Talousarvioaloite: Meri-Rastilan terveysasema tulee avata uudelleen

Perjantai 3.2.2023 klo 12.56 - Ville

Joka kevät kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä talousarvioaloitteita seuraavan vuoden budjettiin tärkeinä pitämistämme isommista hankkeista. Taistelu parempien terveyspalvelujen puolesta Vuosaareen on ollut keskeinen osa valtuustotyötäni. Jätin viime keskiviikkona 1.2.2023 valtuuston kokouksessa vuoden 2024 budjettiin aloitteen, jossa pyydetään selvittämään 2005 suljetun Meri-Rastilan aseman avaamista uudelleen Meri-Rastilan ostoskeskusuudistuksen yhteydessä.  Aloitteessa todetaan seuraavaa:

”Hoitoon pääsy Vuosaaren terveysasemalla on ollut pian parinkymmenen vuoden ajan haaste, vaikka käytettävissä oleva henkilökunta on tehnyt asiassa parhaansa. Vuosaaren alueen toinen Meri-Rastilan terveysasema suljettiin vuonna 2005, eikä Albatrossin sote-asema ole pystynyt tiloiltaan ja henkilöstöltään vastaamaan tarpeeseen.

Vuosaaren asukasluku tulee lähivuosina kasvamaan useilla tuhansilla jo päätettyjen kaavoitushankkeiden takia, mutta kaupungin sote-palveluita alueella on pikemminkin viime vuosina vähennetty. Tämä ristiriita on aika päättäväisin toimin nyt korjata. Pelkällä asuntorakentamisella palvelut unohtaen ei tehdä viihtyisää ja turvallista kaupunginosaa.

Ehdotan talousarvioaloitteella, että Meri-Rastilan uuteen ostoskeskukseen avataan terveydenhuollon palvelupiste, jossa on tarjoilla sekä terveyspalveluita että terveysneuvontaa. Tarkempi suunnitelma tehdään aloitteen hyväksymisen jälkeen.”

Vuosaaren Broändan kaava

Torstai 2.2.2023 klo 9.24 - Ville

Valtuustossa oli eilen Vuosaaren Broändan kaava, joka tuo pohjoiseen Vuosaaren sata uutta asukasta. Määrä ei ole suuri, mutta linjani mukaisesti nostin jälleen esille terveyspalvelujen riittävyyden ja tein asiasta ponnen ”Kaupunginvaltuusto edellyttää mahdollisuutta selvittää, miten Vuosaaren sosiaali- ja terveyspalvelut riittävät kaavan tuomille asukkaille.” Valitettavasti tälle ei löytynyt riittävästi tukea. Keskustelu meni hakoteille ja äänityksessä 30 kannatti ehdotustani, 5 äänesti vastaan ja 49 tyhjää. Tyhjää on lähes sama kuin vastustaminen. Ponsi ei toki kaikkia ongelmia ratkaise, mutta osoittaa tahtotilan. Ajatus, että lähiöitä parannetaan vain rakentamalla palvelut unohtaen, on kestämätön. Puheenvuoroni ja keskustelun voi katsoa tästä: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/view?eventId=215319417&assetId=222958603#T6969

Valtuustoaloite: Aurinkolahden liikenneturvallisuuden parantaminen

Maanantai 6.6.2022 klo 13.06 - Ville

Jätin Helsingin valtuusto kokouksessa 1.6.2022 seuraavan valtuustoaloitteen:

Vuosaaren Leikosaarentiellä ja Aurinkolahden puistotiellä autojen ylinopeudet ja liikenneturvallisuuden vaarantuminen on jatkuva huoli. Alueella sijaitsee useita kouluja ja päiväkoteja, joiden lapset liik-kuvat alueella. Leikosaarentiellä ja Aurinkolahden puistotiellä moottoripyörien, mopojen ja autojen yöllinen ”kortteliralli” on jokakesäinen asukkaita valvottava harmi. Asukkailta saamieni viestien mukaan molemmilla teillä kiihdytellään ja kaasutellaan kesällä kovaäänisesti harvase yö, eikä 30 km/h nopeusrajoitusta noudateta. Ratkaisu asiaan voisi olla, että korttelissa sallittaisiin yöaikaan liikennemerkein vain tonteille ajo. Tämän valvonta on poliisin vähäisten resurssien takia vaikeaa. Tämän takia ehdotan valtuustoaloitteella, että Aurinkolahden puistotielle Aurinkolahden peruskoulun eteen ja Leikosaarentielle Jauhajankujan rakennetaan ajohidasteet.

