Palmian yhtiöittäminen ei ole Helsingin etu

Lauantai 13.9.2014 klo 19.01 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto tekee puolentoistoviikon päästä yhden tämän valtuustokauden merkittävimmistä linjavedoista päättäessään kaupungin kunnallisen liikelaitoksen Palmian ja sen kolmentuhannen työntekijän kohtalosta. Helsingin kokoomusjohto ajaa peruspalveluja tuottavan liikelaitoksen pilkkomista osiin ja sen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelujen yhtiöittämistä. Yhtiöittäminen ajaisi Palmian ankarasti kilpailuille markkinoille ja vaarantaisi nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa pienipalkkaisten palmialaisten työpaikat.   

Helsingin kaupunginvaltuusto joutui ennen kesää yhtiöittämään Helsingin Sataman ja Energian, koska EU:n kilpailuneutraliteetti säännösten pohjalta uudistettu kuntalaki tätä edellytti.  Palmian kohdalla tilanne on toinen: laki ei edellytä Palmian kiinteistö-, siivous-, ja turvapalveluiden yhtiöittämistä. Palmian toimintaa kaupungin liikelaitoksena on viimeaikoina tehostettu ja kehitetty. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Toisin kuin Kauppalahden blogisti  Kyösti Jurvelin muutama päivä sitten väheksyen totesi, palmialaiset eivät ”kölli” verorahoilla, vaan tekevät päivittäin tärkeää työtä tämän kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin eteen.

Yhtiöittämisen seurauksena henkilöstön työehtosopimuksia heikennettäisiin ja jo nyt pienipalkkaisten työntekijöiden palkat laskisivat tasolle, jolla on vaikea tulla toimeen Helsingin hintatasossa. Helsingin kaupunki ei vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana voi lähteä mukaan tällaiseen palkkojen polkemiseen. Helsingin Bussiliikenne Oy:n vaikeudet ovat esimerkki siitä, miten epäonnistunut yhtiöittäminen voi tulla kalliiksi myös veronmaksajille.

Palmian näkökulmasta tilanne on huolestuttava. Kaupunginhallituksen konsernijaostossa 8.9. kokoomuksen ja vihreiden edustajat kannattivat yhtiöittämistä SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten vastustaessa. Palmian kohdalla on kyse tämän valtuustokauden yhdestä merkittävimmästä poliittisesta linjavalinnasta. Valtuutetuille asiasta avattu kysely antaa ymmärtää, että moni valtuutettu vielä pohtisi asiaa. Oma kantani on ollut jo pitkään selvä, enkä tule kannattamaan Palmian yhtiöittämistä valtuustossa.  Tästä tilanteessa on vedottava kantaansa pohtiviin valtuutettuihin, että he miettisivät niin päivittäisen palvelutason kuin pienipalkkaisten ihmisten työpaikkojen näkökulmasta, että millaista tulevaisuuden Helsinkiä he haluavat olla rakentamassa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palmia, Helsingin valtuusto, yhtiöittäminen, kaupunginhallitus, vihreät, kokoomus, SDP

Kirje helsinkiläisille SDP:n jäsenille

Torstai 7.8.2014 klo 17.15 - Ville

Torstaina 14.8 alkaa Internetissä ja sen jälkeen uurnavaalina piiritoimistolla Helsingin demaripiirin jäsenille suunnattu äänestys ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaista. Äänoikeutetuille on luvattu lähettää postista äänestyksestä tarkemmat ohjeet. Vuosaaren demarit asettivat minut kesäkuun alussa ehdokkaaksi tähän äänestykseen ja minulle voi antaa tukensa numerolla 16:sta.

Jos kannatusta riittää, olen valmis syyskuun alussa lähtemään tekemään täyspainoista vaalikampanjaa. Syksyn 2012 kuntavaalikokemus ja osallistuminen aktiivisesti SDP:n vaalityöhön kaikissa syksyn 2008 jälkeisissä vaaleissa antavat tähän hyvän lähtökohdan. Ilokseni moni on jo ilmoittautunut kiinnostuksensa tulla mukaan tukiryhmään ja kaikki kiinnostuneet mahtuvat mukaan, jos syyskuun alussa ratkeava esivaali näyttää vihreää valoa varsinaiselle ehdokkuudelleni.

