Vaalipäivän aattona

Lauantai 12.6.2021 klo 17.10 - Ville

Vaalikampanjani on nyt tullut päätökseen, vaikka vaalityöni varsinaisesti on se, mitä olen kahdeksan vuoden aikana tehnyt valtuustossa. Haluan kiittää kaikkia minua tällä kuukauden matkalla tukeneita.

Olen hyvin motivoitunut jatkamaan työtä Helsingin valtuustossa. Vähän vanhahtavaa sodanjälkeiseltä ajalta peräisin olevaa ilmaisua käyttäen (olenhan historiantutkija) toivon, että huomenna ne voimat, jotka haluavat rakentaa suomalaista yhteiskuntaa menestyisivät. Pitää miettiä enemmän sitä, mikä meitä yhdistää, kun erottaa tässä pienessä maassa.

Ja tänä iltana tietenkin kaikki toivomme Suomen jalkapallojoukkueelle menestystä!

Luonto kuuluu kaupunkiin

Maanantai 31.5.2021 klo 23.47 - Ville Jalovaara & Taru Reinkikainen

Korona-aikana helsinkiläiset löysivät uudella tavalla lähiluonnon merkityksen. Keskustan puistojen ja lähiöiden metsien lenkkipolut täyttyivät ennenäkemättömällä määrällä ulkoilijoista. Luonto on ollut monelle etätöiden ja koronaepävarmuuden keskellä tärkeä ja turvallinen henkireikä. Me SDP:ssä näemme lähiluonnon olevan kaupunkilaisten yhdenvertaisuuskysymys. Luonnossa liikkuminen on ilmainen ja terveellinen harrastus, jota haluamme puolustaa. Luonnosta pitää pystyä nauttimaan myös esteettömästi.

Helsinkiläiset tarvitsevat riittävät luonto- ja virkistysalueet lähellä kotiovea. Päättymässä olevalla valtuustokaudella SDP:n vaikutuksella tehtiin päätös säilyttää Meri-Rastilan rantametsä rakentamisen sijaan virkistyskäytössä. Päätös oli merkittävä etappi kaupunkiluonnon suojelemisessa. Vastaavia tapauksia haluamme nähdä lisää.

Kaupunkilaiset nauttivat luonnosta monin eri tavoin, esimerkiksi piknikillä puistossa, kalastamassa Lauttasaaren sillalla tai retkeilemällä Uutelassa. Helsinkiläiset kaipaavat luontoa myös ydinkeskustassa. Kaupunkiluonto on urbaaneja kaupunkipuistoja, kukkaistutuksia toreilla ja vanhoja tammia katujen varsilla.

Suomen pääkaupunki – Itämeren helmeksi kutsuttu Helsinki  – on upea merellinen kaupunki. Retkeilymahdollisuuksia saaristoon voidaan luonnon kantokyky huomioiden avata lisää. Meren äärelle pääsy on mahdollistettava kaikille kaupunkilaisille. Tämän takia rantoja ei pidä rakentaa täyteen.

SDP:lle luontoalueiden säilyttäminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite, siinä missä palveluiden takaaminen kaupungin asukkaille.

Kirjoitus SDP Helsingin vaalilehdessä 2021.

Vaalitavoitteet 2021

Tiistai 25.5.2021 klo 16.53 - Ville

Minulta on kysytty, mitä on tärkeimmät vaaliteemani kuntavaaleissa 2021. Olen näitä somejulkaisuissa pitänyt esillä, mutta kirjoitan vielä aiheesta muutaman sanan.

Ensinnäkin lupaan jatkaa valtuustotyötä, kuten olen kahdeksan vuotta tehnyt tiiviissä vuorovaikutuksessa Helsingin asukkaiden kanssa. Olen tavattavissa vaalien välillä yleisötilaisuuksissa, puhelimella, sähköpostilla ja sosiaalisen median keskusteluissa. Puhelinnumeroni (044-0114803) ja sähköposti (ville.jalovaara@gmail.com) kannattaa laittaa muistiin, sillä niihin voi seuraavan neljän vuoden aikana jälleen matalalla kynnyksellä olla yhteydessä Helsingin asioissa. Facebookissa kannattaa liittyä kotisivuni seuraajiin, sillä päivitän aktiivisesti kuulumisia luottamustoimistani myös jatkossa: https://www.facebook.com/kaupunginvaltuutettuvillejalovaara