Rastilan leirintäalueesta ja talviuinnista

Torstai 17.2.2022 klo 9.35 - Ville

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin eilen Jape Lovénin (sd.) aloite Rastilan leirintäalueen toimintaedellytysten turvaamisesta. Päätöksen mukaan alue voi jatkaa matkailukäytössä. Tämä oli erittäin hyvä ratkaisu. Käsittelyn yhteydessä tein ponnen ”Hyväksyessään aloitteen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta avata Rastilan leirintäalueen rantaan yleinen avantouintipaikka, jota leirintäalueen vieraat ja kaupunkilaiset voivat maksua vastaan käyttää.” Se ei kuitenkaan mennyt valtuustossa läpi. Äänet jakautuivat 32 ponnen puolesta ja 3 vastaan. (49 tyhjää).

Olen samasta asiasta jo aiemmin tehnyt valtuustoaloitteen, mutta se ei ole vienyt asiaa maaliin. Työni talviuintimahdollisuuksien lisäämiseksi Vuosaaressa ja Helsingissä kuitenkin jatkuu ja uskon, että tuloksia ennen pitkää nähdään. Toimialalla on parhaillaan tekeillä asiasta laajempi selvitys ja toivon, että siinä yhteydessä myös Vuosaari huomioidaan.

Valtuusto-aloite 17.2: Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatkettava

Perjantai 19.2.2021 klo 22.13 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 17.2. seuraavan valtuustoaloitteen:

Kontulan keskustassa Naapurintie 14:sta viisitoista vuotta toimineen Perhetalo Naapurin toiminta on Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan taholta päätetty joulukuussa 2020 lakkauttaa. Asiaa ei ole käsitelty toimialalautakunnassa.  Naapurin tilat on koronarajoitusten aikana annettu viereisen Kontulan päiväkodin käyttöön, johon on ollut vuoden vaihteessa odotettua enemmän hakijoita. Naapurin toimintaa on tarkoitus jatkaa leikkipuistoissa, mikä ei vastaa toimintaa omassa tilassa. 

Kontulan asukkaat ovat yhdessä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa koonneet adressin, jossa toivotaan, että koronarajoitusten jälkeen Kontulassa olisi edelleen Naapurin tapainen perheiden kohtaamispaikka. Adressissa perustellaan hyvin Naapuri merkitystä alueen asukkaille. Se on ollut alueen lapsiperheille vuosien ajan ”tapaamispaikka ja tukipiste”. Adressissa todetaan, että ”Naapuri on vuosien varrella tarjonnut alueen vanhemmille ja lapsille toimintaa, harrastamista ja mukavaa yhteistä tekemistä.” Perhetalo, jossa on ollut avoimet ovet ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut tärkeä paikka alueen asukkaille tutustua muihin perheisiin. Toiminnan maksuttomuus on myös ollut merkittävä asia, sillä kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta osallistua maksullisiin kerhoihin.

Ehdotan valtuustoaloitteella, että Perhetalo Naapurin toimintaa Kontulassa jatketaan koronarajoitusten purkamisen jälkeen entiseen tapaan ja tarvittaessa perhetalotoiminalle etsitään Kontulasta uudet tilat.

