Kirje helsinkiläisille SDP:n jäsenille

Torstai 7.8.2014 klo 17.15 - Ville

Jos kannatusta riittää, olen valmis syyskuun alussa lähtemään tekemään täyspainoista vaalikampanjaa. Syksyn 2012 kuntavaalikokemus ja osallistuminen aktiivisesti SDP:n vaalityöhön kaikissa syksyn 2008 jälkeisissä vaaleissa antavat tähän hyvän lähtökohdan. Ilokseni moni on jo ilmoittautunut kiinnostuksensa tulla mukaan tukiryhmään ja kaikki kiinnostuneet mahtuvat mukaan, jos syyskuun alussa ratkeava esivaali näyttää vihreää valoa varsinaiselle ehdokkuudelleni.

Suunnitelmissani on tehdä koko kaupungissa näkyvä kampanja, jossa pyritään luomaan luottamusta siihen, että yhteistyöllä maamme nykyiset ongelmat on ratkaistavissa. Tarkempia vaaliteemoja on tarkoitus hahmotella alkusyksyllä, mutta minulle tärkeitä teemoja on peruspalveluiden ja työelämän laadun parantamiseen liittyvät kysymykset.

Itselläni on omakohtaista kokemusta siitä, mitä olla pätkätyöläinen nyky-Suomessa. Olen tehnyt tutkijan työtäni yliopistolla vuoden ja usein muutaman kuukauden jaksoissa. Väliin on mahtunut myös muutama työttömyysjakso ja toki myös hyviä kokemuksia myös työskentelystä erilaisissa työympäristöissä.

Työttömyys, työn katkonaisuus ja työn menettämisen pelko ovat tänä päivän arkipäivää hyvin monille suomalaisille ammattiin ja koulutukseen katsomatta. Toimeentulon ohella jatkuva työhön liittyvä epävarmuus on henkisesti kuluttavaa. Yhteiskunnan ei mielestäni pidä antautua työelämän ongelmien edessä. Kampanjassani, ja tavoitteen mukaan tulevassa työssäni kansanedustajana, haluan olla paremman työelämän puolestapuhujana ja toimia sen eteen, että yhä useammalla suomalaisella olisi vakituinen työ, jolla tulee myös toimeen.

Työssäni kaupunginvaltuutettuna olen halunnut puolustaa helsinkiläisten oikeutta saada toimivia peruspalveluita. Jokaiselle helsinkiläisellä tulisi olla toimiva terveysasema, johon pääsee inhimillisessä ajassa hoitoon. Lapsiperheitä varten lähellä kotia koulu, jossa on tarjoilla laadukasta opetusta. Ikä-ihmisille on voitava taata oikeus inhimilliseen vahvuuteen. On tärkeätä, että poliitikot huolehtivat siitä, että niin sote-uudistus kuin peruskoulu-uudistuskin toteutuessaan parantavat lähipalveluiden tasoa.

Maailmapoliittiset näkymät ovat kuluneen vuoden aikana synkistyneet ja on selvää, että seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa moniin Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. On hyvä, että keskustelun pohjaksi ensi vuoden alussa ilmestyy laaja asiantuntija selvitys Suomen turvallisuusympäristön viimeaikaisista muutoksista. Historian opetuksia ei Suomen tämän päivän turvallisuuspolitiikkaa suunniteltaessa pidä myöskään unohtaa. Yliopistotyöni kautta poliittinen historia on minulle tuttua. Olen käsitellyt tutkimuksissani erityisesti kylmän sodan aikaa ja siinä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.

SDP:n kannatus ei ole viimeaikaisissa gallupeissa ollut sitä, mitä me monet puolueaktiivit toivoisimme. Mitään helppoa tietä suomalaisten äänestäjien enemmistön luottamuksen saavuttamiseksi ei ole. Jokaista aktiivia tarvitaan mukaan ensi kevään vaalityöhön, jotta saamme aikaiseksi tuloksen, johon voimme ole tyytyväisiä. Omasta puolestani olen valmis laittamaan itseni likoon kampanjansa ja tekemään parhaani sen eteen, että ensi kevään vaaleissa SDP:n kannatus Helsingissä on neljänvuoden takaista tulosta selkeästi parempi.

