli harmillista, sillä heille oli varattu paikat heitäkin odotettiin saapuvaksi. Tämänkaltaiset paneelit ovat mielestäni erinomaista demokratiakasvatusta koululaisille ja siksi erityisen tärkeitä. |
Autuaita ovat rauhantekijätSunnuntai 12.10.2008 klo 22.31 - Ville Autuaita ovat rauhantekijät - kirjoitti hyvin osuvasti Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen antaessaan eilen arvokasta tunnustusta Suomen kaikkien aikojen kolmannelle Nobelin palkinnon saajalla presidentti Martti Ahtisaarelle. Viime perjantaina meillä kaikilla suomalaisilla oli vilpitön syy iloon presidentti Ahtisaaren saaman Nobelin rauhanpalkinnon johdosta. Palkinto meni oikealle ja itseni suuresti arvostamalle henkilölle. Minulla oli ilo lyhyesti tavata Eeva ja Martti Ahtisaari viime joulukuussa, kun he vierailivat Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä museon 25-vuotisnäyttelyn avajaisissa. Samoihin juhlallisuuksiin osallistuivat myös Tellervo ja Mauno Koivisto. Kansana meillä on syytä ylpeyteen myös suomalaisen YK:n alaisen rauhanturvaamisen pitkistä perinteistä, jotka varmasti osaltaan ovat luoneet perustaa Martti Ahtisaaren kansainväliselle toiminnalle. Minulla viikonloppu on mennyt vaalityössä eri puolilla Itä-Helsinkiä. Olen ollut kampanjoimassa niin Itäkeskuksessa, kauppakeskus Columbuksen edustalla Vuosaaressa kuin Aurinkolahden aukiolla. Takana on monia kiinnostavia kohtaamisia ja keskusteluja helsinkiläisten kanssa. Yhdessä kampanjapäällikköni kanssa on jaettu myös esitekorttejani postiluukkuihin eri puolilla Helsinkiä. On ollut hyvä saada käsitystä, miten suomalaisittain suuren kaupunkimme eri osissa - Myllypurossa, Kannelmäessä, Hakuninmaalla ja Kontulassa - eletään. On ollut mukava huomata, että myös nuoriso on kiinnostunut kunnallisvaaleista. Minua ilahduttivat nuoret juuri äänioikeuden saaneet miehet, jotka tulivat juttelemaan minun ja Annikan kanssa Columbuksen edessä vaaleista. Olen myös viikonlopun aikana huomannut, että ihmiset ovat aidosti huolissaan maailman ja Suomen viimeaikaisista huonoista talousnäkymistä. Kansantajuista, pätevää tietoa siitä, mitä oikein viimeisten viikkojen aikana on tapahtunut, ja missä nyt mennään, ei näytä olevan riittävästi tarjoilla. Tässä suhteessa hallituksen suunnalta olisi voinut ja voisi odottaa enemmänkin.
