Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelle

Sunnuntai 8.1.2017 klo 12.58 - Ville

Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen.

Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle.  Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta.

Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina.

Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollisesta yhdistämisestä

Maanantai 4.5.2015 klo 9.16 - Ville

Helsingin kaupunginhallituksen asialistalla on tänään viime viikolla pöydälle jäänyt Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollinen yhdistäminen. Asia on ollut vuoden päivät opetuslautakunnan jäsenenä myös omalla työpöydälläni ja tunnen hyvin sen eri käänteet niin alueen koulujen, vanhempien kuin opetuslautakunnan erinäisten vaiheiden käsittelyjen näkökulmasta. 

Tämänkaltaiset koulujen arkeen merkittävää epävarmuutta tuovat prosessit eivät saisi venyä näin pitkiksi. Harras toiveeni on, että asiaan vihdoin saadaan koululle työrauhan takaava ratkaisu. En opetuslautakunnassa kannattanut koulujen yhdistämistä ja toivon kaupunginvaltuutettuna ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, että myös kaupunginhallituksen enemmistö ymmärtäisi tänään, ettei Tapanilan kouluja ole viisasta lähteä nyt yhdistämään tai luopumaan tiloista alueella.

Yhdistämispaineen taustalla on tietenkin viimekädessä opetusviraston liian tiukaksi vedetty budjetti, joka on pakottanut etsimään säästöjä milloin urheilukisojen lopettamisesta milloin vaikeasti perusteltavista kouluverkkotarkasteilusta. Tämän kaltaisella politiikalla aikaansaadaan marginaalisilla säästöillä lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä enemmän ongelmia kuin mitä sillä ratkaistaan. Helsinki on kasvava kaupunki ja se on huomiotava myös siinä miten opetukseen panostamme. Tämä on muistettava jatkossa, kun neuvotellaan kaupungin budjetista. Näillä perustein siis tänään, ei ole mielestäni viisasta toteuttaa Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollista yhdistämistä tai luopua koulutiloista samalla alueella.

Palmian yhtiöittäminen ei ole Helsingin etu

Lauantai 13.9.2014 klo 19.01 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto tekee puolentoistoviikon päästä yhden tämän valtuustokauden merkittävimmistä linjavedoista päättäessään kaupungin kunnallisen liikelaitoksen Palmian ja sen kolmentuhannen työntekijän kohtalosta. Helsingin kokoomusjohto ajaa peruspalveluja tuottavan liikelaitoksen pilkkomista osiin ja sen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelujen yhtiöittämistä. Yhtiöittäminen ajaisi Palmian ankarasti kilpailuille markkinoille ja vaarantaisi nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa pienipalkkaisten palmialaisten työpaikat.   

Helsingin kaupunginvaltuusto joutui ennen kesää yhtiöittämään Helsingin Sataman ja Energian, koska EU:n kilpailuneutraliteetti säännösten pohjalta uudistettu kuntalaki tätä edellytti.  Palmian kohdalla tilanne on toinen: laki ei edellytä Palmian kiinteistö-, siivous-, ja turvapalveluiden yhtiöittämistä. Palmian toimintaa kaupungin liikelaitoksena on viimeaikoina tehostettu ja kehitetty. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Toisin kuin Kauppalahden blogisti  Kyösti Jurvelin muutama päivä sitten väheksyen totesi, palmialaiset eivät ”kölli” verorahoilla, vaan tekevät päivittäin tärkeää työtä tämän kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin eteen.

Yhtiöittämisen seurauksena henkilöstön työehtosopimuksia heikennettäisiin ja jo nyt pienipalkkaisten työntekijöiden palkat laskisivat tasolle, jolla on vaikea tulla toimeen Helsingin hintatasossa. Helsingin kaupunki ei vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana voi lähteä mukaan tällaiseen palkkojen polkemiseen. Helsingin Bussiliikenne Oy:n vaikeudet ovat esimerkki siitä, miten epäonnistunut yhtiöittäminen voi tulla kalliiksi myös veronmaksajille.

Palmian näkökulmasta tilanne on huolestuttava. Kaupunginhallituksen konsernijaostossa 8.9. kokoomuksen ja vihreiden edustajat kannattivat yhtiöittämistä SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten vastustaessa. Palmian kohdalla on kyse tämän valtuustokauden yhdestä merkittävimmästä poliittisesta linjavalinnasta. Valtuutetuille asiasta avattu kysely antaa ymmärtää, että moni valtuutettu vielä pohtisi asiaa. Oma kantani on ollut jo pitkään selvä, enkä tule kannattamaan Palmian yhtiöittämistä valtuustossa.  Tästä tilanteessa on vedottava kantaansa pohtiviin valtuutettuihin, että he miettisivät niin päivittäisen palvelutason kuin pienipalkkaisten ihmisten työpaikkojen näkökulmasta, että millaista tulevaisuuden Helsinkiä he haluavat olla rakentamassa.  

Halutaanko Guggenheimilla todella käydä kauppaa?

Sunnuntai 5.1.2014 klo 13.30 - Ville

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee 7. tammikuuta Guggenheim-säätiön tonttivarauspyyntöä Eteläsatamaan. Museohankkeen kannattajat ovat painottaneet, ettei seuraavassa vaiheessa järjestettävä arkkitehtuurikilpailu sido kaupunkia mihinkään. Niin Helsingin päättäjillä kuin kaupunkilaisillakin olisi kuitenkin oikeus tietää jo nyt, kuka Guggenheimin "ilmaisen" arkkitehtuurikilpailun maksaa, jotta tietäisimme, kenelle jäämme kiitollisuudenvelkaan, jos kaupunki päättää myöhemmin vetäytyä hankkeesta.

Museohankkeen ympärillä käytävä keskustelu tuntuu myös saavan yhä erikoisempia piirteitä. Itä-Helsingin asukkaiden ja yritysten näkökulmasta huomiota herätti Helsingin Sanomien (Kaupunki 3. 1.) uutisoima vihreiden ehdotus, jonka mukaan museohanke voitaisiin maksaa jättämällä rakentamatta esimerkiksi Kehä I:n Itäkeskuksen eritasoliittymä. Kyseinen risteys on varsinainen liikennesumppu ja haastava myös kevyen liikenteen ylittää.Jos kaupankäyntiin halutaan lähteä, yhtä hyvin voisi vaikkapa laskea, kuinka monta kouluremonttia museorahoilla tehtäisiin.

Guggenheimin museon tulisikin toteutua Helsinkiin vain yksityisen rahan hankkeena. Ei niin, että kaupunki maksaa arkkitehtuurikilpailun jälkeen käytännössä kaiken ja ottaa vastuulleen vielä mahdolliset tappiot, jos laskelmat museon kannattavuudesta eivät toteudu.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 5.1.2014.