Uusia kaupunkipyöräasemia Vuosaaren satamaan

Tiistai 7.2.2023 klo 9.17 - Ville

Kaupunkipyörät tulivat pari vuotta sitten Vuosaareen valtuustoaloitteeni myötävaikutuksella. Käydessäni tammikuun alussa tutustumassa Vuosaaren sataman alueelle toimiviin yrityksiin sain ajatuksen tehdä aloitteen uusien pyöräasemin sijoittamisesta satamaan, jotta niitä voitaisiin käyttää työmatkapyöräilyyn Vuosaaren metroasemalta. Jätin viime keskiviikkona tästä aloitteen, jossa todetaan seuraavaa:
”Helsingin kaupunkipyöräverkkoa laajennettiin kesällä 2021 merkittävästi. Kaupunkipyörät tulivat tällöin myös Vuosaareen, mikä oli erittäin tervetullut uudistus. Vuosaaren sataman alue, joka on merkittävin työpaikkakeskittymä alueella, jäi kuitenkin ilman pyöräasemia. Alueella on sataman lisäksi muun muassa Pauligin tehdas ja Helenin voimalaitos. Ehdotan valtuustoaloitteella, että Vuosaaren sataman alueelle sijoitetaan kesällä 2023 kolme kaupunkipyöräasemaa. Yksi lähelle Pauligin tehdasta, toinen voimalaitoksen lähelle ja kolmas sataman pääportin sijaitsevan ”Gatehousen” luo. Pyörät voisivat olla suuri apua Vuosaaren metroasemalta tapahtuvalle työmatkapyöräilylle. Samalla voidaan selvittää mahdollisuutta sijoittaa uusi asema Vuosaaren huipun pysäköintialueelle palvelemaan aluetta käyttäviä ulkoilijoita.”

Valtuustoaloite: kaupunkipyörät Vuosaareen

Torstai 7.11.2019 klo 18.20 - Ville

Jätin 6.11 Helsingin valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa ehdotetaan kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen. Aloitetta tuki yli kaksikymmentä valtuutettua eri ryhmistä ja se lähtee nyt virkamiesten ja lautakuntien käsittelyyn. Kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseen kuullaan valtuustossa loppukeväällä 2020. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Vuosaaressa päättyi lokakuussa 2019 HSL:n vuokrattavien potkulautojen kokeilu. Tilastojen mukaan potkulautojen käyttö Vuosaaressa jäi melko vähäiseksi. Sosiaalisen median kautta vuosaarelaisille loka- marraskuun vaihteessa 2019 tekemässäni kyselyssä kaupunkipyörät nähtiin potkulautoja toimivampana liikkumismuotona Vuosaareen.

Kokemuksia Tanskan koulujärjestelmästä

Lauantai 24.3.2018 klo 18.04 - Ville

Olin tällä viikolla pari päivää Helsingin kasvatuksen ja koulutuslautakunnan kanssa tutustumassa Kööpenhaminan kouluihin ja päiväkoteihin. Tapasimme matkalla Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan opetusviraston edustajia sekä kävimme useissa oppilaitoksissa.

Suomea ja meidän koulutusjärjestelmää tunnuttiin Tanskassa edelleen kovasti arvostettavan, vaikka Tanskassa on moni asia hyvin tällä saralla ja meillä myös heiltä opittavaa. Tanskan koulujärjestelmä eroaa monella tapaa suomalaisesta. Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja loppuu 16-vuotiaana. Opiskelu on maksutonta julkisissa kouluissa. Sen sijaan yksityis- tai vapaakouluissa se  voi olla maksullista. Peruskoulussa (folkeskole) on yhdeksän luokkaa. Sen lisäksi vuoden kestävä esikoulutus on osa peruskoulutusta. Peruskoulun kymmenes luokka on vapaaehtoinen. 