Teen myös jatkossakin aktiivisesti valtuustoaloitteita helsinkiläisten tärkeäksi kokemista asioista, jotka eivät muuten etene kaupungin päätöksenteossa. Minulle tärkeitä teemoja on myös se, että Helsingissä on jatkossakin riittävästi viheralueita ja kaupungin palvelut toimivat nykyistä paremmin. Yksittäisinä vaaliteemoina haluan nostaa esillä Vuosaaren Meri-Rastilan terveysaseman avaamisen uudelleen ja Rastilan leirintäalueen säilyttämisen nykyseisellä paikallaan. Näiden päämäärien eteen tuleen tekemään seuraavan neljän vuoden ajan lujasti töitä.

Villen toinen valtuustokausi

Torstai 13.5.2021 klo 16.44

Vuosaaren Meri-Rastilan itäosan asemakaava kaupunkiympäristölautakunnassa 11.5.2021

Perjantai 7.5.2021 klo 12.18 - Ville

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee ensi tiistaina Meri-Rastilan itäosan kaavaa. Ymmärrän siihen liittyvän korjausrakentamisen ym. kunnostustoimet ja pienimuotoisen lisärakentamisen.

Esitetyssä muodossaan kaava toisi kuitenkin jälleen parituhatta uutta asukasta Vuosaareen, joka on jo nyt Helsingin suurin lähiö. Jos asukasmäärää kasvatetaan, pitäisi voida myös taata kaikille riittävät terveys ym. kaupungin palvelut. Nämä eivät nykyiselläänkään toimi riittävän hyvin.

Rakentamista kohdistuu suunnitelmassa myös jälleen liiaksi puistomaisiin viheralueisiin.  Helsingissä tuntuu olevan nyt kehitys, että kun Östersundomin kaavoitus ei monista syistä etene, kaavoitusta kohdistetaan erityisesti itäisen Helsingin lähiöihin. Tämä ei ole pidemmän päälle viisas kehitys ja toivoisin asiasta laajempaa keskustelua.

Toivon, että kaupunkiympäristölautakunnassa tämä kokonaisuus otetaan vielä kerran perusteelliseen harkintaan ennen kuin asiaa viedään eteenpäin.

Lautakunnan esittämät koulutuksen lisäresurssit tulevat tarpeeseen

Tiistai 13.4.2021 klo 17.07 - Ville

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta käsitteli tänään vuoden 2021 talousarvion ensimmäistä toteutumisennustetta. Valtuustoryhmien välillä käydyissä syksyn 2020 budjettineuvotteluissa linjattiin, että lautakuntien on mahdollista esittää budjetteihinsa ylityksiä, mikäli tilanne vaatii. Kasvatus- ja koulutus lautakunnan enemmistö kannatti tänään kokouksessa ennusteeseen liitettäväksi kirjausta, jossa todetaan seuraavaa:

”Lautakunta toteaa, että lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarpeen ennakoidaan kasvaneen ja kasvavan merkittävästi. Perusopetuksessa 40% oppilaista tarvitsee aikaisempaa enemmän tukea. Näin lautakunta katsoo budjetissa sovitun koronan aiheuttaman tarpeen ylitysoikeuden myöntämiselle täyttyvän. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle ylitysoikeuden myöntämistä vuoden 2021 budjettiin koronan aiheuttaman oppimisvajeen ja mielen pahoinvoinnin korjaamiseen seuraavasti:

Varhaiskasvatus 1,5 miljoonaa euroa

Perusopetus 11 miljoonaa euroa

Ammatillinen koulutus 2 miljoonaa euroa

Lukio 1 miljoonaa euroa

Monikielisten ohjaajien lisääminen 1 miljoonaa euroa

Opiskelijahuolto 1 miljoonaa euroa

Yhteensä 17,5 miljoonaa euroa”

SDP:n valtuustoryhmän johto on käynyt viime päivinä keskusteluja muiden budjettisovussa olevien ryhmien kanssa kasvatuksen ja koulutuksen resursseista ja SDP:n edustajat olivat mukana muotoilemassa lautakunnan ehdotusta. Lautakunnan jäsen Ville Jalovaara pitää päätöstä perusteltuna, sillä koronatilanne on vaikuttanut hyvin monella tapaa Helsingin koulujen ja päiväkotien arkeen ja oppimiseen. Hän myös muistuttaa, että Helsingin 2020 tilinpäätös osoittautui huomattavasti arvioitua paremmaksi. Myöskään syksyllä talousarviota laadittaessa ennakoitua valtavaa 700 miljoonan euron lovea Helsingin talouteen ei tullut. Kaupungin taloustilanne näyttää nyt paremman verotulokertymän ja hallituksen kunnille antaman koronatuen johdosta huomattavasti paremmalta ja näin ollen mahdollistaa lautakunnan ehdottomat kasvatuksen ja koulutuksen lisäresurssit.

