Väestönkasvu huomioitava kattavammin Helsingin palvelutarpeissa

Keskiviikko 5.11.2014 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään käsittelemään ensi vuoden budjettia, josta kaupunginhallitusryhmien neuvotteluissa päästiin neuvotteluratkaisuun viime viikolla.  Opetuksen osalta, jonka rahoituksesta opetuslautakunnan jäsenen kannoin erityistä huolta, pahimpia puutteita paikattiin neuvotteluissa. Tästä huolimatta valitettavan tiukka vuosi on edessä sekä opetuksessa että Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa. Ensi vuoden alussa käytävässä valtuustokauden puolivälitarkastelussa on tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että niin Helsingin ennakoitua nopeamman väestönkasvun kuin kustannusten nousun vaikutukset tullaan Suomen talouden kannalta keskeisessä kasvukeskuksessa nykyistä paremmin huomioimaan. 

Kaikkiin Helsingin kouluihin palovaroittimet?

Itse jätin keväällä budjetin lähetekeskustelun yhteydessä käsiteltäväksi kaksi talousarvioaloitetta, jotka molemmat olivat asianosaisten lautakuntien antamista lausunnoista päätellen ilmeisen perusteluja. Ensimmäinen niistä koski palovaroitinjärjestelmien hankkimista niihin helsinkiläisiin kouluihin, joista se puuttuu. Kiinnitin aiheeseen huomiota kaupunginvaltuuston kyselytunnilla viime helmikuussa Kouvolan tuhoisan koulupalon jälkeen. Palo Kouvolassa eteni nopeasti ja tiukkaa teki, että kaikki ehtivät ajoissa ulos rakennuksesta. Kun Helsingin koulujen palovaroittimien tarpeesta keskusteltiin valtuuston kyselytunnilla helmikuussa, henki oli että varoittimet tulee hankkia mahdollisimman pian. Sekä opetuslautakunta että kiinteistölautakunta kannattivat asiaa. Kaupunginhallituskin oli lausunnossaan myötätuntoinen, mutta silti koulujen paloturvallisuuteen ei olla valmiita antamaan yhtään ylimääräistä euroa, kun lakia ei vaadi palovaroittimia päiväkäytössä olevissa tiloissa.

Pärjääkö 37 000 asukkaan Vuosaari 30 000 mitoitetulla terveysasemalla?

Toinen talousarvio aloitteeni koski Vuosaaren ruuhkautuneen terveysaseman laajentamista. Vuosaaren kaupunginosassa on tällä hetkellä noin 37 000 asukasta ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Nykyinen terveysasema on mitoitettu 30 000 asukkaalle. Vuosaaren terveyskeskuksen palveluiden käyttöaste on muuhun kaupunkiin nähden korkea.  Asukkailta tulleen palautteen mukaan lääkäriaikoja on jo nyt vaikea saada. Kiireettömän ajan odotusaika on kaupungin pisin. Jos aikaa pyytää nyt, niin lääkäriin pääsee joulun alla. Henkilöstöpulan ohella tilannetta vaikeuttavat ahtaat tilat.  Lausunnossaan Helsingin sote-lautakunta myöntää ongelman ja pitää laajentamista perusteltuna. Kaupunginhallituksen aloitevastauksessa sen sijaan viitataan vuoteen 2030 ulottuvaan palvelutarkasteluun, mikä on liian pitkä aika odottaa akuuttien ongelmien ratkaisemista.   

Helsingin kasvu huomioitava paremmin palvelujen tarjonnassa

Helsinki kasvaa jatkuvasti. Uutta rakennetaan ja kaupunkiin muuttaa vuodessa tuhansia uusia asukkaita. Kasvu on nykyistä paremmin huomioitava myös terveyspalveluiden tarjonnassa, sillä muuten terveys- ja hyvinvointi erojen kaventaminen, joka on yksi Helsingin keskeinen strateginen tavoite, jää haaveeksi.  Tammikuussa tehtävässä valtuustokauden puolivälitarkastelussa on kiinnitettävä terveyspalveluiden tilaan erityistä huomiota ja esitettävä konkreettisia ehdotuksia siitä, miten niiden saatavuutta voidaan nopeasti kohentaa.