Suunnitelmissani on tehdä koko kaupungissa näkyvä kampanja, jossa pyritään luomaan luottamusta siihen, että yhteistyöllä maamme nykyiset ongelmat on ratkaistavissa. Tarkempia vaaliteemoja on tarkoitus hahmotella alkusyksyllä, mutta minulle tärkeitä teemoja on peruspalveluiden ja työelämän laadun parantamiseen liittyvät kysymykset.

Itselläni on omakohtaista kokemusta siitä, mitä olla pätkätyöläinen nyky-Suomessa. Olen tehnyt tutkijan työtäni yliopistolla vuoden ja usein muutaman kuukauden jaksoissa. Väliin on mahtunut myös muutama työttömyysjakso ja toki myös hyviä kokemuksia myös työskentelystä erilaisissa työympäristöissä.

Työttömyys, työn katkonaisuus ja työn menettämisen pelko ovat tänä päivän arkipäivää hyvin monille suomalaisille ammattiin ja koulutukseen katsomatta. Toimeentulon ohella jatkuva työhön liittyvä epävarmuus on henkisesti kuluttavaa. Yhteiskunnan ei mielestäni pidä antautua työelämän ongelmien edessä. Kampanjassani, ja tavoitteen mukaan tulevassa työssäni kansanedustajana, haluan olla paremman työelämän puolestapuhujana ja toimia sen eteen, että yhä useammalla suomalaisella olisi vakituinen työ, jolla tulee myös toimeen.

Työssäni kaupunginvaltuutettuna olen halunnut puolustaa helsinkiläisten oikeutta saada toimivia peruspalveluita. Jokaiselle helsinkiläisellä tulisi olla toimiva terveysasema, johon pääsee inhimillisessä ajassa hoitoon. Lapsiperheitä varten lähellä kotia koulu, jossa on tarjoilla laadukasta opetusta. Ikä-ihmisille on voitava taata oikeus inhimilliseen vahvuuteen. On tärkeätä, että poliitikot huolehtivat siitä, että niin sote-uudistus kuin peruskoulu-uudistuskin toteutuessaan parantavat lähipalveluiden tasoa.

Maailmapoliittiset näkymät ovat kuluneen vuoden aikana synkistyneet ja on selvää, että seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa moniin Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. On hyvä, että keskustelun pohjaksi ensi vuoden alussa ilmestyy laaja asiantuntija selvitys Suomen turvallisuusympäristön viimeaikaisista muutoksista. Historian opetuksia ei Suomen tämän päivän turvallisuuspolitiikkaa suunniteltaessa pidä myöskään unohtaa. Yliopistotyöni kautta poliittinen historia on minulle tuttua. Olen käsitellyt tutkimuksissani erityisesti kylmän sodan aikaa ja siinä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.

SDP:n kannatus ei ole viimeaikaisissa gallupeissa ollut sitä, mitä me monet puolueaktiivit toivoisimme. Mitään helppoa tietä suomalaisten äänestäjien enemmistön luottamuksen saavuttamiseksi ei ole. Jokaista aktiivia tarvitaan mukaan ensi kevään vaalityöhön, jotta saamme aikaiseksi tuloksen, johon voimme ole tyytyväisiä. Omasta puolestani olen valmis laittamaan itseni likoon kampanjansa ja tekemään parhaani sen eteen, että ensi kevään vaaleissa SDP:n kannatus Helsingissä on neljänvuoden takaista tulosta selkeästi parempi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, eduskuntavaalit, Helsinki,