Ville Jalovaara SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen, ville.jalovaara@gmail.com p. 0440114803

Valtuustoaloite 17.3: Yleinen talviuintipaikka Helsinkiin

Torstai 18.3.2021 klo 19.22 - Ville

Jätin valtuuston kokouksessa viime keskiviikkona seuraavan aloitteen, jonka allekirjoitti viisitoista valtuutettua eri puolueista: ”Talviuinti on kasvattanut viime aikoina runsaasti suosiotaan Helsingissä. Kaupungissa on tällä hetkellä 13 seurojen ja yhdistysten ylläpitämää talviuintipaikkaa. Kaupunki vuokraa paikat uintiseuroille, jotka järjestävät talviuintitoimintaa jäsenilleen. Tällä hetkellä uusia jäseniä ei oteta missään yhdistyksissä, kun tilat ovat rajalliset. Lajin aloittaminen siis on uudelle innostuneelle nyt Helsingissä miltei mahdotonta.

Talousarvio-aloite 3.3.2022: Padel-kenttä Vuosaareen

Tiistai 9.3.2021 klo 12.48 - Ville

Jätin valtuuston kokouksessa 3.3.2021 seuraavan aloitteen Helsingin 2022 talousarvioon:

Padel on Suomessa uusi laji, mutta sen suosio on lisääntynyt merkittävästi muutaman vuoden ajan. Suomen Padel-liiton mukaan harrastajia on tällä hetkellä 30 000 ja seuroja 30. Helsingin kaikki Padel-kentät ovat yksityisessä omistuksessa ja pelivuoron hinta vaihtelee 30-50 euroon tunnissa. Vapaista ajoista on puutetta. Olisi tärkeää, että lajia voisi Helsingissä harrastaa myös ilman maksua. Ehdotan aloitteella, että joko Heteniityn kentän lähelle, Kartanon urheilupuistoon tai johonkin sopivaan paikkaan Vuosaaressa rakennetaan vuonna 2022 kaupungin ylläpitämä Padel-kenttä.

Talousarvio-aloite 3.3.2021 Rekkaparkki Vuosaaren sataman läheisyyteen

Sunnuntai 7.3.2021 klo 11.53 - Ville

Jätin valtuuston kokouksessa 3.3. seuraavan aloitteen Helsingin 2022 talousarvioon:

Vuosaaren sataman tilannetta tuntevat tahot ovat lähestyneet minua kaupunginvaltuutettuna huolen kanssa, joka liittyy rekkaparkin puuttumiseen Vuosaaren satamasta. Samalla on ilmennyt, että turvallisen yöpymisen ja kuljettajien virkistäytymisen mahdollistavaa rekkaparkkia ei ole missään pääkaupunkiseudun lähettyvillä. Rekkaparkin tehtävä on mahdollistaa turvallinen yöpyminen autossa ja sen yhteydessä tulisi olla suihku ym. sosiaalitilat kuljettajille.

Tilanne on varsin akuutti, sillä Vuosaaren sataman alueella ei ole tällä hetkellä edes riittävästi pitkäaikaisen pysähtymisen mahdollistavia parkkipaikkoja kuljettajille, jotka joutuvat jäämään sinne yön yli tai pidempään kuorman odotuksen takia. Vapaita paikkoja on vaikea löytää ja jos löytyy, paikka saattaa olla vain neljän tunnin paikka. Lain mukaan kuljettajille pitää tulla tietyssä vaiheessa ajoa kahdeksan tunnin lepoaika, joten rekkaparkin tarpeessa on kyse lain noudattamisen mahdollistamisesta ja liikenneturvallisuudesta. Ehdotan talousarvioaloitteella, että Helsingin kaupunki toteuttaa vuonna 2022 Vuosaaren sataman alueelle yhdessä Helsingin sataman kanssa aloitteessa kuvatun rekkaparkin tai esittää jonkin toisen ratkaisun, jolla kuljettajien turvallinen yöpyminen ja virkistäytyminen voidaan järjestää Helsingissä.