Vierailun aikana ilmeni, että erityisesti poikien heikoista oppimistuloksista ollaan Tanskassa vielä Suomea enemmän huolissaan ja pohditaan mitä tilanteen korjaamiseksi voisi tehdä. Kouluruoka mikä meillä saattaa joskus erityisesti ylemmillä asteilla jäädä syömättä, on Tanskassa maksullista ja suurin osa syökin vain eväitä päivisin. Päivähoidon puolella keskimääräinen aloitusikä on 10 kk, eli huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Varsinaista kotihoidontukijärjestelmää ei ole. Vierailun aikana kävi myös ilmeiseksi, että maahanmuuttajien kielikoulutus ja integroiminen osaksi Tanskalaista yhteiskuntaa on parhaillaan poliittista keskustelua herättävä teema. Seuraava eduskuntavaalit järjestetään kesäkuussa 2019.

Vierailun viimeisenä aamuna kävimme Kööpenhaminan laidalla sijaitsevassa Ørestadin lukiossa, joka on yksi kaupungin suosituimpia ja jonka ulkomuoto tuo mieleen taidemuseon.  Tässä koulussa on luovuttu kokonaan oppikirjoista ja digitalisaatio on viety hyvin pitkälle. Digitalisaation saralla ehkä meillä Suomessa olisi muutenkin Tanskasta eniten opittavaa, vaikka Helsingissä tähän on alettu viime vuosina panostaa vahvasti. Toki haasteena niin Tanskassa kuin meilläkin on laadukkaiden oppimateriaalien saaminen ja tekijänoikeuskysymykset.

Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelle

Sunnuntai 8.1.2017 klo 12.58 - Ville

Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen.

Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle.  Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta.

Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina.

Metropolihallinnon valmistelua jatkettava Suur-Helsinki puheista huolimatta

Lauantai 3.1.2015 klo 15.23 - Ville

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jatkoi tänään Helsingin Sanomissa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistön alkuviikosta aloittamaa keskustelua, jossa ehdotetaan pääkaupunkiseudun metropolihallinnon korvaamista suurkaupungilla. Siihen nähden, että Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö kesäkuussa ja Alexander Stubbin hallitus elokuussa ovat linjanneet edistää metropolihallinto hanketta nämä kannanotot sen kuoppaamisesta herättävät hämmennystä.

Alkuviikosta julkaisin asiasta yhdessä kaupunginhallituksen jäsen Kaarin Taipaleen kanssa kannanoton, jossa esittämämme toivomus siitä, että nyt kaikesta jarrutuksesta huolimatta lopulta kalkkiviivoille edenneen metropolihallintosuunnitelman valmistelua jatkettaisiin, on hyvä jälleen toistaa. On hyvin valitettavaa, jos vuosikaudet valmistelu metropolihallintohanke jää Stubbin hallitukselta puolitiehen, kuten nyt vaalikauden lopun lähestyessä ja jarrutuksen yhä jatkuessa uhkaavasti näyttää.

Helsingin naapurikunnista tuoreeltaan kuullut Helsingin Sanomien uutisoimat lausunnot kertovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitosten toteuttaminen Helsingistä annettavalla ohjeistuksella ei jälleen kerran ole omiaan rakentamaan sitä luottamusta, mitä kuntien tiiviimpi yhteistyö täällä koko Suomen talouden kannalta keskeisellä alueella edellyttäisi. Vaikka metropoli ja kuntaliitos asiat vietäisiin kansanäänestyksen, mikä sinänsä on mahdollista, ei ole mitään takeita siitä, että kaikkien mukaan toivottujen kuntien asukkaista löytyy niiden valtuustoja suurempaa kannatusta metropolikaupunki hankkeella. Huonoimmassa tapauksessa tässä voisi käydä niin, että kuntaliitokset jäävät toteutumatta ja myös metropolihallinto on jäädytetty.  Silloin olemme alueemme yhteistyön kehittämisessä takaisin lähtöruudussa. Tämä ei ole kenenkään etu.  

Kaupungin asukastaloja tarvitaan myös jatkossa

Perjantai 2.1.2015 klo 15.21 - Villle

Helsingin Uutiset kertoi tänään verkkosivullaan, että Helsingin kaupungin asukastaloja ollaan edelleen lakkauttamassa.  Toisin kuin uutisessa todetaan, tämä asia ei ole vielä ensi keskiviikon 7.1 kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla. Helsingin demarien kanta tässä asiassa ei ole muuttunut, eli kannatamme näiden talojen säilyttämistä kaupungin oman toimintana edelleen. Toivon, että saamme tähän kaupungin muilta puolueilta riittävän tuen kaupunginhallituksen käsittelyssä.   