Työttömyyden vähentäminen on uuden hallituksen tärkein tehtävä

Sunnuntai 22.6.2014 klo 15.00 - Ville

SDP:n puoluevaltuustossa kokoonnumme huomenna päättämään tämän viikon minihallitusneuvottelujen tuloksen hyväksymisestä ja osallistumisesta uuteen hallitukseen. SDP:n tavoitteena neuvotteluihin lähdettäessä oli nostaa esille erityisesti työllisyyttä vahvistavia toimia ja on ilmeisestä, että näitä on saatu hyvin mukaan uuden hallituksen ohjelmaan. Kun hallituksen jatkosta on neuvoteltu viiden eripuolueen edustajien kanssa, mikään ryhmä ei voi tietenkään saada läpi kaikkia omia tavoitteitansa.  Kyky sopia erilaisista lähtökohdista tulevien puolueiden välillä on vuosikymmenien saatossa muodostunut suomalaisten poliittisen järjestelmän vahvuudeksi ja on hyvä, että tätä perinnettä jatketaan myös nyky-aikana.  

Perustellusti voitaneen sanoa, että Suomen työllisyysasteen kääntäminen nousuun on uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeksi huhtikuussa julkaisemien työnvälitystilastojen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 307 300 työtöntä työnhakijaa, mikä on 27 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näin korkea työttömyys on valtava rasite kansantaloudelle, mutta se on suuri inhimillinen taakka kaikille niille ihmisille, jotka ovat näiden lukujen takana. Lisäksi jatkuvan työn menettämisen pelko aiheuttaa tällä hetkellä huolta huomisesta suurelle joukolle suomaisia.  Tämän vuoksi on tärkeätä, että minihallitusneuvotteluista päätettiin aloittaa lukuisia hankkeita työllisyyden parantamiseksi ja uusien merkittävien työpaikkoja tuovien yksityisten investointien aikaansaamiseksi.

Minihallitusneuvottelutuloksessa merkittäviä ovat niin pääkaupunkiseutua kuin Tamperettakin koskevat uudet raideliikennehankkeet: Tampereen kaupunkiraitiotie, Helsingin pisararata ja Länsimetron jatko Espooseen. Helsingin seudun ja koko maan talouden kannalta on tärkeätä, että Pisara-radan ja länsimetron myönteisten talousvaikutusten aikaansaamiseksi myös metropolihallintosuunnitelma viedään maaliin uuden hallituksen aikana. Kilpailun sijaan pääkaupunkiseudun kuntien välillä tarvitaan aiempaa parempaa yhteistyötä liikenteestä, maankäytössä ja asumisessa ja tätä varten tarvitaan demokraattisesti johdettua metropolihallintoa. Suomi pitää saada liikkeelle ja näillä mittavilla raidehankkeilla on tässä merkittävä roolinsa yhdessä muiden talouden virkistymistä tukevien toimien kanssa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: minihallitusneuvottelut, SDP, puoluevaltuusto, työttömyys

Palmiaa ei tarvite yhtiöittää

Keskiviikko 4.6.2014 klo 9.34 - Ville

Helsingin kunnallispolitiikan agendalla on tänä keväänä kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisiä. Tässä prosessissa kaupungimme kokoomusjohto ajaa helsinkiläisille peruspalveluja tuottavan liikelaitos Palmian pilkkomista osiin ja sen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelujen yhtiöittämistä. Kaupunginhallituksen konsernijaostossa viime viikolla kokoomuksen ja vihreiden edustajat kannattivat hankkeen eteenpäin viemistä SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten vastuksesta huolimatta.

Yhtiöittäminen ajaisi Palmian ankarasti kilpailuille avoimille markkinoille ja vaarantaisi muutenkin vaikessa työllisyystilanteessa Palmian kolmentuhannen koulujen ruokailuista, siisteydestä ynnä muusta vastaavan ammattihenkilön työpaikat ja johtaisi ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden palkka-aleen. Helsingin Bussiliikenne Oy:n vaikeudet ovat varoittava esimerkki siitä, miten epäonnistunut yhtiöittäminen voi tulla kalliiksi kaupungin veronmaksajille.

Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyssä on tänään Helsingin Sataman ja Helsingin Energian yhtiöittäminen. Itse näkisin mielelläni myös niiden jatkavan hyvää toimintaansa kunnallisina liikelaitoksina, mutta uusi EU:n kilpailuneutraliteetti säännösten pohjalta korjattu kuntalakimme ei anna tähän mahdollisuutta. Palmian kohdalla tilanne on toinen, sillä viime syksynä muutettu kuntalaki ei edellytä yhtiöittämistä, jos kunnan liikelaitos ei tarjoa palveluitaan avoimille markkinoille ja kilpaile yksityissektorin kanssa.

Palmian kohdalla Helsingin päättäjät eivät siis voi mennä yhtiöittämispäätöksissä sen enempään kuntalain kuin EU:kaan taakse. Kyse on Helsingissä tehtävästä poliittisesta ja ideologisesta linjavalinnasta, josta on oltava valmis kantamaan seuraukset niin kaupunkilaisten kuin Palmian kolmentuhannen työntekijän edessä vuosiksi eteenpäin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palmia, kokoomus, SDP, yhtiöittäminen,

Puheenvuoro SDP:n puoluevaltuuton kokouksessa Helsingissä 28.5.2014

Perjantai 30.5.2014 klo 13.25 - Ville Jalovaara, puoluevaltuuston jäsen

Arvoisa puheenjohtaja, uuden puoluevaltuuston jäsenet,

SDP:llä on ollut aikamoinen kevät. Vaikeita päätöksiä hallitusvastuussa, puheenjohtajavaali ja nyt tämä eurovaali. Sen tulokseen kovasta vaalityöstä ja kahdesta läpimenneestä hyvästä edustajasta huolimatta tuskin kukaan olemme kovin tyytyväisiä.

Mistä sitten eväät SDP:n nousuun? Helppoja lääkkeitä ei ole, mutta itse uskon vanhanaikaiseen yhdessä tekemisen voimaan. Vuoden päästä tähän aikaan eduskuntavaalit on jo käyty, joten tässä meidän kannattaa aloittaa työt tänään. Eiköhän me saada tällä joukolla paljon aikaiseksikin.

Arvoisat kuulijat,

Meidän on kutsuttu tänne pohtimaan SDP:n kärkiä tuleviin niin sanottuihin minihallitusneuvotteluihin. Oman näkemykseni mukaan, jonka uskon monien puolueessa jakavan, kärkenä tulisi olla uusia työpaikkoja luovat toimet. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan työttömiä oli viime kuussa kaksisataa neljäkymmentä yksi tuhatta, mikä oli hieman enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,0 prosenttia. Näin korkea työttömyys on valtava rasite kansantaloudelle, mutta se on valta inhimillinen taakka kaikille niille ihmisille, jotka ovat näiden lukujen takana.

Paheneva ongelma on myös erinäiset pätkätöiden yleistyminen. Uskon, että pysyvä työ, jolla tulee toimeen, on yhä se ykkösasia, mitä monet yhteiskunnalta toivovat. Tässäkin meidän tulee olla apuna.

Toivotan puoluejohdolle menestystä uuden hallituksen muodostamisesta käytäviin neuvotteluihin. On tärkeätä, että maahan saadaan loppuvaalikaudeksi toimintakykyinen hallitus, joka tarttuu töihin Suomen nostamiseksi ylös taantumasta ja ottaa tavoitteekseen mahdollisimman monen uuden työnpaikan luomisen.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP,

Mahdollisuutta vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen ei kannata jättää käyttämättä

Perjantai 23.5.2014 klo 0.08 - Ville

Viisi vuotta sitten EU vaaleissa moni suomalainen äänioikeutettu jäi kotiin ja äänestysaktiivisuus oli vain nelisenkymmentä prosenttia. Ensi sunnuntaina vaaleissa suomalaisilla äänestäjillä on yhdessä EU:n 28 jäsenmaan 400 miljoonaan äänioikeutetun kanssa mahdollisuus vaikuttaa Euroopan suuntaan tulevina vuosina. Tämä on mahdollisuus, jota ei kenenkään, jota maanosamme tulevaisuus kiinnostaa, kannattaisi jättää käyttämättä.  