Sote-ratkaisu ei parane loputtomalla jahkailulla

Perjantai 31.10.2014 klo 11.08 - Ville

Vuosaaren terveyspalvelut vaativat lisäresursseja

Keskiviikko 22.10.2014 klo 14.07 - Ville

Vuosaari-lehdessä 15.10 julkaistussa kahdessa mielipidekirjoituksessa kiinnitettiin huomiota Vuosaaren terveysaseman ruuhkaisuudesta seuraaviin ongelmiin. Eelis Laajunen pahoitteli aamuruuhkia ja nimimerkki ”vastusta kaipaava” kertoi, ettei takaisinsoittojärjestelmän kautta saa samalle päivälle akuuttiaikaa. Olen keskustellut Vuosaaren aseman resurssipulasta useasti Helsingin sosiaali- ja terveystoimen johdon kanssa ja pyysin heitä jälleen selvittämään, mitä edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä.

Vuosaaren aseman henkilökunta tekee varmasti kiireen keskellä parhaansa. Ongelmat johtuvat siitä, että Vuosaaressa on asukasmäärään nähden sekä tiloiltaan että henkilöstöltään liian pieni terveysasema. Albatrossin rakennusvaiheessa 1990-luvun alussa keskuksesta jätettiin rakentamatta säästösyistä kolmas siipi ja nykyiset tilat vastaavat 30 000 asukkaan henkilöpohjaa, kun meitä on täällä Vuosaaressa jo lähes 40 000.

Jätin viime vuonna Albatrossin terveysaseman laajentamisesta valtuustoaloitteen ja tänä keväänä tein ensin vuoden budjettiin talousarvio aloitteen. Kesäkuussa laatimassaan vastauksessa talousarvio-aloitteeseeni sosiaali- ja terveyslautakunta myönsi tilanpuutteen ja ehdotti tilakeskukselle, että Albatrossin laajentaminen otettaisiin mahdollisimman pian rakennushankkeiden ohjelmaan. Kaupunginjohtajan esikunnan syksyllä laatima aloitevastaus ei ollut yhtä rohkaiseva. Siinä viitataan vuoteen 2030 asti ulottuvan palveluverkkosuunnitelman valmisteluun ja luvataan arvioida tilannetta sen edetessä. Tämä vastaus ei ole Vuosaaren aseman todellisuuteen tietäen tyydytyttävä ja aion nostaa asian keskusteluun budjetin valtuustokäsittelyn yhteydessä.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Vuosaari -lehdessä 22.10.2014.

Omaishoitajien oikeus vapaisiin tulee taata Helsingissä

Keskiviikko 18.6.2014 klo 8.05 - Ville

Helsingin valtuuston kevään viimeisessä kokouksessa käsitellään tänään 18.6. tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomusta. Yleisvaikutelma on, että Helsingin talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta kohtuullisessa kunnossa, mutta terveyden ja hyvinvoinnin eroihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Tarkastuslautakunnan raportin mukaan kaupungin toimet omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Määrärahat eivät ole loppuneet, mutta koska hoitajalla ja hoidettavalla ei ole täyttä oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.  Vanhusomaishoitoperheissä olisi tarpeen lisätä erityisesti päivätoimintaa, mutta tarvetta on myös esimerkiksi kehitysvammaisten lyhytaikaiselle laitoshoidolle. Yksi syy ongelmiin on se, ettei omaishoidon palvelusetelikokeilu ole toiminut odotetusti.  