Valtuusto-aloite: Leikosaarentien liikenneturvallisuus

Sunnuntai 24.1.2021 klo 15.42 - Ville

Olen päättyvällä valtuustokaudella 2017-2021 käyttänyt, kuten aieimminkin, aktiivisesti kaupunginvaltuutetun aloiteoikeutta jätteen 21 valtuusto- ja talousarvio-aloitetta. Viimeisin tammikuun valtuustossa 20.1.21 jättämäni aloite koskee Leikosaarentien liikenneturvallisuuden parantamista Vuosaaren Aurinkolahdessa. Sen, kuten useimmat aloitteeni tein asukaspalautteen jälkeen ja perehtyen sen pohjalta asiaan. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

"Vuosaaren Aurinkolahden Puistotien ja Gustav Pauligintien liikenneympyröiden välissä sijaitsevan Leikosaarentien katuosuuden liikenneturvallisuudesta on tullut allekirjoittaneelle kaupunginvaltuutetulle asukaspalautetta. Tunnen myös itse seudun ja sen kehityksen Vuosaaressa vuodesta 1997 asuneena.  Vaikka tieosuuden nopeusrajoitus on 40 km/h, pitkällä suoralla autot saattavat kiihdyttää jopa 60 km/h nopeuteen ja jalankulkijoiden turvallisuus vaarantuu. Autojen kiihdytysäänet häiritsevät myös läheisten talojen asukkaita. Ehdotan valtuustoaloitteella, että katuosuuden nopeusrajoitus lasketaan 30 km/h ja katuosuuden puolivälissä olevan Jauhajankujan kohdalle rakennetaan turvallisuutta lisäävä hidaste.  Ratkaisua voidaan perustella sillä, että kyseinen osuus on Aurinkolahden alueella ainoita suoria, jossa ei ole turvallisuutta lisääviä järjestelyjä ja alueella liikkuu runsaasti läheisten koulujen ja päiväkotien lapsia. Leikosaarentien ympäristössä on runsaasti kerrostaloja, joissa asuu satoja ihmisiä, joten jalankulkua on merkittävästi."

Millaista on kaupunginvaltuutetun arki?

Maanantai 11.1.2021 klo 11.17 - Ville

Toinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuustossa on loppusuoralla ja muutaman kuukauden päästä vaaleissa on kaupunkilaisten tehtävä arvioida minun ja muiden suoriutumista kaupungin asioiden hoitajana. Millaista aikaa vuodet valtuutettuna on olleet? Mitä olen oppinut ja miten esimerkiksi aloitejärjestelmää voisi kehittää?

Kukaan ei saa mitään eteenpäin valtuustossa yksin

Lokakuussa 2012 minut valittiin 901 äänellä Helsingin valtuuston jäseneksi ja 2017 jatkoon 1093 äänellä. Kaupungin yhteisten asioiden hoitamisessa olen ollut mukana vuoden 2008 vaaleista alkaen.  Kun aloitin valtuustossa kahdeksan vuotta sitten uutta opeteltavaa, oli paljon. Helsinki on väestöltään maamme suurin kaupunki ja myös suuri työnantaja. Valtuustotyö vaatii laajaa osaamista ja myös kykyä löytää kahden viikon välein järjestettävien valtuuston kokousten pitkiltä asialistoilta asiat mihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustotyössä profiloivia asioita on se, mihin lautakuntaan valtuutettu kuuluu. Olen tämän vaalikauden ollut Helsingin koulu- ja päiväkotiasioista vastaavan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen. Laitakunta kokoontuu noin kolmen viikon välein. Edellisen kauden olin vanhamuotoisessa opetuslautakunnassa, joten näiden asioiden osalta asiantuntemusta on kertynyt kahdeksassa vuodessa melko paljon.