Kehäradasta ja luontomatkailusta vauhtia pääkaupunkiseudun turismiin

Keskiviikko 9.7.2014 klo 16.55 - Ville

Kesä on hyvää aikaa pohtia matkailun merkitystä Suomelle ja pääkaupunkiseudulle. Ensi kesänä valmistuvan Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Sen ohella, että tämä parantaa mahdollisuuksia päästä kätevämmin lentokentälle, se tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää pääkaupunkiseudun matkailua ja näin vahvistaa alueemme elinkeinopohjaa sekä voi myös tuoda uusia kaivattuja työpaikkoja.   

Monissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa, kuten Tukholmassa, Pariisissa, Varsovassa, Roomassa, matka kaupungin päälentokentältä kaupungin keskustaan sujuu kätevästi suoraan lentoterminaalista lähtevällä junalla. Helsinki-Vantaan kentällä matkustajan on toistaiseksi vielä valittava auton, taksin ja bussiyhteyden välillä. Varsinkin ensimmäistä kertaa maahamme tulevalle ulkomaiselle jo oikean bussipysäkin löytäminen lentoasemalta saattaa ottaa nykyisin aikaa vievää ja vaivalloista.   

Uusi Kehärata tarjoaa kiintoisia mahdollisuuksia kehittää pääkaupungin turismia, joita kannattaa alkaa ajoissa matkailutoiminnan kehittämisen näkökulmasta ennakkoluuttomasti pohtia. Kehärata nimittäin mahdollistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää läpikulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttävien lyhyen aikaa maamme kamaralla olevien matkalaisten aiempaa helpomman mahdollisuuden pistäytyä tutustumassa Helsingin keskustan nähtävyyksiin. Tämä tarjoaa myös potentiaalia uusille matkailuun keskittyville pieniyrityksille. Kävin joku vuosi sitten Amsterdamin lentokentällä, jossa eräs yritys tarjoisi transit-matkustajille mahdollisuuksia tehdä bussilla muutaman tunnin kierroksen kaupungille ja takasi paluun ajoissa jatkolennolle. Esimerkiksi vastaavaa ideaa voisi lainata myös Helsinkiin.

Ulkomaalaisten ihmisten kanssa keskustellessa käy usein ilmi, että Suomen eksoottinen ja kaunis luonto on se, mitä moni on käynyt täällä katsomassa tai minkä vuoksi moni olisi kiinnostunut tulemaan käymään Suomessa. Tämä on hyvä pitää myös mielessä, kun pohditaan, että miten pääkaupunkiseudun kiinnostavuutta matkailukohteena voitaisiin lisätä. Esimerkkinä heinäkuun Finnarin Blue Wings lehdessä on myönteisellä tavalla nostettu esiin Nuuksion, Sipoonkorven, Vuosaaren Uutelan sekä Helsingin ja Espoon saariston hyvät mahdollisuudet luontomatkailuun. Tämän osalta ulkomaille suunnattu tiedotus ja hyvät liikenneyhteydet luontoalueille ja kunnollinen opastus perillä kohteessa ovat turismin kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudun viheralueiden ”löytäminen”  on myös mahdollisuus kehittää alueellemme  uutta luontomatkailuun suuntautuvaa pieniyritystoimintaa. 

Tarvitaan toimiva metropolihallinto

Maanantai 23.6.2014 - Ville

Minihallitusneuvotteluissa päätetty länsimetron jatko Kivenlahteen ja periaatekirjaus Pisararadan rakentamisesta Helsingin keskustaan ovat pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta merkittäviä hankkeita. Niiden mukanaan tuomien myönteisten elinkeinopoliittisten vaikutusten lisäämiseksi on tärkeätä, että metropolihallintosuunnitelma viedään maaliin työnsä aloittavan Alexander Stubbin (kok) hallituksen aikana.