|
Yksinäisyys kaupungeissaTorstai 9.10.2008 klo 10.39 - Ville Olen viimepäinä ollut jakamassa vaalimainoksiani postiluukkuihin eräissä Itä-Helsingin lähiöissä. Asuinalueet ovat vaikuttaneet niin päiväsaikaan kuin iltaisinkin mukavan rauhallisilta. Olen saattanut kiertää valtavan taloyhtiön läpi ovelta ovelle näkemättä montaakaan ihmistä. Pihoilla on ollut vähän leikkiviä lapsia ja ylipäätänsä ihmisiä liikkeellä. Itsessään tämä ei välttämättä kerro mistään kovin kummallisesta, mutta ehkä jotenkin kaipaisi nähdä enemmän elämää - naapuruutta kerrostalojenkin pihoilla. Sotien jälkeisenä aikana tilanne oli aivan toinen. Pihat kuhisivat elämää. Isäni on kertonut, että kun asui Helsingin Hämeentiellä 1950-luvulla lapsena, talossa oli yli sata lasta, ja kaikki tunsivat toisena. Samoin aikuiset. Tilanne on nykyään aivan toinen. Kerrostalossa on oikeasti jopa paremmat edellytykset muodostaa hyviä naapurisuhteita, kun omakotialueella. Helsingin Sanomien verkkosivulla näkyy, mikä on aina luetuin nettiuutinen ja tänään se on "Huoltomies löysi muumion vantaalaisasunnosta". Uutinen miehestä, joka oli maannut vuoden kuolleena asunnossaan kenenkään kaipaamatta kiinnostaa kaikkien näiden talousuutisten keskellä kaikkein eniten lukijoita. Mistä tämä kertoo? Uutinen kuvaa valitettavan hyvin sitä, kuinka vähän olemme kiinnostuneet naapureidemme ja lähimmäistemme asioista. Ihminen, jonka elämä ja kuolema huomattiin vasta vuoden päästä, on koko kansan julkisuuden kohteena nyt, kun hänet lopulta löydettiin. Tapaus herättää jälleen ajatuksia ja laittaa meitä pohtimaan yhteiskuntamme arvoja. |
KampanjasunnuntaiSunnuntai 5.10.2008 klo 21.41 - Ville Tänään olin tekemässä muiden stadindemarien kanssa kolme tuntia vaalityötä Kauppatorilla alkaneilla Silakkamarkkinoilla. Vieri vieressä oli neljään muun puolueen vaaliteltat ja samoilla kulmilla parveili toista sataa kunnallisvaaliehdokasta ja heidän vaalityöntekijäänsä. Oli mukava keskustella myös muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Kaikkia meitä tuntui yhdistävän huoli siitä, miten mahdollisimman moni ihminen saataisiin ylipäätään äänestämään kunnallisvaaleissa. Sain vaihtaa muutaman ajatuksen myös opetusministeri Sari Sarkomaan kanssa meitä monia yliopistolaisia huolestuttavasta yliopistolakiuudistuksesta.
Paluumatkalla kaupungista Itäkeskuksen metroasemalla olutta siemaileva nuorehko mies huomasi rinnassani olevat kampanjamerkit ja tuli lähietäisyydelle kiroamaan minut ja SDP:n. Hän sanoi tietävänä "oikean puolueen" mitä äänestää. Kuuntelin rauhallisen tyynenä. Minulla ei ollut mitään sanottavaa ja mies poistui aikansa puhuttuaan. Vastaavanlaista häiriökäyttäytymistä näkee metrossa nykyään onneksi aiempaa harvemmin, kun vartijoiden määrää ja lipuntarkastuksia on lisätty. Jokainen kerta on kuitenkin liikaa. Metrossa pitää voida matkustaa ilman, että kukaan tulee millään tavoin edes sanallisesti häiritsemään matkustajaa. Huolestuttavaa on myös se, että kanssaihmiset eivät halua tai uskalla yleensä millään tavoin puuttua, jos joku syystä tai toisesta joutuu häirinnän kohteeksi. Edes vartijoita ei osata soittaa paikalle metron seinästä löytyvällä puhelinnumerolla, vaikka tilanne sitä vaatisi. Kanssamatkustajasta huolehtiminen on asia, jossa tarvittaisiin asennemuutosta. Viihtyvyys ja turvallisuus joukkoliikennevälineissä on meidän kaikkien asia. |