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja tavoitteitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja. Tärkeää myös olla jatkuvasti kaupunkilaisten tavoitettavissa vaalien välillä niin isoissa kuin pienissä asioissa ja pyrkiä perustelemaan myös vaikeita päätöksiä. Nykyään sosiaalinen media tarjoaa tähän perinteisten ja tärkeiden toritapaamisten ohella hyvän foorumin.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyön instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. SDP:n ryhmää on tällä kaudella johtanut kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja itse olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Useita kertoja olen myös vetänyt ryhmäkokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt. Itse valtuuston kokouksissa puhutaan paljon asiaa, mutta myös sen vierestä. Kokoukset lähetetään suorana Helsinki Kanavalla.  Mitä lähempänä vaalit ovat, sitä pidemmäksi kokoukset tahtovat käydä.

Viime vuoden maaliskuusta alkaen olen osallistunut kaikkiin kokouksiin koronatilanteen takia etäyhteydellä. Alkukankeuden jälkeen etäkokoukset ovat alkaneet sujua paremmin varsinkin syksyllä käyttöön tulleen sähköisen äänestämisen myötä. Toivottavasti ennen pitkää kuitenkin voidaan jälleen kokoontua normaalisti kaupungintalolle. Työn kannalta tärkeä verkostoituminen ja kokousten ulkopuolinen ajatustenvaihto ei onnistu kovin hyvin etänä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Valtuusto-aloitteita olen itsekin tehnyt melko aktiivisesti, kuten Helsingin Uutiset viime viikolla kertoi. Aloitteideni aiheet ovat olleet isompia ja pienempiä. Teemana on ollut muun muassa Vuosaaren ikäihmisten palvelut, liikenneturvallisuusasiat, leikkipuisto Trumpetin lisärakennus Kannelmäkeen ja niin edelleen. Osa aloitteista on edennyt ja osa ei. Muutamat ovat edelleen käsiteltävänä.

Suurin merkitys aloitteistani on ollut tällä kaudella kaupunkipyöräverkon laajentamista Vuosaareen koskevalla aloitteellani, josta käynnistyneen prosessin seurauksena koko kaupunkipyöräverkkoa pian laajennetaan.  Sähköpotkulautojen pysäköintiä koskeva aloitteeni herätti myös viime vuonna runsaasti keskustelua sekä valtuustossa että julkisuudessa, jonka toivon edesauttavan ongelman ratkaisua koko maan tasolla, sillä liikenneministeriö on luvannut selvittää asiaa.

Ennen aloitteen jättämistä yleensä kerään aiheesta riittävästi tietoa ja pyrin selvittämään voisiko asiaa edistää esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmän kautta. Aloitteistani osan olen tarkoituksella allekirjoittanut vain itse tai kerännyt niihin alle viistoista allekirjoitusta, jonka johdosta aloite on mennyt vain lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Näissä tapauksissa aloitteiden aihe on ollut kokoluokaltaan sellainen, että en ole nähnyt valtuustosalikäsittelyä tarpeellisena. Aloitejärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mitä pidän hyvänä asiana. Kaikkien aloitteiden käsittely valtuuston kokouksissa venyttää usein iltoja viiden tunnin pituisiksi ja johtaa siihen, että jostain mielipiteitä jakavasta aloitteesta saatetaan puhua pidempään kuin isosta kaavoitus tai budjettiasiasta. Pienemmissä asioissa riittäisi hyvin, että aloite käsiteltäisiin vain lautakunnissa, jossa kuitenkin valtuuston isommat poliittiset ryhmät ovat edustettuina.

Valtuuston jäsenenä oleminen on työtä siinä missä muukin, jossa kokemus, koulutus, oman aktiivisuuden määrä ja niin edelleen vaikuttaa tuloksiin. Kokonaisuutena on todettava, että kahdeksan vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis jatkamaan työtä myös seuraavat neljä vuotta.

Koripallokenttä Vuosaareen

Sunnuntai 7.6.2020 klo 15.36 - Ville

Terveiset Porin puoluevaltuustosta

Sunnuntai 17.11.2019 klo 14.39 - Ville

Kokouksessa korostettiin tarvetta alkaa valmistua ajoissa keväällä 2021 järjestettäviin kunnallisvaaleihin.  Vaalien kannalta on eriarvoisen tärkeää onnistunut ehdokasasettelu. Puoluevaltuusto päätti yksimielisesti aiemman esityksen pohjalta, että jatkossa voidaan järjestää neuvoantavia jäsenäänestyksiä puheenjohtajasta. Ensi kesäkuun Tampereen puoluekokouksen osalta tämä tarkoittaa, että jos maaliskuun 2020 alkuun mennessä on ilmoittautunut useampi pj-ehdokas, äänestys järjestetään.

Valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille Helsinkiin

Keskiviikko 9.10.2019 klo 21.10 - Ville

Jätin 9.10 Helsingin valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa ehdotan ratkaisujen etsimistä sähköpotkulautojen sinne tänne pysäköinnistä Helsingissä seuraaviin ongelmiin. Vastaavaa keskustelua on käyty myös Tukholmasta, josta sain ajatuksen aloitteelle. Aloitteeni allekirjoitti 27 valtuutettua useasta ryhmästä.  Aloite lähtee nyt käsittelyyn ja toivottavasti, kun se tulee loppukesästä valtuustoon, saadaan ensi kesäksi ratkaisuja ongelmaan. Ajatukseni on se, että kun tulee uusia liikkumisen muotoja, mikä sinänsä on myönteinen asia, kaupunkiympäristössä tarvitaan säännöt, jotta viihtyvyys ja yleinen turvallisuus voidaan taata. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Helsingin kaupungin kaduille ja jalkakäytäville ilmestyi keväällä 2019 yksityisten yritysten vuokrattavia sähköpotkulautoja. Uudet liikkumismuodot ovat kaupunkiin tervetulleita. Esimerkiksi kaupunkipyörät on otettu Helsingissä hyvin vastaan. Niiden pysäköinti on selkeästi järjestetty. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta kaikki kokevat olonsa turvalliseksi ja yleinen viihtyvyys säilyy.

Helsingissä on tärkeä löytää talven 2019 - 2020 aikana ratkaisu sähköpotkulautojen pysäköintiongelmaan, jotta laudoille saadaan kesäksi 2020 esimerkiksi määritellyt pysäköintiruudut ja turvallista jalankulkua haittaavaa pysäköintiä saadaan tehokkaasti rajoitettua.  

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran pitämä SDP:n ryhmäpuheenvuoro kaupungivaltuuston vuoden 2017 tilinpäätöskäsittelyssä 20.6.2018.

Keskiviikko 20.6.2018 klo 17.54 - Ville

Vuoden 2017 aikana Helsinki kävi läpi historiansa ehkä suurimman muutoksen. Kaupungin kolmenkymmenen itsenäisen viraston ja liikelaitoksen tilalle tuli neljän toimialan malli. Muutos näyttää sujuneen hyvin, mutta varmasti tarvitaan tarkempaa analyysiä siitä, miten on onnistuttu. SDP:n valtuustoryhmä haluaa tässä yhteydessä lausua kiitokset kaupungin työntekijöille siitä tavasta jolla vaativaan muutokseen on sopeuduttu.

Me viime kaudella tässä salissa istuneet totuimme kuulemaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen synkkiä katsauksia Suomen ja Helsingin taloudellisesta tilanteesta. Tällä kaudella olemme saaneet kuulla pormestari Vapaavuorelta myönteisempiä talouslukuja sen myötä, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen talouden kohentumisen myötä parantunut.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Tulevaisuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät lähinnä Suomen valtioneuvoston edelleen puuhastelemaan sote- ja maakuntauudistukseen. Mutta ei hätää, tämän valtuuston jäsenenä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet voivat edesauttaa, että tämäkin tumma pilvi voidaan syksyn tullen haihduttaa taivaalta.

SDP piti viime kaudella jatkuvasti esillä sitä, että Helsingin on huomioitava palvelujen tarjonnassa väestönkasvu. Kasvavan kaupungin on tarjottava asukkailleen koteja, palveluita ja työpaikkoja. Viime vuonna Helsinkiin muutti melkein 10000 uutta ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun. Tämän pitää näkyä asuntapoliittisina painotuksina. SDP toivoo, että Östersundomin kehittäminen nostetaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen sille kuuluvalle paikalla ja poliittinen vitkuttelu asiassa lopetetaan.