Helsingin seutu on koko maamme taloudelle ensiarvoisen tärkeä. Siksi täällä tarvitaan kilpailun sijaan nykyistä tiiviimpää yritystoimintaa ja arjen hyvinvointia vahvistavaa, kuntarajat ylittävää yhteistyötä niin maankäytössä, asumisessa kuin liikenteessäkin. Koska kuntarajojen muutoksille ei näytä olevan pääkaupunkiseudulla valmiutta, on tärkeätä, että myös Helsinki on myönteisesti mukana tukemassa demokraattisen metropolihallinnon aikaansaamista seudullemme.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 23.6.2014.

Omaishoitajien oikeus vapaisiin tulee taata Helsingissä

Keskiviikko 18.6.2014 klo 8.05 - Ville

Helsingin valtuuston kevään viimeisessä kokouksessa käsitellään tänään 18.6. tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomusta. Yleisvaikutelma on, että Helsingin talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta kohtuullisessa kunnossa, mutta terveyden ja hyvinvoinnin eroihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Tarkastuslautakunnan raportin mukaan kaupungin toimet omaishoidon lakisääteisen lomituksen järjestämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Määrärahat eivät ole loppuneet, mutta koska hoitajalla ja hoidettavalla ei ole täyttä oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.  Vanhusomaishoitoperheissä olisi tarpeen lisätä erityisesti päivätoimintaa, mutta tarvetta on myös esimerkiksi kehitysvammaisten lyhytaikaiselle laitoshoidolle. Yksi syy ongelmiin on se, ettei omaishoidon palvelusetelikokeilu ole toiminut odotetusti.  

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä läheistensä ja yhteiskuntamme hyväksi, jossa jaksaakseen heillä on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.  Tämän vuoksi on tärkeätä, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto selvittää viipymättä omaishoidon lomituspalveluiden riittävyyden kaikille omaishoitoperheille ja tekee tarvittavat korjaukset.   

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Uutisissa 18.6.2014.

Helsingin on tartuttava terveyserojen takana olevaan eriarvoistuuteen

Lauantai 14.6.2014 klo 14.47 - Ville

Helsingin valtuuston kevään viimeiseen kokoukseen tulee ensi keskiviikkona käsittelyymme tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomus, joka sisältää monesta näkökulmasta merkittävää tietoa kaupunkimme nykytilasta. Yleisvaikutelma on, että kaupunkimme talous on toistaiseksi vaikeista ajoista huolimatta pysynyt kohtuullisena, mutta terveyden ja hyvinvoinnin alueellisiin eroihin on jatkossakin syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Lautakunnan raportissa on arvioitu, että miten Helsingin vuosina 2009–2012 toteuttamat terveyserojen kaventamiseksi toteuttamat hankkeet ovat vähentäneet terveyseroja.  Helsingin peruspiirit ovat lähentyneet sairastavuusindeksin mukaan maan keskiarvoa näinä vuosina, eli kaupunginosien väliset erot ovat jonkin verran kaventuneet, vaikka pitkän aikavälin kasvu on raportin mukaan selvästi todettavissa. Kuten oheisesta kuviosta ilmenee erot sairastavuudessa peruspiirien välillä ovat yhä suuret, eikä tilanne ole yksin sote-viraston terveysprojektien avulla parannettavissa, vaan on tarttuva erojen taustalla olevan lisääntyneen huono-osaisuuden juuriin. 

Helsingin kaupungin aiemmin alueellisista terveyseroista tekemissä selvityksissä on ilmennyt, että sosioekonomisilla eroavuuksilla suuri merkitys saman kaupungin alueiden välisissä terveyseroissa.  Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että koulutuksella, ammattiasemalla ja tuloilla on vaikutusta terveydentilaan. Niillä alueilla, joissa työttömyysaste on korkeampi, on vastaavasti myös sairastavuusindeksi korkeampi.  Viimeaikaiset tutkimustulokset myös osoittavat, että vaikka suomalaisten yleinen terveydentila on kohentunut, ovat sosioekonomiset terveyserot kasvaneet.   