Olen käynnyt viime vuonna tutustumassa asukastalotoimintaan Helsingissä ja näen, että sillä on edelleen tarvetta. Yhteistyöllä järjestöjen kanssa on keskeinen rooli asukastalojen toiminnassa, mutta yksin järjestöjen vastuulle asukastaloja ei tulisi siirtää. Mielestäni on tärkeätä, että asukastalon arjen pyörittämisessä on jatkossakin mukana Helsingin kaupungin sosiaali- terveysviraston ammattihenkilökuntaa. Asukastaloilla on merkittävä rooli kaupungin ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä ja syrjäytymisen vastustamisessa sekä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Taloudellisesti vaikeina aikoina työttömyyden ja siitä seuraavien ongelmien lisääntyessä asukastalojen kaltaisen toiminnan tarve pikemmekin korostuu.  

Elämää on somen ulkopuolellakin

Tiistai 9.12.2014 klo 6.23 - Ville

Pidin viime viikonlopun molemmin puolin täystauon sosiaalisen median käytöstä.  Jo muutama päivä ilman Facebookkia ja Twitteriä sai pohtimaan näiden meillä Suomessa aktiivisesti käytettyjen sosiaalisen median työkalujen laajempaa vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Somettaminen on viimeisen kuuden vuoden aikana kasvattanut suosiotaan niin, että sen vaikutukset tapaamme kommunikoida ovat selkeästi merkittäviä, vaikka aiheesta on toistaiseksi tehty ilmeisen vähän vakavasti otettavaa tutkimusta.

Sosiaalisella medialla on toki myös ollut paljon myönteisiä vaikutuksia maailmaamme. Sen johdosta uutistoimistoilla ja muulla perinteisellä medialla ei ole enää tiedonvälityksen monopolia ainakaan niissä maissa, joissa Internetin käyttöä ei pyritä rajoittamaan.  Auktoritaarisesti johdetuissa maissa, kuten Kiinassa, viranomaisten on yrityksistä huolimatta vaikea aukottomasti kontrolloida netin käyttöä. Pienellä nettiosaamiselle viranomaispalomuureja voi kiertää. Yhden ainoan ehdottomaan totuuden ylläpitäminen on Pohjois-Korean kaltaisia diktatuureja lukuun ottamatta nykyisin vaikeaa.

Kansalaisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat meillä Suomessa somen ansiosta lisääntyneet. On tultu pitkä matka siitä, kun lehden toimituksen julkaisemaksi hyväksymä mielipidekirjoitus oli ainoita tapoja kansalaiselle toimia mielipidevaikuttajana. Somen ansioista erilaisista mielipiteistä ei Suomessa ole pulaa. Itselle tärkeän uutisen tai näkökulman löytäminen valtavasta tietomäärästä ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sen sijaan saattaa jo olla haastavampi tehtävä.

Oma some-taukoni oli siinä määrin myönteinen kokemus, että suosittelen muillekin. Täystauon ohella toki voi toki pohtia myös, kuinka tiivisti puhelimen tai tietokoneen kautta on tarpeen käydä päivän aikana katsomassa, että mitä somessa juuri parhaillaan tapahtuu. Metromatka ulos katsellen omissa ajatuksissaan voi olla joskus virkistävämpi tapa siirtyä töistä kotiin, kun Facebookin selailu älypuhelimen näytöltä. Näkemisenarvoista elämää on myös somen ulkopuolella.

Neuvontapuhelimen lakkautus toisi ruuhkia

Torstai 20.11.2014 klo 8.38 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (Kaupunki 19. 11.) pääkaupunkiseudun kuntien aikeista lakkauttaa suosittu terveysneuvontapuhelinpalvelu 100 23 vuodenvaihteen jälkeen. On vaikea ymmärtää, millä resursseilla jo ennestään ruuhkautuneissa terveysasemien puhelinpalveluissa ja päivystyspisteissä esimerkiksi Helsingissä hoidettaisiin ne 12 000 puhelua, jotka tulevat numeroon kuukausittain.