Helsingin kaupungilla menee hyvin, mutta ei aivan kaikilla helsinkiläisillä. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt, muu asunnottomuus on kasvanut.

Helsingin erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa sosialidemokraattien näkemyksen mukaan riittävät satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen. Kuten viime kaudella useaan otteeseen ryhmämme totesi, monet silloiseen opetusvirastoon kohdistetuista leikkaustoimista olivat ylimitoitettuja. Jopa yksittäisten koulujen luokkia suljettiin marginaalisten säästöjen aikaansaamiksesi. 2015 lopetettiin paniikkitoimena koulujen väliset urheilukisat. No nyt niitä taas järjestetään, kun on päästy kaskon hätätilavaihteesta yli. Jos haluamme meillä on varaa maksuttomaan toiseen asteeseen, kuten SDP ryhmäaloitteessaan esittää.

Menneiltä vuosilta meillä on perintönä myös runsaasti korjausvelkaa ja huonoon kuntoon päässeitä koulurakennuksia. Tällä hetkellä meillä on sekä kaskon että kympin puolella henkilöstövajetta joka hidastaa korjaustoimien eteenpäin viemistä. Siihen on puututtava.

Loppuun muutama sana arviointikertomuksesta kaskon osalta. Vaikka monessa suhteessa kehitys on ollut myönteistä, raportista käy ilmi, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. Oppisopimuskoulutusta, joka on meillä ollut pitkään muihin verrattuna melko vähällä käytöllä, on kehitetty hankkeiden avulla, mutta edelleenkään oppisopimusten määrällistä tavoitta ei ole saavutettu. Mitä voitaisiin vielä tehdä?

Keskeyttämisten määrä ammattilisissa oppilaitoksissa on jonkun verran vähentynyt viime vuosina, mutta edelleen noin 10 prosenttia keskeyttää ilman, että he jatkavat opintojaan muualla. Se, mitä heille tapahtuu tämän jälkeen, pitää olla meidän kiinnostuksen kohde.

Helsingillä ei ole varaa päästää yhtään lasta ja nuorta syrjäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaupungilla menee taloudellisesti nyt paremmin kuin pitkään aikaa ja voimme pitää kaikki kehityksessä mukana. SDP:n valtuustoryhmä suosittaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Puheenvuoro Helsingin valtuuston kokouksessa 21.6 koskien vuoden 2016 arviointikertomusta.

Keskiviikko 21.6.2017 klo 17.51 - Ville

Kiitän tarkastuslautakuntaa hyvin ja perusteellisesti tehdystä työstä! Juuri työnsä päättäneen kaupungin opetuslautakunnan jäsenenä ja nykyisen Kasko-lautakunnan, siis kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä keskityin tässä lyhyessä puheenvuorossani vain kouluverkkotarkastelua koskevaan osaan. Itse aikanaan ehdotin tämän minulle sattuneista syistä varsin tutun aiheen ottamista tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteeksi ja oli mielenkiintoista lukea nyt se miten aihetta on käsitelty.

Olisin kaivannut tähän osioon erityisesti viime kaudella paljon keskustelua herättäneistä Tapanilan, Töyrynummen ja Käpylän vaikeista kouluverkkotarkasteluista jotain analyysia, että kuinka niissä lautakunnan mielestä onnistuttiin. Nyt tämä on vähän abstraktilla tasolla. 

Suomenkielisellä puolella koulujen määrä väheni 10 % prosenttia ja ruotsinkielisellä peräti 27 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella erityisesti voidaan kysyä onko saavutettavuus enää riittävällä tasolla ja muodostuvatko koulumatkan liian pitkiksi.