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä läheistensä ja yhteiskuntamme hyväksi, jossa jaksaakseen heillä on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.  Tämän vuoksi on tärkeätä, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto selvittää viipymättä omaishoidon lomituspalveluiden riittävyyden kaikille omaishoitoperheille ja tekee tarvittavat korjaukset.   

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Uutisissa 18.6.2014.

Helsingin on tartuttava terveyserojen takana olevaan eriarvoistuuteen

Lauantai 14.6.2014 klo 14.47 - Ville

Helsingin valtuuston kevään viimeiseen kokoukseen tulee ensi keskiviikkona käsittelyymme tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomus, joka sisältää monesta näkökulmasta merkittävää tietoa kaupunkimme nykytilasta. Yleisvaikutelma on, että kaupunkimme talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta pysynyt kohtuullisena, mutta terveyden ja hyvinvoinnin alueellisiin eroihin on jatkossakin syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Lautakunnan raportissa on arvioitu, että miten Helsingin vuosina 2009–2012 toteuttamat terveyserojen kaventamiseksi toteuttamat hankkeet ovat vähentäneet terveyseroja.  Helsingin peruspiirit ovat lähentyneet sairastavuusindeksin mukaan maan keskiarvoa näinä vuosina, eli kaupunginosien väliset erot ovat jonkin verran kaventuneet, vaikka pitkän aikavälin kasvu on raportin mukaan selvästi todettavissa. Kuten oheisesta kuviosta ilmenee erot sairastavuudessa peruspiirien välillä ovat yhä suuret, eikä tilanne ole yksin sote-viraston terveysprojektien avulla parannettavissa, vaan on tarttuva erojen taustalla olevan lisääntyneen huono-osaisuuden juuriin. 

Helsingin kaupungin aiemmin alueellisista terveyseroista tekemissä selvityksissä on ilmennyt, että sosioekonomisilla eroavuuksilla suuri merkitys saman kaupungin alueiden välisissä terveyseroissa.  Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on vaikutusta terveydentilaan. Niillä alueilla, joissa työttömyysaste on korkeampi, on vastaavasti myös sairastavuusindeksi korkeampi.  Viimeaikaiset tutkimustulokset myös osoittavat, että vaikka suomalaisten yleinen terveydentila on kohentunut, ovat sosioekonomiset terveyserot kasvaneet.   

Mitä terveyseroille sitten voitaisiin tehdä pääkaupungissamme? Toimenpide-ehdotuksissaan tarkastuslautakunta suosittelee, että sosiaali- ja terveysvirasto määrittelisi jatkossa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tähtääville hankkeille aiempaa täsmällisemmät seurantamittarit ja, että viraston tulisi ottaa käyttöön muissa kaupungeissa ja ulkomailla hyviksi todettuja käytäntöjä. Vaikka nämä ovat itsessään tarpeellisia ehdotuksia, ne eivät yksin riitä, vaan on tarttuva alueellisia terveyseroja lisääviin perimmäisiin sosiaaliekonomisiin syihin, joiden kaventamisessa sekä koulutus- että työllisyysasteen kohentamisen on oltava keskeisellä sijalla. Nämä ovat molemmat tekijöitä joihin Helsingin tulee jatkossa kiinnittää elinkeinopolitiikassa entistä suurempaa huomiota.

Talousarvioaloite Vuosaaren sote-aseman laajantamisesta ja koulujen palovaroittimista

Torstai 13.3.2014 klo 10.37 - Ville

Ville Jalovaaran Helsingin valtuuston kokouksessa 13.3.2014 jättämät aloitteet Helsingin vuoden 2015 budjettiin.

Talousarvioaloite Vuosaaren sote-palvelukeskus Albatrossin laajentamisesta

Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen viereen valmistui vuonna 1998 palvelukeskus Albatross, jossa toimii liiketilojen ohella Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palvelukeskus.  Voimassa olevan asemakaavan mukaan keskusta on mahdollista laajentaa etelään vielä rakentamattomalla rakennuspiirustuksissa olevalla kolmannella siivellä. Saamani tiedon mukaan sote-virasto ja sen edeltäjä, on vuodesta 2008 yrittänyt saada Albatrsossin laajennuksen kaupungin investointiohjelmaan tässä kuitenkaan onnistumatta.