Meillä Suomessa EU-vaalit näyttäytyvät mediassa kotimaisten puolueiden välisenä kannatuskisana matkalla kohti tulevia eduskuntavaaleja. EU-vaalit eivät ole kuitenkaan kuin korkeintaan toissijaisesti kisa puolueittemme keskinäisestä kannatuksesta vaan ennen kaikkia äänestys tulevan europarlamentin poliittisten ryhmien voimasuhteista. Mielipidemittaukset ovat ennakoineet, että parlamentin suurimmasta ryhmästä on muodostumassa erittäin tiukka kilpailu sosialidemokraattien S&D-ryhmän ja nykyisin suurimpana ryhmittymänä olevan keskustaoikeistolaisen EPP:n välille. Tässä kisassa jo muutamalla meppi-paikalla voi olla ratkaiseva merkitys siinä, kumpi ryhmä on suurin.

Suomalaisten puolueiden eurovaalitavoitteiden tutustumisen sijaan kannattaisi mieluummin suunnata huomio siihen, että tutustuu siihen mitä asioita parlamentin eri ryhmät ovat tämän vaalikauden ajaneet ja millä tavoitteilla ne näihin vaaleihin menevät. Hyvää suomalaista meppi-ehdokasta tärkeämpää on, pohtia minkä ryhmän tavoitteet ja arvot vastaavat eniten omaa näkemystäni Euroopan tulevaisuudesta.  Viime vuodet yliote eurooppalaisessa politiikassa on ollut porvaripuolueilla ja talousliberaaleilla. Äänestäjillä on nyt mahdollisuus halutessa muuttaa suuntaa.

Oma valintani näissä vaaleissa on S&D ryhmä, sillä näen, että ennen muuta sen ajaman politiikan kautta muun muassa eurooppalaisia työmarkkinoita on mahdollisuus kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan.  Euroopassa on viimeiset yli 10 vuotta jatkuvasti heikennetty työelämän pelisääntöjä ja sen seuraukset näkyvät kautta koko mantereemme.

Ensi sunnuntaina valitaan myös kasvot EU-komission tulevalle johtajalle. Me suomalaiset äänestäjät pääsemme omalta osaltamme vaikuttamaan tulevan parlamentin voimasuhteiden kautta myös siihen, että kenestä tulee uuden komission puheenjohtaja. Näin olleen puoluevalintaa miettiessä kannattaa pohtia myös, että näkeekö tälla paikalla mieluummin keskustaoikeistolaisen EPP:n Jean-Claude Junckerin vai esimerkiksi sosialidemokraattien Martin Schulzin.  

Demokratia ei ole nykymaailmassa itsestäänselvyys, kuten tänä keväänä esimerkiksi Ukrainasta tai juuri tänään Thaimaan sotilasvallankaappauksesta kertovat uutiset kertovat. Ensi viikonloppuna suomalaisilla äänestäjillä onkin mahdollisuus osallistua maailman suurimpiin monikansallisiin vapaisiin vaaleihin. Tätä oikeutta ei kannata jättää käyttämättä, vaan lähteä vaikuttamaan siihen, että minkä  poliittisen ideologian johdolla kuljemme eteenpäin Eurooppaa yhä ravistelevasta vuonna 2008 alkaneesta yliliberaalista talouspolitiikasta seuranneesta ja nyt suurtyöttömyyden aiheuttaneesta talouskriisistä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, vaalit, SDP, EPP, S&D, demokratia