Kuntavaalien siirto ei vaikuta merkittävästi valtuustokausien alkuun

Lauantai 6.3.2021 - Ville

Oikeusministerin ja puoluesihteerien neuvotteluissa päätettiin tänään, että huhtikuun kuntavaaleja siirretään kaksi kuukautta eteenpäin vaikean koronatilanteen takia. Yhtä puoluetta luukuunottamatta muut kannattivat siirtoa. Päätös, josta hallituksen tulee vielä tehdä eduskunnalle esitys, oli tilanteen vakavuuden huomioiden välttämätön. Itse ehdotin siirtämistä juuri touko- kesäkuuhun Uuden Suomen blogissani tammikuun alussa, kun jo tuolloin oli ennakoitavissa, että koronatilanne tulee kevään edetessä kärjistymään.

Oikeusministeriössä olisi tietenkin voitu aloittaa jo viime keväänä esimerkiksi kirjeäänestyksen valmistelu sille varalle, että korona vaikuttaa merkittävästi arkeemme yhä vuotta myöhemmin. Tämä käytäntö meillä on käytössä ulkomailla asuville suomalaisille. Käsittelin aihetta tammikuun lopussa US:n blogissani. Kuntademokratian toteutumisen kannalta kahden kuukauden siirto ei ole erityisen dramaattinen tapahtuma. Harva keskustelussa on muistanut, että viime kerralla neljä vuotta sitten vaalit siirrettiin lokakuulta huhtikuuhun äänestysvilkkauden lisäämiseksi. En muista, että tästä olisi käyty erityistä debattia. Tuolloin odoteltiin myös maakuntavaaleja, joita ei sitten kuulunut.

Uusien valtuustojen työn aloittamiseen vaalien siirtämisellä kesäkuuhun on minimaalinen vaikutus. Käytännössä nykyinen valtuusto istuu kunnasta riippuen yhdestä kahteen ylimääräistä kokousta.  Tämän jälkeen alkaa parin kuukauden kesätauko, jonka jälkeen uudet valtuustot aloittavat työnsä. Kesän aikana voidaan käydä rauhassa luottamuspaikkaneuvottelut.

Siirto kesään tarjoaa paremmat mahdollisuudet terveysturvallisten vaalien järjestämiseen, vaikka koronaepidemia ei olisi kokonaan ohi. Rokotuskattavuus on parempi ja viime kesällä epidemiatilanne oli huomattavan rauhallinen. Kesäkuussa äänestyspaikat voidaan tarvittaessa rakentaa katoksissa oleviin ulkotiloihin, jossa ilma vaihtuu tehokkaasti ja koronatartunnan riski on vähäinen varsinkin, jos vaalivirkailijat ja äänestäjät käyttävät kasvomaskeja ja huolehtivat käsihygieniasta.

Avoimia kysymyksiä kuitenkin yhä on, kuten lääkärin eristykseen määräämien mahdollisuus äänestää.  Ennakkoäänestyksen pidentäminen on tätä ajatellen hyvä ratkaisu, mutta on syytä pohtia, voidaanko vielä tehdä muuta.

Suomen koronatilanne on vakava ja valtakunnassa on todettu poikkeusolot ja otettu valmiuslain osia käyttöön. Elämme hätätilan keskellä, vaikka siitä käytetään hieman modernimpia termejä. Niin valtion kuin kuntien johdon päätehtävä on tulevina viikkoina keskittää kaikki huomio siihen, että edessä olevista vaikeista viikoista selvitään mahdollisimman hyvin. Toivottavasti kaikki ei mene pahimman kautta, vaan pian saadaan myös hyviä uutisia taudin taittumisesta ja tämän jälkeen pystymme kesäkuussa normaalioloissa järjestämään kuntavaalit, jossa kynnys käyttää äänioikeutta on mahdollisimman matala.

Talousarvio-aloite 3.3.2021: Vuosaaren pelastusaseman suunnittelu ja toteutus käynnistetään 2022

Perjantai 5.3.2021 klo 16.07 - Ville

Aluehallintovirasto on osoittanut Helsingissä pelastustoimen reagointiaikaan kaupungin laidoilla liittyviä puutteita. Osaan Vuosaaresta hälytysajoneuvo ei tällä hetkellä ennätä kuudessa minuutissa lähimmältä Mellunkylän pelastusasemalta ja tilanne olisi mahdollisimman pian korjattava.