Matalan kynnyksen neuvontanumeron lakkautus lisäisi todennäköisesti lääkäriin hakeutumista silloinkin, kun sairaus paranisi kotihoidolla. Neuvontapalvelun lakkautus lisäisi myös tarpeettomia soittoja hätänumeroon ja ruuhkauttaisi sitäkin entisestään.

Vaikka kunnissa eletään tiukan euron vuosia, toivon, että tätä päätöstä ja sen seurauksia harkittaisiin vielä kertaalleen.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.11.2014

Maksuton joukkoliikenne ei ole mahdollista

Perjantai 7.11.2014 klo 15.31 - Ville

Kaupunginvaltuustokollega Leo Stranius (vihr.) ehdotti kolumnissaan (K&k 29.10.) Helsinkiin Tallinnan mallin mukaista maksutonta joukkoliikennettä. Olen toimivan joukkoliikenteen kannattaja, mutta en pidä Straniuksen ehdotusta kaupungin nykyisessä taloustilanteessa mahdollisena toteuttaa, sillä siihen käytettävät varat olisivat poissa muista palveluista, kuten jo nyt tiukalla olevasta sosiaali- ja terveystoimesta.

Maksuttomuuden vaikutuksista Tallinnan liikenteeseen on kahtalaisia tutkimustuloksia. Ruotsalaisen Kungliga Tekniska högskolan tutkijat ovat arvioineet, että joukkoliikenteen käyttö olisi Tallinnassa maksuttomuuden johdosta lisääntynyt vain kolme prosenttia. Huomattavin muutos on heidän mukaansa ollut se, että lyhyidenkin matkojen käveleminen on vähentynyt. Maksuttomuus johtaisi Helsingissä helposti säästöpaineiden edessä linjaverkoston karsimiseen. Täyden maksuttomuuden sijaan on mielestäni toistaiseksi parempi pyrkiä pitämään lippujen hinnat kohtuullisina ja huomioida vähävaraiset eritysryhmät alennuksin.

Mielipidekirjoitus Kirkko ja Kaupunki -lehdessä 3.11.2014 

Kirpparilla Kalliossa

Perjantai 31.8.2012 klo 22.15 - Ville

Olin viime torstaina toistamiseen tänä kesänä Dallapénpuiston kirpputorilla Kalliossa myymässä ystäväni kanssa käyttämättömäksi jääneitä kirjoja ja taloustavaraa. Järjestäjät olivat toivottaneet myös kunnallisvaaliehdokkaat  tapahtumaan tervetulleiksi näyttämään väriä ja päätimme vastata kutsuun. Myynnillä kartutimme hieman vaalikassaa ja samalla oli mukava jälleen aistia minulle jo lapsuudesta tutun kaupunginosan tunnelmaa. Isovanhempani asuivat aikanaan Kalliossa lähellä kirpputoripaikkaa ja Kalliossa tuli siksi lapsuudessa vietettyä paljon aikaa.

Tapahtuma oli urbaania kaupunkikulttuuria parhaimmillaan. Paikanpäällä oli iltapäivän ja alku-illan aikana satoja ihmisiä myymässä ja muutama tuhat ihmistä liikkeellä kiertelemässä ja ostamassa. Katusoittajat esittivät musiikkia ja monia kieliä kuuli puhuttavan. Kirpputori oli sitoutumattoman Kallio-liikkeen järjestämä ja mainonta siitä oli tapahtunut pääosin sosiaalisessa mediassa.

Helsinkiin, erityisesti Kallion alueelle, on viime vuosina syntynyt paljon tämän kirpputorin kaltaista varsin sponttaania asukastoimintaa. Myös perinteisiä kaupunginosatapahtumia järjestetään tähän aikaan vuodesta useilla asuinalueilla Helsingissä. Niissä monissa on tullut jo kierrettyäkin. Asukasaktiivisuuden ja sosiaalisuuden lisääntymistä Helsingissä on pidettävä kaikin puolin positiivisena asiana, joka vahvistaa myönteistä kuvaa Helsingistä elävänä ja kansaivälisenä kulttuurikaupunkina.