Hajotusvaaleja ei tule palauttaa maan tavaksi

Sunnuntai 13.4.2014 klo 21.03 - Ville

Päättyvällä viikolla on mediassa spekuloitu ensi syksynä pidettävien ennenaikaisten eduskuntavaalien mahdollisuutta. Tätä on perusteltu pääministerin ja mahdollisesti muiden ministereiden vaihdoksilla. Opposition tehtävä on pyrkiä kaatamaan hallitus, joten puheet syysvaaleista on sen edustajille luontevaa retoriikkaa. Muutoin aikaistettujen vaalien perusteluja on vaikea historian esimerkkien valossa nyt nähdä ja on epävarmassa taloustilanteessa maan etu, että hallitus jatkaa pääministerin vaihdoksen jälkeen työtään ja vaalit pidetään ajallaan ensi keväänä.
Kuten viimepäivien keskustelussa on oikeusoppineiden taholta esitetty nykyisen lainsäädännön aikana kynnys eduskunnan hajottamiseen ja aikaistettujen vaalien järjestämiseen on hyvin korkea ja on erikoista, että asialla on nyt lähdetty innokkaasti spekuloimaan. Nykyisenä mediakeskeisenä aikana ministerien henkilöt ovat ehkä tarpeettomastikin korostuneet ohi sen linjan, mitä heidän on määrä puolueidensa edustajina hallituksessa ajaa.

Ajatus aikaistetuista vaaleista saattaa kuulostaa kiehtovalta, mutta on hyvä huomata, että viimeksi näin on tehty vuonna 1975 presidentti Urho Kekkosen aikana, jolloin laki salli presidentille vapaan oikeuden ennen aikaisten vaalien määräämiseen silloin, kun hän näki sen tarpeelliseksi.  Vuoden 1975 keväällä Ety-kokouksen alla tapahtuneen eduskunnan hajottamisen takana oli pitkälti kotimaan valtapoliittiset syyt. Kekkonen totesi niille, jotka olivat huolissaan siitä, että miten Keijo Liinamaan virkamieshallitus selviäsi Suomen historian tärkeimmästä kansainvälisestä kokouksesta, että ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan”.   

Edelliset hajotusvaalit oli käyty vuoden 1972 alussa ja niiden taustalla oli pitkälti se, että vuoden 1970 vaalit voittaneet puolueet SMP ja kokoomus eivät olleet tuon ajan Suomessa Neuvostoliiton ja Tamminiemen näkökulmasta hallituskelpoisia ja hallitus oli muodostettava ilman heitä. Ensimmäinen Kekkosen kauden eduskunnanhajotus tapatti marraskuun 1961 noottikriisin aikana ja liittyi suoraan tuohon ajankohtaiseen ulkopoliittiseen kriisin ja seuraavan tammikuun presidentinvaaleihin.  Ennen Kekkosen aikaan ennen aikaiset vaalit oli järjestetty neljä kertaa: 1924 (Ståhlberg); 1929 ja 1930 (Relander); 1953 (Paasikivi).

Suomi siirtyi Kekkosen ajan jälkeen Mauno Koiviston ja hänen seuraajiensa toimesta vahvasta presidentinvallasta parlamentaariseen demokratiaan, jossa hallitukset ovat lähtökohtaiset istuneet koko vaalikauden. Sen, että valtioneuvostossa ajoittain vaihtuu jäseniä, ei muuttaa tätä laajempaa kuvaa. Samalla on kuitenkin todettava, että hallituksen vetäjänä pääministerin rooli on keskeinen ja nyt toistamiseen tapahtunut pääministeripuolueen intresseihin sopiva taktinen johtajanvaihdos vuosi ennen vaaleja ei toivottavasti vakiinnu tavaksi. Viiden ja puolenmiljoonan asukkaan Suomen vahvuus on maailmanpolitiikan laineilla ollut poliittinen vakaus ja tätä arvoa ei kannata alkaa romuttaa sillä, että ennenaikaisista vaaleista alettaisiin jälleen palauttaa maan tavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, ennenaikaiset vaalit, Katainen, kokoomus, keskusta, SDP, Kekkonen

Ehdokkaiden dialogia kaivataataan

Torstai 10.4.2014 - Ville

Kuukauden päästä SDP:n puoluekokousedustajat kokoontuvat Seinäjoelle valitsemaan puolueellemme seuraavaa puheenjohtajaa. Olen nyt muutaman kuukauden ajan odottanut näkeväni puheenjohtajaehdokkaat samalla työväentalolla tai samassa tv-studiossa käymässä paljon kaivattua ja luvattua linjakeskustelua SDP:n tulevaisuudessa. 