Vuosaaren on jo pidemmän aikaan suunniteltu oman pelastusaseman avaamista sekä sen yhteyteen perustettavaa nopeasti tapahtumapaikalle ehtivää niin sanottua kevyttä kärkiyksikköä. Vuosaaressa on noin 40 000 asukasta, mikä vastaa keskisuurta suomalaista kaupunkia. Tämän kokoisissa kaupungeissa on omat pelastusasemat, joten Vuosaaren kärkiyksikön toiminnan mahdollistavan tukikohdan tarve on perusteltu. Ehdotan talousarvioaloitteella, että Helsingin vuoden 2022 talousarvioon budjetoidaan varat Vuosaaren pelastusaseman suunnittelun ja toteutuksen aloittamiseksi.

Talousarvio-aloite 3.3: Terveydenhoidon puutteet Vuosaaressa korjataan

Torstai 4.3.2021 klo 16.08 - Ville

Aloitteet on olleet minulle kahdeksan vuoden ajan tärkeä vaikuttamisväylä valtuustotyössä. Jätin 3.3.2021 neljä talousarvioaloitetta Helsingin 2022 budjettiin. Ensimmäinen aloitteista koskee terveydenhoidon puutteiden korjaamista Vuosaaressa ja siinä todetaan:

”Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan ongelma. Kiireettömän lääkäriajan odotusaikaa kuvaava T3-luku oli Vuosaaressa tammikuussa 2021 42 vuorokautta, kun kaupungin keskiarvo on 29. Terveysaseman puhelinpalvelussa on myös ollut ajoittain merkittäviä ruuhkia. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. Meri-Rastilan terveysasema oli niin henkilökunnan kuin asukkaidenkin arvostama lähiterveysasema, joten sen lopettamisen pitkäaikaiset vaikutukset on tarpeen arvioida uudelleen.

Vuosaaren terveydenhuollon haasteet ovat jatkuneet niin pitkään, että on etsittävä viipymättä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Ehdotan talousarvioaloitteella, että Meri-Rastilan terveysasema avataan uudelleen tai esitetään jokin toinen vaihtoehtoinen ratkaisu Vuosaaren terveyspalveluiden tilanteen korjaamiseksi ja budjetoidaan tähän tarvittavat varat Helsingin vuoden 2022 talousarvioon.”

Valtuusto-aloite 17.2: Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatkettava

Perjantai 19.2.2021 klo 22.13 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 17.2. seuraavan valtuustoaloitteen:

Kontulan keskustassa Naapurintie 14:sta viisitoista vuotta toimineen Perhetalo Naapurin toiminta on Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan taholta päätetty joulukuussa 2020 lakkauttaa. Asiaa ei ole käsitelty toimialalautakunnassa.  Naapurin tilat on koronarajoitusten aikana annettu viereisen Kontulan päiväkodin käyttöön, johon on ollut vuoden vaihteessa odotettua enemmän hakijoita. Naapurin toimintaa on tarkoitus jatkaa leikkipuistoissa, mikä ei vastaa toimintaa omassa tilassa. 

Kontulan asukkaat ovat yhdessä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa koonneet adressin, jossa toivotaan, että koronarajoitusten jälkeen Kontulassa olisi edelleen Naapurin tapainen perheiden kohtaamispaikka. Adressissa perustellaan hyvin Naapuri merkitystä alueen asukkaille. Se on ollut alueen lapsiperheille vuosien ajan ”tapaamispaikka ja tukipiste”. Adressissa todetaan, että ”Naapuri on vuosien varrella tarjonnut alueen vanhemmille ja lapsille toimintaa, harrastamista ja mukavaa yhteistä tekemistä.” Perhetalo, jossa on ollut avoimet ovet ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut tärkeä paikka alueen asukkaille tutustua muihin perheisiin. Toiminnan maksuttomuus on myös ollut merkittävä asia, sillä kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta osallistua maksullisiin kerhoihin.

Ehdotan valtuustoaloitteella, että Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatketaan koronarajoitusten purkamisen jälkeen entiseen tapaan ja tarvittaessa perhetalotoiminalle etsitään Kontulasta uudet tilat.