Tärkein parannusehdotus on se, että muutosten lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisemmin. Itse toivon, että tämä uuden kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kautta sekä koulujen että päiväkotien tilojen yhteiskäytöstä tulee nykyistä selkeämpää. 

Kaupungistumista ei voi enää estää

Maanantai 29.5.2017 klo 8.59 - Ville

Kiitokset Helsingin tulevalle pormestarille Jan Vapaavuorelle (kok) ikävän totuuden lausumisesta ääneen koskien Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaavailemaa maakuntauudistusta (HS 27.5.).

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä?

Maanantai 27.3.2017 klo 14.51 - Ville

Ensimmäinen kauteni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä on loppusuoralla ja on vaaleissa kaupunkilaisten tehtävä on arvioida minun ja muiden suoriutumista tämän kaupungin asioiden hoitajana. Aiemmassa blogissani pohdin työtä opetuslautakunnassa. Millaista aikaa nämä reilut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on ollut?

Kukaan ei saa mitään aikaiseksi valtuustossa yksin

Vaaleissa ehdokkaat pyrkivät nostamaan esille omia teemojaan ja ansioitaan. Oman agendan edistämisen ohella kaupungin yhteisten asioiden hoidossa keskeistä on kyky nähdä yhteinen agenda ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Missään kaupungin päättävässä elimessä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa kukaan ei saa läpi asiaansa yksin, vaan aina tarvitaan enemmistön tuki. Tällöin on myös kyettävä hakemaan tukea yli puoluerajojen, sillä yksikään poliittinen ryhmä ei Helsingissä yksin pysty muodostamaan enemmistöä. Vaalikoneissa kannattaisi siis myös kysyä yhteistyötaitoja.

Valtuustoryhmän jäsenenä

Keskeinen valtuustotyö instrumentti on oma valtuustoryhmä, joka kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta puoleksitoista tunniksi käsittelemään illan esityslistaa ja muita ajankohtaisia asioita. Meidän ryhmäämme johti asiantuntevasti ja pitkällä kokemuksella suurimman osan valtuustokautta nyt politiikan ainakin toistaiseksi jättävä Osku Pajamäki. Itse kokouksissa puhutaan paljon asiaa ja myös asian vierestä. Jokaisella on ymmärrettävästi tarve profiloitua poliitikkoina.  Valtuuston työmuotoja on mielestäni tarpeen kehittää, kuten nyt Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä tapahtuukin. Omasta puolestani toivon, että tämä kehitys vie työtä kohti toisaalta avoimempaa mutta toisaalta myös kohti toimivampaa päätöksentekoa.  Esimerkiksi kyselytuntijärjestelmä on edelleen liian kankea ja kaipaa terävöittämistä.

Valtuusto-aloitteet valtuutetun työkaluna

Kokonaisuutena on todettava, että neljän vuotta Helsingin valtuuston jäsenenä on ollut hyvin mielenkiintoinen aika elämässä. Olen oppinut valtavasti uutta ja saanut myös itselläni tärkeitä asioita edistettyä ja jos luottamusta riittää, olen valmis työtä jatkamaan myös seuraavat neljä vuotta.

Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuusto

Tiistai 14.3.2017 klo 11.43 - Ville

Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittävä

Keskiviikko 26.10.2016 klo 12.37 - Ville

Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.  Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa.

Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa  

Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa.  

Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä?

Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme.

Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin

Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin.

Palveluita ei saa unohtaa!

Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa.  Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen.  On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille.

Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. 

Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016

Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.25 - Ville

Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää.  

Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta.

Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon.   

Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistus

Maanantai 2.5.2016 klo 15.03 - Ville

Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään.

Ammatillistuuko politikka Helsingissä?

Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin.  Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään.  Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus?

Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi?

Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen?  Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. 

Länsimetrosta

Keskiviikko 27.4.2016 klo 19.32 - Ville

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16

”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla.   Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.”

Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.  Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin.  Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään?  

En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa.

Korvaava kenttä tulisi avata nopeasti

Tiistai 5.4.2016 klo 8.53 - Ville

Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi.

Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista.

Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.4.2016.