Sen sijaan, että ehdokkaat kiertävät ympäri Suomea tapaamassa tukijoitaan näkisin mieluummin heidät yhdessä samalla, vaikkapa puoluetoimiston järjestämällä, kiertueella keskustelemassa hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, SDP:n järjestökentän uudistamisesta ja muista tärkeistä teemoista. 

Uskon, että myös mikä tahansa television ajankohtaisohjelma tarjoaisi mielellään puitteet ehdokkaidemme kohtaamiselle, jos kiinnostusta tähän on. Linjakeskustelua edellyttää ehdokkaiden avointa dialogia. Sen aika on nyt, eikä vasta Seinäjoella juuri ennen puheenjohtoäänestystä.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Demokraatti -lehdessä 10.4.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puheejohtajavaali, puoluekokous, Jutta Urpilainen, Antti Rinne

Ylen SDP:n puheenjohtajagallup

Tiistai 25.2.2014 klo 18.36 - Ville

Ylen Ajankohtainen Kakkonen julkaisi tänään SDP:n puoluekokousedustajaksi valituille ja sellaiseksi ehdolla oleville viime viikolla suunnatun galluptiedustelun tulokset. Sain Helsingissä tähän tehtävään ehdolla olevana pyynnön osallistua mielipidetiedusteluun, mutta vastasin kohteliaasti, että jätän tämän gallupin nyt tällä kertaa väliin ja seuraavassa perustelen miksi ottamatta sen enempää kantaa varmasti keskustelua herättäviin kyselyn tuloksiin.

Yleensä pyrin aina ottamaan osaa erilaisiin tiedusteluihin, mitä kaupunginvaltuutetun roolissa saa usein median taholta, mutta nyt perustelin ratkaisuani sillä, että puheenjohtajaehdokkaita saattaa tulla lisää ja nykyiset ehdokkaat eivät ole vielä edes julkaisseet ohjelmaansa.

Itse kyselyssä oli myös eräitä sen tulokseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, miksi koin, että gallup kyselyiden aika ei ole vielä.  Ylen saatteessa kerrottiin, että neljä demaripiiriä kolmestatoista ei ollut lähtenyt mukaan kyselyyn. Vaikka tämä luvattiin ottaa huomioon tulosten analysoinnissa, niin tämä saattaa unohtua nyt, kun tuloksia lähipäivinä tulkitaan.  On myös hyvä huomata, kuten kyselyn vastauksista käy ilmi jossain piireissä edustajat on valittu ja joissain, kuten meillä Helsingissä, vasta äänestetään edustajista.  

SDP:n johtopaikkojen vaalinnoista on tehty jo Helsingin Sanomien toimesta koko kansalle suunnattu kysely ja nyt tämä Ajankohtaisen Kakkosen gallup.  On tietenkin myönteistä, että se kuka SDP:tä johtaa seuraavat kaksi vuotta herättää runsaasti kiinnostusta, mutta henkilögallupeja tärkeämpää on nyt käydä puolueen jäsenkunnan parissa rakentavaa keskustelua SDP:n tulevaisuuden linjasta. Puoluekokoukseen on vielä useampi kuukausi aikaa. Vaikka puheenjohtajan rooli on keskeinen, puolue on kaikki jäsenet ja tulevaisuudessakin tarvitaan koko tämän joukon yhteistyötä sekä politiikan tavoitteiden määrittelyssä että niiden toteuttamisessa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YLE, SDP,

« Uudemmat kirjoitukset