Talousarvioaloite 3.2.2021: Korotus rikkoutuneiden muurien ja vastaavien kaupunkirakennelmien korjausmäärärahoihin

Lauantai 6.2.2021 klo 9.58 - Ville

Jätin valtuuston kokouksessa 3.2.2021 seuraavan talousarvio-aloitteen: Vuosaaren keskustassa Sokeritorin ja palvelukeskuksen Albatrossin välisestä kiviaidasta irtosi loppukesällä laatta, jonka korjaamisesta kaupunkilaiset ja minä kaupunginvaltuutettuna on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle palautejärjestelmän kautta toiveen. Itse olin yhteydessä syyskuussa 2020. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2. ponteni Meri-Rastilan terveyspalveluista

Torstai 4.2.2021 klo 10.23 - Ville

Olisiko kirjeäänestys keino järjestää kuntavaalit koronaturvallisesti?

Torstai 28.1.2021 klo 10.52 - Ville

Koronatilanteen pahentuminen ja rajoitusten tiukentuminen herättää jälleen pohdintaa siitä, miten kuntavaalien järjestäminen onnistuu turvallisesti huhtikuussa. Itse otin jo tammikuun alussa kantaa sen puolesta, että vaalit siirrettäisiin kesään, jolloin koronatilanne on todennäköisesti parempi. Tämän puolesta ja vastaan on käyty jonkin verran keskustelua. Tilanne on nyt odottava ja katsotaan mihin suuntaan tilanne kääntyy.

Meillä olisi Suomessa myös keino järjestää vaalit turvallisesti koronan keskellä, eli tällä hetkellä vain ulkomailla asuville varattu kirjeäänestys. Ensimmäistä kertaa viime eduskuntavaaleissa käytössä ollut ulkomailla asuville suomalaisille tarkoitettu kirjeäänestys on sen verran uusia asia, että harva todennäköisesti edes vielä tietää sen olemassaoloa. Olisiko siis vielä pohdittava tämän äänestysmuodon tuomista kotimaahan ja hiotun massaversion kehittämistä siitä?

Esimerkkejä löytyy ulkomailta. Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa postiäänestystä käytti yli sata miljoonaa äänestäjää ja järjestelmä toimi hyvin, vaikka presidentti Trump muuta väitti. Tärkeää on, että äänestäjä voi tarkistaa, että hänen vaalikuorensa on saapunut laskenta paikkaan. Ja vaalikuorillehan voisi myös  olla julkisilla paikoilla omia vaaliviranomaisten järjestämiä palauttamislaatikkoja. Nyt olisi innovoinnin aika sen osalta, että miten vaalit voidaan parhaiten poikkeuksellisina aikoina järjestää.

Koska aika huhtikuulle ei todennäköisesti riitä kirjeäänestyksen mahdollistaviin lakimuutoksiin ja muihin järjestelyihin, voisiko ottaa aikalisän ja valmistella postiäänestyksen kesälle tai alkusyksyyn? Rinnallahan tietenkin olisi mahdollisuus käydä myös perinteisillä äänestyspaikoilla. Sähköinen netissä tehtävä äänestys olisi tietenkin yksi mahdollisuus, mutta siihen liittyy edelleen paljon epävarmuutta ja mahdollisia tietoturvauhkia, että se lienee näin merkittävissä vaaleissa parempi unohtaa.

Tukevatko suurasemat työssä jaksamista?

Keskiviikko 27.1.2021 klo 17.35 - Ville

Nimimerkin ”Vielä Stadilla töissä” kirjoitus perjantain Helsingin Sanomissa oli huolta herättävä ja on hyvä, että kaupungin terveysasemien työntekijöiden jaksaminen nostetaan jälleen keskusteluun. Olen pitkään seurannut tilannetta Vuosaaren terveysasemalla ja pyrkinyt myös eri tavoin vaikuttamaan sen kohentamiseksi. Rakenteita yhden valtuutetun on vaikea muuttaa. Havaintojeni valossa sitä, toimiiko suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli Helsingissä olisi paikallaan vakavasti pohtia. Olisiko pikemminkin niin, että pienissä yksiköissä myös työntekijät viihtyisivät jättiasemia paremmin? Vuosaaresta lakkautettiin 2005 Meri-Rastilan lähiterveysasema, mikä ei ollut viisas ratkaisu. Suurten asemien rinnalle tarvittaisiin juuri pieniä vastaanottopisteitä, joissa myös henkilökunta voisi vaikuttaa enemmän työnkuvaansa ja työssä jaksettaisiin todennäköisesti paremmin.      