Mitä terveyseroille sitten voitaisiin tehdä pääkaupungissamme? Toimenpide-ehdotuksissaan tarkastuslautakunta suosittelee, että sosiaali- ja terveysvirasto määrittelisi jatkossa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tähtääville hankkeille aiempaa täsmällisemmät seurantamittarit ja, että viraston tulisi ottaa käyttöön muissa kaupungeissa ja ulkomailla hyviksi todettuja käytäntöjä. Vaikka nämä ovat itsessään tarpeellisia ehdotuksia, ne eivät yksin riitä, vaan on tarttuva alueellisia terveyseroja lisääviin perimmäisiin sosiaaliekonomisiin syihin, joiden kaventamisessa sekä koulutus- että työllisyysasteen kohentamisen on oltava keskeisellä sijalla. Nämä ovat molemmat tekijöitä joihin Helsingin tulee jatkossa kiinnittää elinkeinopolitiikassa entistä suurempaa huomiota.

Jarrua HKL:n ja Palmian yhtiöittämiskaavailuihin

Sunnuntai 23.2.2014 klo 13.36 - Ville

Helsingin on suunnattava katse eteenpäin

Keskiviikko 12.2.2014 klo 21.39 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi tänään ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun. Niin kaupunginjohtaja esittelypuheenvuorossa ja jatkoksi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Suomen ja sen jatkoksi Helsingin talouden tilanteesta maalattiin hyvin synkkä kuva. Tämä ei ole, kuten kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin pitämässä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, koko totuus pääkaupungin taloustilanteesta.

Säästökohteita etsittäessä on Helsingissä huolehdittava siitä, että nykyisen taantuman maksumiehiksi ei laiteta jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia helsinkiläisiä: työttömiä, pienituloisia vanhuksia, lapsia ja sairaita. Jos säästökohteita tuleviksi vuoksi tarvitaan, jo tässä vaiheessa olisi syytä unohtaa Guggenheim museon kaltaisten kannattavuudeltaan epävarmojen hankkeiden toteuttaminen Helsingin kaupungin rahoittamina. Mieluummin kaupungin toimesta tulisi tukea sitä, että Helsinkiin syntyy pieniin ja keskisuurien yrityksiin esimerkiksi oppisopimiskoulutuksen kautta nuorille uusia työpaikkoja. 

Helsingin Keskustakirjaston näkymistä

Torstai 6.2.2014 klo 19.19 - Ville

Guggenheim kaupunginvaltuuston käsittelyyn?

Perjantai 10.1.2014 klo 12.46 - Ville

Halutaanko Guggenheimilla todella käydä kauppaa?

Sunnuntai 5.1.2014 klo 13.30 - Ville

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee 7. tammikuuta Guggenheim-säätiön tonttivarauspyyntöä Eteläsatamaan. Museohankkeen kannattajat ovat painottaneet, ettei seuraavassa vaiheessa järjestettävä arkkitehtuurikilpailu sido kaupunkia mihinkään. Niin Helsingin päättäjillä kuin kaupunkilaisillakin olisi kuitenkin oikeus tietää jo nyt, kuka Guggenheimin "ilmaisen" arkkitehtuurikilpailun maksaa, jotta tietäisimme, kenelle jäämme kiitollisuudenvelkaan, jos kaupunki päättää myöhemmin vetäytyä hankkeesta.

Museohankkeen ympärillä käytävä keskustelu tuntuu myös saavan yhä erikoisempia piirteitä. Itä-Helsingin asukkaiden ja yritysten näkökulmasta huomiota herätti Helsingin Sanomien (Kaupunki 3. 1.) uutisoima vihreiden ehdotus, jonka mukaan museohanke voitaisiin maksaa jättämällä rakentamatta esimerkiksi Kehä I:n Itäkeskuksen eritasoliittymä. Kyseinen risteys on varsinainen liikennesumppu ja haastava myös kevyen liikenteen ylittää.Jos kaupankäyntiin halutaan lähteä, yhtä hyvin voisi vaikkapa laskea, kuinka monta kouluremonttia museorahoilla tehtäisiin.

Guggenheimin museon tulisikin toteutua Helsinkiin vain yksityisen rahan hankkeena. Ei niin, että kaupunki maksaa arkkitehtuurikilpailun jälkeen käytännössä kaiken ja ottaa vastuulleen vielä mahdolliset tappiot, jos laskelmat museon kannattavuudesta eivät toteudu.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 5.1.2014.

Koulutustakuun toteutuminen Helsingissä on varmistettava

Torstai 14.3.2013 klo 14.24 - Villle