Päätöstä lisäosan rakentamisen aloittamisesta ei voida Vuosaaren alueen väestönkasvun vuoksi lykätä loputtomiin. Vuosaaren kaupunginosassa on tällä hetkellä noin 37 000 asukasta. Määrä on jatkuvassa kasvussa. Helsingin kaupungin tietokeskus on arvioinut Vuosaaren asukasluvun olevan kymmen vuoden päästä noin 42 000. Albatrossin nykyiset tilat on mitoitettu noin 30 000 asukkaalle. Vuosaaren terveyskeskuksen palveluiden käyttöaste on muuhun kaupunkiin nähden korkea. Asukkailta tulleen palautteen mukaan lääkäriaikoja on jo nyt vaikea saada ja tilat ovat ajoittain pahasti ruuhkautuneet. Lääkäripulan ohella toimintaa vaikeuttavat terveyskeskuksen ahtaat tilat, joiden johdosta osa lääkäreistä joutuu työskentelemään käyttötarkoitusta vastaamattomissa huoneissa. 

Vanhusväestön määrän lisääntyminen tulee tulevaisuudessa entisestään kasvattamaan terveyspalveluiden kysyntää Vuosaaressa. Helsingin kaupungin tietokeskukselta saamani tiedon mukaan vanhusväestön määrä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana lisääntymään Vuosaaressa merkittävästi ja lisäys ylittää kaupungin keskiarvot. On arvioitu, että kun vuonna 2014 vuosaarelaisista on yli 65-vuotiata 16 % ja yli 75-vuotiaita 7 %, vuonna 2023 vastaavat luvut ovat 65-vuotiaiden osalta 21 % ja yli 75-vuotiaiden osalta 10 %.

Vuosaaren alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tason parantamiseksi ehdotan, että palvelukeskus Albatrossin laajennustyö otetaan kaupungin lähivuosien investointisuunnitelmaan ja sen käynnistämisen mahdollistavat määrärahat varataan Helsingin kaupungin vuoden 2015 budjettiin. 

Talousarvioaloite palovaroitinjärjestelmän hankkimisesta kaupungin kouluihin

Tämän vuoden helmikuun 11. päivä Kouvolan yhteiskoulussa syttyi nopeasti levinnyt tulipalo, joka aiheutti koulurakennuksessa suuria vaurioita, mutta nopean evakuoinnin johdosta henkilövahingoilta vältyttiin.  Tapaus nosti maassamme yleisemmin keskustelua suomalaisten koulujen paloturvallisuudesta. Julkisen keskustelun yhteydessä ilmeni, että liki kaikista Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoista kouluista puuttuu paloilmaisinjärjestelmä. Palovaroittimia ei ole, koska laki ei niitä suoraan vaadi, jos koulussa oleskellaan ainoastaan päivällä.  Uusiin tai remontoitaviin kouluihin automaattinen palohälytysjärjestelmä kuitenkin asennetaan.

Aihetta käsiteltiin esittämäni kysymyksen johdosta Helsingin kaupunginvaltuuston suullisella kyselytunnilla 26.2.2014. Apulaiskaupunginjohtajan kyselytuntivastauksesta ilmeni, että ainoastaan 25 % Helsingin kouluista on nyt paloilmaisjärjestelmä ja niitä lisätään sitä mukaan, kun kouluja peruskorjataan. Kyselytunnilla käydyssä toivottiin, että palovaroitinjärjestelmän asennuksia Helsingin kouluihin tulisi kiirehtiä ja täten esitän, että Helsingin kaupungin vuoden 2015 budjettiin varataan koulujen palovaroitin järjestelmän asentamiseen tarvittavat määrärahat.