Julkaisematon mielipidekirjoitus lähetty Helsingin Sanomiin 22.1.2021   

Talousarvioaloite: Lastensuojelun perhehoidon palkkiot Helsingissä naapurikaupunkien tasolle

Maanantai 25.1.2021 klo 16.36 - Ville

Leikosaarentien liikenneturvallisuutta koskevan aloitteen ohella jätin viime viikon valtuuston kokouksessa talousarvioaloitteen, jossa ehdotetaan lastensuojelun perhehoidon palkkioiden nostamista Helsingissä vuoden 2022 alusta naapurikaupunkien tasolle. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ovat Helsingissä jääneet merkittävästi jälkeen naapurikaupungeista Espoosta ja Vantaasta. Vaikka asumisen ja elämisen hinta pääkaupungissa on niitä korkeampi, Helsingin palkkiot ovat kuukaudessa useita satoja euroja pienemmät. Ehdotan talousarvioaloitteella, että palkkioihin ja kulukorvauksiin tehdään vuoden 2022 alusta korotukset, jotka huomioivat Helsingin korkeammat elinkustannukset ja nostavat palkkiot naapurikaupunkien tasolle.   Korkeampien elinkustannusten ohella korotusta puoltaa se, että perhehoitajista on Helsingissä merkittävä puute ja perheitä on vaikea löytää. Perhehoito on lakisääteisesti määrätty ensisijaiseksi sijaishuoltomuodoksi, joten paikkoja täytyy olla tarjota.

Valtuusto-aloite: Leikosaarentien liikenneturvallisuus

Sunnuntai 24.1.2021 klo 15.42 - Ville

Olen päättyvällä valtuustokaudella 2017-2021 käyttänyt, kuten aieimminkin, aktiivisesti kaupunginvaltuutetun aloiteoikeutta jätteen 21 valtuusto- ja talousarvio-aloitetta. Viimeisin tammikuun valtuustossa 20.1.21 jättämäni aloite koskee Leikosaarentien liikenneturvallisuuden parantamista Vuosaaren Aurinkolahdessa. Sen, kuten useimmat aloitteeni tein asukaspalautteen jälkeen ja perehtyen sen pohjalta asiaan. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

"Vuosaaren Aurinkolahden Puistotien ja Gustav Pauligintien liikenneympyröiden välissä sijaitsevan Leikosaarentien katuosuuden liikenneturvallisuudesta on tullut allekirjoittaneelle kaupunginvaltuutetulle asukaspalautetta. Tunnen myös itse seudun ja sen kehityksen Vuosaaressa vuodesta 1997 asuneena.  Vaikka tieosuuden nopeusrajoitus on 40 km/h, pitkällä suoralla autot saattavat kiihdyttää jopa 60 km/h nopeuteen ja jalankulkijoiden turvallisuus vaarantuu. Autojen kiihdytysäänet häiritsevät myös läheisten talojen asukkaita. Ehdotan valtuustoaloitteella, että katuosuuden nopeusrajoitus lasketaan 30 km/h ja katuosuuden puolivälissä olevan Jauhajankujan kohdalle rakennetaan turvallisuutta lisäävä hidaste.  Ratkaisua voidaan perustella sillä, että kyseinen osuus on Aurinkolahden alueella ainoita suoria, jossa ei ole turvallisuutta lisääviä järjestelyjä ja alueella liikkuu runsaasti läheisten koulujen ja päiväkotien lapsia. Leikosaarentien ympäristössä on runsaasti kerrostaloja, joissa asuu satoja ihmisiä, joten jalankulkua on merkittävästi."

Millaista on kaupunginvaltuutetun arki?

Maanantai 11.1.2021 klo 11.17 - Ville

Toinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuustossa on loppusuoralla ja muutaman kuukauden päästä vaaleissa on kaupunkilaisten tehtävä arvioida minun ja muiden suoriutumista kaupungin asioiden hoitajana. Millaista aikaa vuodet valtuutettuna on olleet? Mitä olen oppinut ja miten esimerkiksi aloitejärjestelmää voisi kehittää?