Laajasalon ostarillaLauantai 4.10.2008 klo 18.32 - Ville Käynnistelimme tänään vaalikampanjani jalkautumisvaihetta, kun olimme Annikan kanssa Laajasalon ostarilla muutaman tunnin ajan jakamassa vaalimainoksia ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Tuli siinä aika monta ilmapalloakin lapsille jaettua. Sääkin suosi. Tutustuin myös useisiin demariehdokkaisiin, joita en ollut kaikkia aiemmin tavannut. Minua ilahdutti se, kuinka eri-ikäisiä ja eri taustoista olevia ihmisiä meitä on SDP:n ehdokkaana Helsingissä. He ovat innokkaita ja asiaamme uskovia. Jokaiselle löytyy varmasti joukosta sopiva ehdokas. Huomenna vaalityö jatkuu Kauppatorilla Silakkamarkkinoilla. Pohdin tänään, että erittäin tärkeää olisi saada kaiken ikäisiä ihmisiä nyt joukolla liikkeelle äänestämään. Nukkuvien puolueen, niiden jotka jättävät kokonaan äänestämättä, määrä pitäisi saada pienenemään. Sinänsä on hälyttävä merkki, jos ihmiset kokevat, että äänestämällä ei voi vaikuttaa siihen miten asioita tässä maassa hoidetaan. Onko todella näin? Tässä on pohdinnan paikka kaikille politiikassa tavalla tai toisella mukana oleville. |
Timo Soini - Vuoden kristillinen kirja - kilpailun puolueeton tuomari 26.10.2008?Torstai 2.10.2008 klo 20.41 - Ville Luin torstaina 2.10.2008 Kotimaa-lehden verkkosivulta uutisen, jonka mukaan Vuoden kristillinen kirja 2008 "voittajan valitsee tällä kertaa kansanedustaja Timo Soini Helsingin kirjamessuilla 26.10.2008". Uutinen oli todella yllättävä. Suorastaan häkellyin. Samana päivänä on - sattumalta - kunnallisvaalien virallinen äänestyspäivä. Onko Kristilliset kustantajat ry tietoisesti vai tiedostamatta siis lähtenyt mukaan Perussuomalaisten kunnallisvaalityöhön tarjoamalla Soinille tämän estradin? Timo Soinin valinta tehtävään on muutenkin yllättävä veto ja varsin huonosti harkittu veto. Ovatko Soinin tuomariksi valitsijat tietoisia Perussuomalaisten kunnallisvaali ohjelmaan sisältyvistä pakolaisten vastaanottamista maahamme vastustavista kannanotoista? Se, että puheenjohtaja Soini on julkisesti katolisen kirkon, jäsen ei tee hänen puolueensa politiikasta tai valinnasta tähän tehtävään, yhtään sen parempaa. Perussuomalaisten politiikkaa on nyt väärään aikaan sotkettu sellaiseen paikkaan, johon se ei kyllä alkuunkaan kuulu. Minkään poliittisen puolueen puheenjohtajaa tai kunnallisvaaliehdokasta ei olisi ollut viisasta valita yksin tähän ylimääräistä ilmaista julkisuutta tarjoavaan tuomarin tehtävään samassa kuussa, kun kunnallisvaalit järjestetään. Henkilöä olisi tasapuolisuuden nimissä nyt kyllä vaihdettava. Koko kilpailun uskottavuus on vaarantunut. |
Huolta huomisestaKeskiviikko 1.10.2008 klo 22.31 - Ville Yhdysvalloista kantautuneet huonot talousuutiset ovat nostattaneet meillä Suomessakin huolta tulevaisuudesta. Mielessä on pelko 1990-luvun laman toistumisesta. Pörssikurssien nopealla laskulla New Yorkissa on ikävä kaiku. Monet tietävät esimerkin historiasta: Wall Streetin suuren pörssiromahduksen vuonna 1929. Vastaavaa ei ole nyt tapahtunut, eikä ilmeisesti ole tapahtumassakaan. Talouden voimakkaat heilahtelut kertovat kuitenkin, että maailman suurin talousjättiläinenkin on haavoittuva ja elämme todella globaalissa maailmassa. Se, mitä tapahtuu New Yorkissa, näkyy välittömästi Helsingissä. Oliko talouden globalisoituminen sitten kuitenkaan niin hyvä asia, kun menneinä vuosina monet meilläkin sokeasti uskoivat? Ihmisten huoli toimeentulosta on otettava nyt hyvin vakavasti. Politiikkojen ei auta levitellä käsiään. Ei valtakunnanpolitiikassa, eikä kunnallispolitiikassa. On varauduttava huolehtimaan ihmisistä kaikissa tilanteissa. Erityisesti niistä, joiden asema on ennestään yhteiskunnassa heikoin. Hyvin pitkälti politiikassa on kyse arvoista. Mitä asioita pidämme tärkeinä, kun kaikkea emme voi saada? |