Kukaan ei saa mitään eteenpäin valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi ja 2017 jatkoon 1093 äänellä. Kaupungin yhteisten asioiden hoitamisessa olen ollut mukana vuoden 2008 vaaleista alkaen.  Kun aloitin valtuustossa kahdeksan vuotta sitten uutta opeteltavaa, oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suuri työnantaja. Valtuustotyö vaatii laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustotyössä profiloivia asioita on se, mihin lautakuntaan valtuutettu kuuluu. Olen tämän vaalikauden ollut Helsingin koulu- ja päiväkotiasioista vastaavan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen. Laitakunta kokoontuu noin kolmen viikon välein. Edellisen kauden olin vanhamuotoisessa opetuslautakunnassa, joten näiden asioiden osalta asiantuntemusta on kertynyt kahdeksassa vuodessa melko paljon.

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja tavoitteitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Tärkeää myös olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa vaalien välillä niin isoissa kuin pienissä asioissa ja pyrkiä perustelemaan myös vaikeita päätöksiä. Nykyään sosiaalinen media tarjoaa tähän perinteisten ja tärkeiden toritapaamisten ohella hyvän foorumin.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyön instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. SDP:n ryhmää on tällä kaudella johtanut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja itse olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Useita kertoja olen myös vetänyt ryhmäkokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt. Itse valtuuston kokouksissa puhutaan paljon asiaa, mutta myös sen vierestä. Kokoukset lähetetään suorana Helsinki Kanavalla.  Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä pidemmäksi kokoukset tahtovat käydä.

Viime vuoden maaliskuusta alkaen olen osallistunut kaikkiin kokouksiin koronatilanteen takia etäyhteydellä. Alkukankeuden jälkeen etäkokoukset ovat alkaneet sujua paremmin varsinkin syksyllä käyttöön tulleen sähköisen äänestämisen myötä. Toivottavasti ennen pitkää kuitenkin voidaan jälleen kokoontua normaalisti kaupungintalolle. Työn kannalta tärkeä verkostoituminen ja kokousten ulkopuolinen ajatustenvaihto ei onnistu kovin hyvin etänä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olen itsekin tehnyt melko aktiivisesti, kuten Helsingin Uutiset viime viikolla kertoi. Aloitteideni aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Teemana on ollut muun muassa Vuosaaren ikäihmisten palvelut, liikenneturvallisuusasiat, leikkipuisto Trumpetin lisärakennus Kannelmäkeen ja niin edelleen. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä.

Suurin merkitys aloitteistani on ollut tällä kaudella kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen koskevalla aloitteellani, josta käynnistyneen prosessin seurauksena koko kaupunkipyöräverkkoa pian laajennetaan.  Sähköpotkulautojen pysäköintiä koskeva aloitteeni herätti myös viime vuonna runsaasti keskustelua sekä valtuustossa että julkisuudessa, jonka toivon edesauttavan ongelman ratkaisua koko maan tasolla, sillä liikenneministeriö on luvannut selvittää asiaa.

Ennen aloitteen jättämistä yleensä kerään aiheesta riittävästi tietoa ja pyrin selvittämään voisiko asiaa edistää esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aloitteistani osan olen tarkoituksella allekirjoittanut vain itse tai kerännyt niihin alle viistoista allekirjoitusta, jonka johdosta aloite on mennyt vain lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Näissä tapauksissa aloitteiden aihe on ollut kokoluokaltaan sellainen, että en ole nähnyt valtuustosalikäsittelyä tarpeellisena. Aloitejärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mitä pidän hyvänä asiana. Kaikkien aloitteiden käsittely valtuuston kokouksissa venyttää usein iltoja viiden tunnin pituisiksi ja johtaa siihen, että jostain mielipiteitä jakavasta aloitteesta saatetaan puhua pidempään kuin isosta kaavoitus tai budjettiasiasta. Pienemmissä asioissa riittäisi hyvin, että aloite käsiteltäisiin vain lautakunnissa, jossa kuitenkin valtuuston isommat poliittiset ryhmät ovat edustettuina.

Valtuuston jäsenenä oleminen on työtä siinä missä muukin, jossa kokemus, koulutus, oman aktiivisuuden määrä ja niin edelleen vaikuttaa tuloksiin. Kokonaisuutena on todettava, että kahdeksan vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis jatkamaan työtä myös seuraavat neljä vuotta.